Aristoteleen kantapää: Aleksis ja August

KansalliskirjailijaAleksis Kivestä puhuttaessa on aina pakko muistaa mainita Kiven armoton teilaajaAugust Ahlqvist. Ahlqvist on kunniapaikalla kaikissa jälkiviisaissa luetteloissa, joissa listataan suomalaisen kirjallisuushistorian pahimpia väärinarviointeja. Ja kyllähän Ahlqvist kuuluu tuon listan kunniapaikalle: kun muiden väärinarvostelijoiden kritiikit ovat kertaluonteisia tapauksia, Ahlqvist teilasi määrätietoisesti suurimman osan Kiven julkaisuista.
Tästä se alkoi, Kiven nimimerkillä ”l” julkaisemien kahden runon arvostelusta Mehiläinen-lehdessä:
Joka voipi tehdä tämmöisen vian, josta ankara koulu-mestari panisi poikaa kämmenelle, sillä lienee vähin oikeus ruveta semmoiseksi uudistusten ilmasijaksi kielessä kuin hra l kappaleissansa.
Kiven Kullervo-näytelmän kritiikissä Ahlqvist jyrisi:
(...) ei runouden ala ole leikkiketo, jossa poikain on lupa heittää kuperkeikkaa ja kävellä puujaloilla, vaan se on yrttitarha, jossa kansan hengelliset hedelmät kasvavat, ja jossa ulosvalitut tietäjät hellin käsin näiden kukkasia hoitavat.
Seitsemää veljestä Ahlqvist murjoi peräti kolmen arvostelun verran. Ensimmäisessä hän aloittaa perussanomastaan:
(…) Eipä ollut onnekas se hetki, jolloin suomalaisen Kirjallisuuden Seura päätti julkaista tämän teoksen, sillä siten on Seura syystä toimittanut itselleen moitetta.
Jälkikäteen Ahlqvistin Kivi-ajojahti vaikuttaa harhaiselta pakkomielteeltä. Mies oli suomen kielen professori hetiLönnrotin jälkeen, runoilija ja tiedemies, jota saamme kiittää monesta edistysaskeleesta suomen kieliasioissa. Mikä mies August Ahlqvist oli? Miksi hänellä alkoi viirata Kiven kohdalla? Kysytään kirjallisuuden professoriYrjö Varpiolta.

Aristoteleen kantapää: Aleksis Kivi ja August Ahlqvist
Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.
Ohjelmaan liittyvää
Testaa, oletko fraasirikollinen!
Lisää aiheesta Yle Areenassa
Lisää aiheesta:
Aiheeseen liittyvää

Onko sinulla tämä uusi äänne? Vastaa ja auta samalla suomen kielen tutkimusta
Ylen ja suomen kielen tutkijoiden yhteinen kysely d-äänteestä on saavuttanut suuren suosion. Vastausaikaa on enää vähän.

Kaksikielinen Radio Vaasa on Euroopassakin harvinaisuus – kielen vaihtaminen kesken puheen epätavallista, sanoo tutkija
Radio Vaasa on tarjonnut kielikylpyä Rannikko-Pohjanmaalle jo 40 vuotta. Samankaltaista esimerkkiä saa hakea Hollannista asti.

Korkeasti koulutettu Vanessa Phekani on asunut vuosia Oulussa, mutta nyt työllistyminen tyssää kielitaitoon
Työmarkkinajärjestöjen mukaan Suomessa ei ole riittävästi laadukasta suomen kielen koulutusta. SAK vaatii kansallista strategiaa työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukseen.

Yksi äänne jakaa Suomen kahtia – ”Merkittävin murrepiirre”, sanoo tutkija
Vanhastaan suomen kielessä ei ollut d-äännettä lainkaan.

Suomen kieleen tuli yllättäen suosittu äänne – Käytätkö sinä sitä?
Vaikka d on nykyään tavattoman yleinen, ei se alun perin ole suomen kieleen kuulunut. Auta suomen kielen tutkijoita ja kerro, onko sinun puheessasi d.

Kielenhuoltaja: Kasvismakkarasta saa edelleen puhua
Kielenhuoltaja Henri Satokangas lupaa, että soijanakin ja vegeburgerin kaltaisia sanoja saa edelleen käyttää.

