Tammikuun alussa voimaan tuleva vieraslajilaki panee pisteen haisunäätien pitämiselle lemmikkieläiminä Suomessa. Haisunäädät kuuluvat Carnivora-lahkon petoeläimiin, joiden maahantuonti, kasvattaminen ja myynti on kissoja, koiria ja frettejä lukuunottamatta kielletty.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarkoitus on estää vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille. Haisunäätien maahantuonti on ollut tähänkin asti luvanvaraista.

Suomessa on arviolta joitain kymmeniä lemmikkihaisunäätiä. Eläinten ympärille perustettiin tänä vuonna oma yhdistys, Suomen lemmikkihaisunäädät ry, kun kiinnostus lajia kohtaan alkoi kasvaa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Hoffren pitää lakia harmillisena.

– Vaikutukset ovat dramaattiset: nykyiset yksilöt jäävät viimeisiksi haisunäädiksi Suomessa. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että lemmikki vietäisiin kotoa. Nykyiset yksilöt saavat elää omistajiensa luona elämänsä loppuun asti, Hoffren sanoo.

Hänen mukaansa haisunäätäharrastus on ollut kasvussa. Moni harrastaja oli suunnitellut ensi vuodelle haisunäätiensä pennuttamista tai ensimmäisen oman lemmikin hankintaa.

Nykyiset yksilöt saavat elää omistajiensa luona elämänsä loppuun asti.

Susanna Hoffren

– Pentusuunnitelmat menevät nyt jäihin, sillä pentuja ei enää saa teettää. Tiedän monia, jotka olivat haaveilleet pennuista vuosia. He olisivat ensi vuonna viimein saaneet oman lemmikin, joten heidän puolestaan tuntuu pahalta.

Haisunäätä lenkkeilee kuin koira ja tekee aktivointitehtäviä

Suomen haisunäätäyhdistys yritti vedota Maa- ja metsätalousministeriöön aiemmin joulukuussa. Yhdistyksen mukaan haisunäätä ei muodosta Suomessa todellista vieraslajiuhkaa, sillä useimmat harrastajat leikkauttavat, siruttavat ja rokottavat lemmikkinsä.

Yhdistyksen mukaan haisunäädät ovat lisäksi kotona pidettäviä lemmikkejä, jotka eivät pärjäisi luonnossa karkuun päästessään. Ne ovat kömpelöitä ja hitaita eläimiä, eivätkä viihdy esimerkiksi kylmässä, kannanotossa perusteltiin.

Susanna Hoffren huomauttaa, että haisunäädät ovat älykkäitä, sosiaalisia ja omistajiinsa kiintyviä eläimiä, joita on pidetty maailmalla lemmikkeinä pitkään. Ulkoilu tapahtuu aina valvotusti.

Esimerkiksi omaa Mihail-haisunäätäänsä Hoffren ulkoiluttaa kuin koiraa, hihnassa, ja lähinnä lämpimään vuodenaikaan.

– Sillä on hyvä hajuaisti ja se tykkää tehdä etsintätehtäviä sekä koirien aktivointipelejä. Mihail on halinalle, joka nukkuu peiton alla kainalossa ja änkeää syliin.

Avaa kuvien katselu

Hoffren kertoo lajin vieneen ainakin hänen sydämensä.

– Ymmärrän huolen Suomen luonnon suojelemisesta, mutta kun kyseessä on oma laji, kieltolistalle joutuminen kirpaisee.

Onko eettistä pitää luonnonvaraista eläintä lemmikkinä?

Maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen sanoo, ettei vieraslajilaki käytännössä ole kovinkaan suuri muutos nykykäytäntöön.

Tarkoitus on, ettei lajia tuotaisi Suomeen jatkossakaan muuhun kuin eläintarhakäyttöön.

Pekka Kemppainen

Tähän asti voimassa ollut metsästyslain säännös on pitänyt vierasperäisten nisäkkäiden maahantuonnin luvanvaraisena, ja lupia esimerkiksi haisunäädille on hänen mukaansa myönnetty vain eläintarhakäyttöön.

– Tarkoitus on, ettei lajia tuotaisi Suomeen jatkossakaan muuhun kuin eläintarhakäyttöön, koska siellä eläinten säilyttäminen on eläinsuojelulain mukaan säädeltyä ja valvottua.

Kemppaisen mukaan vieraslajilistalle päätyneissä eläinryhmissä, esimerkiksi petoeläimissä, kyse on siitä, että luontoon päästessään ne voisivat aiheuttaa vähintään paikallisesti merkittävää vahinkoa. Haisunäätä on peto, jota ei haluta Suomen luontoon, hän toteaa.

Kemppainen huomauttaa, että eläinsuojelulain uudistuessa aiotaan ottaa kantaa myös siihen, millaisia luonnonvaraisia lajeja on eettistä pitää lemmikkeinä.

Haisunäätäyhdistys: Kissa haisunäätää suurempi uhka

Haisunäätien ystävien ei auta kuin sopeutua lakiin. Haisunäätäyhdistyksen Hoffren toivoo eläinten omistajien noudattavan lakia ja jättävän suunnitellut pennutukset väliin.

Ymmärrän huolen Suomen luonnon suojelemisesta, mutta kun kyseessä on oma laji, kieltolistalle joutuminen kirpaisee.

Susanna Hoffren

Hän tosin kummastelee sitä, miksi haisunäädän kohdalla ei voitaisi tehdä samanlaista poikkeusta kuin vaikka kissojen ja frettien kohdalla.

– Lemmikkinä haisunäätä on niiden veroinen eikä niitä suurempi uhka. Kissa on todellinen uhka, koska se lisääntyy ja liikkuu ulkona vapaasti. Haisunäädät taas ovat kylmänarkoja eivätkä halua esimerkiksi talvella lainkaan ulos. Ja kissoja on tuhansittain. Eikö haisunäätä ole pisara meressä, hän kysyy.

Haisunäädät pysyvät kieltolistasta huolimatta osana Hoffrenin elämää todennäköisesti vielä pitkään. Jos parivuotias Mihail pysyy terveenä, se voi elää vielä kymmenisenkin vuotta.

– Mutta jos laki pysyy, jatkossa haisunäätiä näkee korkeintaan eläintarhassa. Lemmikkinä ne katoavat kokonaan.