Kahden vuoden ajan hallitus on antanut suomalaisten ymmärtää, että valtion kirstun pohja näkyy jo. Rahat ovat loppu ja säästöjä on ollut pakko tehdä.

Ainoa kiiltävä asia valtiovarainministeriössä vaikuttavat olleen rahaministeriRiikka Purran (ps.) leikkuusakset.

Eilen keskiviikkona ääni kellossa muuttui, kunPetteri Orpon (kok.) hallitus tuntui uudistaneen kasvun reseptin täysin.

Onko riihen päätöksiin varaa?

Hallituskauden puoliväliin sijoittuvaa kehysriihtä, niin kutsuttua ”kasvuriihtä” pohjustettiin pitkään.

Orpo nimitti Varman toimitusjohtajanRisto Murron vetämään työryhmää, jokaetsisi keinot talouskasvun aikaansaamiseksi.

Eilen hallituksen johtonelikko kertoi puoliväliriihen päätteeksimiljardiluokan veronkevennyksistä. Ansiotulon verotusta kevennetään ja marginaaliveroastetta sekä yhteisöveroa lasketaan.

Kasvupaketilla hallitus lupaa nostaa ostovoimaa, lisätä työpaikkoja ja elvyttää taloutta.

Miten hallituksella oli yhtäkkiä varaa merkittäviin veronalennuksiin, kun vielä viime keväänä julkisen talouden tervehdyttäminen vaatii sen mukaan miljardien lisäsopeuttamista?

Suomi heiluu taantuman rajamailla ja työttömyys jatkaa yhä nopeaa kasvua. Yhdysvaltain presidentinDonald Trumpin poukkoilevat tullipäätökset ja kauppasodan uhka heikentävät uskoa tulevaan entisestään.

Kehysriihen alla valtiovarainministeriöstä varoitettiin, että suurilla veronkevennyksillä voisi olla tässä taloustilanteessa arvaamattomia seurauksia taloudelle.

Myös valtiovarainministeri Purran viestioli loppuvuodesta samanlainen: veronalennuksiin ei ole vielä varaa.

Orpo perusteli päätöksiä epävarmuudella

Puoliväliriiheen mennessä hallituksen käsitys asiasta oli kuitenkin muuttunut.

Orpo perusteli eilen mittavia veronkevennyksiä sillä, että maailman ja talouden tilanne huutaa nyt hallitukselta rohkeita ratkaisuja. Epävarmuus vain alleviivaa pääministerin mukaan toimien välttämättömyyttä.

Veronalennuksia perusteltiin myös sillä, että ne maksavat itsensä ainakin osittain takaisin.

Asiantuntijoiden mukaannäihin niin kutsuttuihin dynaamisiin vaikutuksiin liittyy kuitenkin huomattavasti epävarmuuksia, ja veronalennukset päin vastoin kasvattavat Suomen velkaantumista.

Purra taas muistutti, että veronalennuksien vastapainoksi hallitus päätti uusista leikkauksista ja veronkorotuksista toisaalla.

Orpon hallitus todisti eilen ainakin sen, että se on kykenevä löytämään säästökohteita.

Uusia leikkauksia kohdistetaan nyt muun muassa kehitysapuun, valtionhallintoon ja kuntien valtionosuuksiin.

Etenkin korkeakoulutuksen perusrahoituksen pienentäminen 65 miljoonalla eurolla on kuitenkin ristiriidassa kasvutavoitteiden kanssa.

Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa, mutta sen edistämiseksi hallitus ei pistänyt tikkuakaan ristiin.

Äänestäjille halutaan tarjota hyviäkin uutisia

Hallituksen yhdessä yössä tapahtunutta täyskäännöstä selittää osaltaan se, että eduskuntavaaleihin on aikaa enää kaksi vuotta.

Hallituskauden alkuvuosina Orpo ja kumppanit tarjosivat suomalaisille lähinnä kurjuutta.

Vaaleja sillä ei kuitenkaan voiteta. Perussuomalaiset sai tästä esimakua vajaat kaksi viikko sitten järjestetyissä alue- ja kuntavaaleissa.

Pääministeri toivoi, että tässä vaiheessa hallituskautta saataisiin jo esitellä toisenlaisia talouden kasvulukemia ja hyvillekin uutisille olisi sijaa.

Talous ei kuitenkaan käänny kasvuun ja Orpon hallitukselta alkaakin käydä aika vähiin.

Äänestäjille pitää pystyä tarjoamaan hyviäkin uutisia.