Hallituksen leikkaus valtionosuuksiin voi pakottaa kuntia etsimään säästöjä esimerkiksi perusopetuksesta. Näin ennakoi Kuntaliiton pääekonomistiMinna Punakallio.

– Sivistystoimen palvelut muodostavat noin 75 prosenttia kuntien nettokäyttömenoista. Kun rahoitusta leikataan, harvalla kunnalla on ylimääräistä löysää, jota voitaisiin muualta nipistää, Punakallio sanoo.

Esimerkiksi luokkakokojen kasvattaminen tai koulujen lakkauttaminen voisi tuoda säästöjä, mutta toisaalta Punakallio uskoo, että kunnat pyrkivät tasapainottamaan talouttaan ensisijaisesti muilla keinoilla.

75 miljoonaa pois

Hallitus leikkaa valtionosuuksista 75 miljoonaa euroa, mikä vastaa kahta prosenttia.

Kunnat eivät kuitenkaan vielä tiedä tarkasti, miten leikkaukset eri paikkakunnille jakautuvat. Lisäksi kuntien välillä on eroja siinä, kuinka merkittävä rooli valtionosuuksilla niiden taloudessa on.

Minna Punakallio arvioi kuitenkin, että valtionosuuksien leikkaus aiheuttaa päänvaivaa etenkin niissä kunnissa, jotka ovat jo ennestään taloudellisesti ahtaalla.

– Mitä pienempi kunta tai mitä enemmän kunta on jo säästänyt, sitä vaikeampaa alkaa olla löytää säästökeinoja.

Kaventaisi liikkumavaraa

Taloudellisesti tiukoilla on esimerkiksi Kymenlaaksossa sijaitseva Virolahti, jossa on alle 3 000 asukasta.

Virolahden kunnanjohtajaTopi Heinänen arvioi alustavasti, että valtionosuuden leikkaus voisi viedä kunnalta joitakin kymmeniätuhansia euroja. Se vähintäänkin kaventaisi taloudellista liikkumavaraa kunnassa, joka on jo vaarassa ajautuakriisikunnaksi.

– Kaikki uudet leikkaukset aiheuttavat tietysti talouspainetta, ja säästöjä pitää löytää entistä enemmän, Heinänen sanoo.

Virolahti on juuri käynytyhteistoimintaneuvottelut ja päättänytlakkauttaa Klamilan päiväkodin ja koulun. Veronkorotuksetkaan eivät ole vaihtoehtojen kärjessä, jos talouden tasapainottamistoimia täytyisi tehdä.

– Veroprosentti on yksi kriisikuntakriteeri, ja meillä se on jo nyt korkea.

Myrskylä voisi jopa voittaa

Myös Itä-Uudenmaan kriisikunta Myrskylän ja Keski-Suomessa sijaitsevan Multian kunnanjohtajat ovat odottavalla sen suhteen, mitä valtionosuuksien leikkaukset lopulta tarkoittavat.

– Meidän osalta tilanne on se, että tästä eivät voi valtionosuudet enää huonontua. Ehkä tämä on huolestuttavampi uutinen niille, jotka ovat tähänkin mennessä saaneet hyvin valtionosuuksia, Myrskylän kunnanjohtajaEsa Ukkola sanoo.

Esimerkiksi naapurikunta Lapinjärvi saa asukasta kohden tuplasti enemmän valtion rahaa.

– Jos uudistus korjaa tätä suhdetta, niin se korjaa sosiaali- ja terveysuudistuksen yhteydessä syntyneen vääristymän.

Multia: Metsäkaupoilla lisärahaa

Multian kunnassa valtionosuudet ovat tähän mennessä olleet noin 17 prosenttia tuloista eli runsaat miljoona euroa.

KunnanjohtajaKatri Lehti on huolestunut hallituksen päätöksestä. Hän kuitenkin uskoo, että Multia selviää leikkurista ilman suuria muutoksia kunnan palveluihin. Tarvittaessa kunta aikoo myydä omaisuuttaan, erityisesti metsätiloja.

– Ei ole tarkoitus leikata mistään peruspalveluista, eikä nostaa veroja tai maksuja, Lehti sanoo.

Metsäkauppoja on tehty jo nyt, sillä Multian kunnalla on meneillääntalouden tasapainotusohjelma ja se on vaarassa joutua kriisikuntien joukkoon.

Lehti kuitenkin vakuuttaa, että Multia pysyy jatkossakin itsenäisenä kuntana.