Puolustusvoimien mukaan jalkaväkimiinoille ei nykytilanteessa löydy täysin miinat korvaavaa asejärjestelmää. Tämä on hallituksen keskeinen perustelu sille, miksi Suomen tulisi irrota henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo julkistaa lisää perusteluita esitykselleen.

Perustelut sisältävät tietoa puolustusvoimien laatimasta selvityksestä sekä puolustusministeriön tekemästä puolustuspoliittisesta analyysistä.

Puolustusvoimien selvitys ja puolustusministeriön analyysi ovat turvallisuusluokiteltuja, eikä niitä tulla julkistamaan kokonaisuudessaan.

Yle on saanut tietoja hallituksen perusteluista. Alkuperäistä puolustusvoimien selvitystä tai puolustusministeriön arviota Yle ei ole nähnyt.

Suomen hallituskertoi huhtikuun alussa valmistelevansa esitystä, jolla Suomi irtoaa henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta ja mahdollistaa miinojen käytön.

Suomi luopui jalkaväkimiinoista vuonna 2011, kun se päätti liittyä Ottawan sopimukseen.

Miljoona miinaa, monta käyttötapaa

Suomella oli käytössään yli miljoona jalkaväkimiinaa. Ne olivat putki- ja sakaramiinoja, jotka räjähtävät käytännössä päälle astuessa tai esimerkiksi ansalankaan osuessa.

Tuolloin miinoja oli varauduttu käyttämään monella tavalla: vaikeuttamaan panssarimiinojen raivaamista, aiheuttamaan tappiota viholliselle, estämään alueiden ja rakennusten käyttöä, helpottamaan vaikeasti saavutettavien alueiden valvontaa ja luomaan viholliselle pelkoa.

Kun Suomi liittyi Ottawan sopimukseen, miinojen varastointi ja valmistus sekä käyttö kiellettiin.

Miinojen hyötyjä sodankäynnissä ei tuolloinkaan kiistetty, vaan miinat olivat Suomelle ”poliittinen ongelma” ja mainehaitta.

Esimerkiksi vuonna 2003, kun sopimukseen liittymistä valmisteltiin, miinoista sanottiin olevan hyötyä sotilaallisesti ja ne soveltuivat asevelvollisuuteen perustuvaan puolustamiseen. Vuonna 2010 arvioitiin, että ei ole muita tapoja, joilla pystytään samaan tapaan hidastamaan vihollisen liikkeitä.

Avaa kuvien katselu

Miinoja korvaamaan hankitut aseet eivät vastaa nykytilanteen uhkiin

Kun Suomi luopui miinoista, niille hankittiin korvaavia järjestelmiä. Muut aseet korvasivat miinat silloisessa tilanteessa ja silloisten uhkakuvien vallitessa.

Nyt miinojen palauttamista perustellaan turvallisuusympäristön ja uhkakuvan muuttumisella.

Kun sopimukseen oli juuri liitytty vuonna 2012, puolustusta käsittelevässä selonteossa laajan sotilaallisen voimankäytön uhkaa pidettiin pienenä, vaikka sitä ei voitukaan poissulkea.

Vielä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 puolustusvoimat tuki julkisuudessa silloista poliittista linjaa maaliskuussa 2022.

– Suluttamisen toimintatavat ja meidän operointikonseptit ovat siis muuttuneet, joten jalkaväkimiinat eivät ole meille ajankohtainen asia,puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sanoi tuolloin.

Nyt arvio hyökkäyksen mahdollisuudesta ja miinojen merkityksestä on muuttunut.

Viime vuoden syksyllä hallitus kirjasi puolustusselontekoon: ”Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa”.

Muuttuneessa uhkakuvassa miinoja ja niiden suoraa ja epäsuoraa vaikutusta ei voi korvata, puolustusvoimat arvioi Ylen saamien tietojen mukaan.

Halpaa ja kotimaista

Puolustusvoimat on laatinut niin sanotun miinaselvityksen ministeriön pyynnöstä.

Selvitys käsittelee puolustusvoimien tarvetta ja mahdollisuuksia parantaa suorituskykyään nykyisessä ympäristössä, huomioiden Ukrainan sodasta opitut asiat ja teknologian kehitys.

Selvityksessä käsitellään Ylen tietojen mukaan myös esimerkiksi miehittämättömiä ilma- ja maajärjestelmiä sekä kuorma-ammuksia ja rypäleaseita – ne ovat esimerkiksi pommeja, jotka sisältävät pienempiä pommeja. Puolustusvoimat piti näitäkin järjestelmiä hyödyllisinä, ja se on myös käynnistänyt näihin liittyviä hankkeita.

Nämä järjestelmät eivät kuitenkaan ole kiellettyjä, vaan niiden hankintoja puolustusvoimat voi suunnitella normaalisti. Maamiinojen käyttöön saamiseksi hallitus on tehnyt esityksen, että Ottawan sopimuksesta lähdetään. Esitysluonnoksen hallitus julkaisi viime viikolla.

Esityksessä on käsitelty kansainvälisestä sopimuksesta irtoamisen ongelmallisuutta ja myös vaikutuksia siviileihin.

Puolustuspoliittinen osuus hallituksen esitysluonnoksessa on lyhyt.

Siinä hallitus perustelee miinojen olevan yksinkertainen ja halpa ase. Niitä ei voi täysin korvata muilla järjestelmillä. Miinoilla hidastetaan vihollisen liikkumista, ja tehostetaan muiden aseiden toimintaa.

Miinoja voidaan tehdä kotimaassa ja ne kestävät hyvin varastoimista, esityksessä todetaan. Normaalioloissa miinat pidettäisiin varastoissa.

Ylen tietojen mukaan ei-julkisessa puolustusvoimien selvityksessä jalkaväkimiinoja perustellaan myös sillä, että niitä on helppo valmistaa suuria määriä. Valmistus tapahtuisi todennäköisesti Suomessa, sillä Ottawan sopimukseen kuuluu valtaosa maista eikä miinoille ole kansainvälisiä markkinoita.

Tosin tänä keväänä Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat myös ilmoittaneet irtoavansa sopimuksesta.

Puolustusministeriö puolestaan on laatinut puolustuspoliittisen analyysin. Se on ottanut siinä huomioon puolustusvoimien selvityksen, puolustusyhteistyön ja miinojen tuotantomahdollisuudet.

Ministeriön mukaan turvallisuustilanne voi heikentyä nopeasti.

Valiokunnat haluavat nähdä alkuperäiset selvitykset

Eduskunnassa on ollut tyytymättömyyttä siitä, että hallitus kertoi miinaratkaisunsa perusteluista oppositiopuolueille vain pintapuolisesti ennen kuin toi esityksensä julkisuuteen ennen kuntavaaleja, huhtikuun alussa. Kyse on kuitenkin isosta periaatteellisesta asiasta ja kansainvälisestä sopimuksesta.

Ulko- ja puolustusvaliokuntien jäsenet odottavat, että ne pääsevät tutustumaan paitsi taustamateriaaleihin, myös varsinaiseen, turvaluokiteltuun puolustusvoimien selvitykseen. Kansanedustajia sitoo tällaisissa asioissa vaitiolovelvollisuus.

Edellinen puolustusministeri, keskustan puheenjohtajaAntti Kaikkonen on ulkoasianvaliokunnan jäsen. Hän sanoo oman miinakantansa oleva selvä, Kaikkonen kannattaa miinojen palauttamista.

Kaikkosen mielestä alkuperäiset selvitykset olisi jo pitänyt esitellä eduskunnalle.

– Olisi hyvä, että kaikki asiaan liittyvä tieto olisi valiokuntien jäsenten käytettävissä. Ja olisi hyvä, että se olisi ollut jo, sanoo Kaikkonen.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajaJohannes Koskinen (sd.) arvioi, että valiokunta pyytää asiakirjat – jos ei heti niin viimeistään, kun hallituksen esitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi.

– Ulkoasianvaliokunnalla ja puolustusvaliokunnalla tulee olla käytössään tarvittavat tiedot, Koskinen kuvaa eduskunnan tiedonsaantioikeutta.

Huomenna keskiviikkona ulkoasianvaliokunta keskustelee ja saa tietoa hallituksen esityksestä alustavasti. Varsinainen esitys ei ole vielä tullut eduskuntaan.