PaaviFranciscus sanoi virkaan astuessaan vuonna 2013, että ”haluaisi kirkon olevan köyhä ja köyhiä varten”.

Köyhä on kuitenkin edelleen Vatikaaniin varsin huonosti sopiva luonnehdinta, sillä maailman pienimmällä valtiolla arvioidaan olevan miljardiomaisuus.

Vauraus on tuottanut katoliselle kirkolle imago-ongelmia, sanoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti ja vanhempi yliopistonlehtoriMikko Ketola.

– Ihmisiä on ihmetyttänyt, miten Vatikaanista lähteviä kardinaaleja ja arvovieraita kuljettavat limusiinit ovat sopusoinnussa Jeesuksen elämän kanssa, Ketola sanoo Ylen haastattelussa.

Tuhansien kiinteistöjen omaisuus Italiassa ja maailmalla

Vatikaani julkisti muutama vuosi sitten ensimmäistä kertaa tietojamittavasta kiinteistövarallisuudestaan.

Vatikaani omistaa viitisentuhatta kiinteistöä Italiassa ja ympäri maailmaa kirkkoja, toimistorakennuksia ja asuntoja sekä esimerkiksi peltomaata.

Arvokkain kiinteistö lienee Pyhän Pietarin kirkko. Sen rakentaminen maksaisi tänä päivänä arviolta miljardeja euroja.

Noin 1 200 kiinteistöä on vuokrattu markkinahintaa pienemmällä vuokralla, ja noin tuhat kiinteistöä ei tuota lainkaan.

Vatikaanilla on myös merkittäviä tuloja museoista ja matkailutuotteista. Esimerkiksi Pyhän Pietarin kirkossa käy Vatikaanin matkailusivuston mukaan noin 10 miljoonaa kävijää vuodessa. Halvimmillaan pääsylippu maksaa seitsemän euroa.

Kaikkiaan Vatikaanin varallisuuden arvioidaan lähteestä riippuen olevan noin 2,5–2,9 miljardia euroa.

Ketola sanoo, että usein Vatikaanin varallisuus yliarvioidaan.

– Ajatellaan, että Vatikaanilla olisi paljon rahaa, jota voisi esimerkiksi lahjoittaa köyhille. Silloin unohdetaan, että varallisuus on aika pitkälti kiinni taideaarteissa, joita löytyy esimerkiksi Vatikaanin museoista, Ketola muistuttaa.

Ketolan mukaan tällaisia mittaamattoman arvokkaita Vatikaanin taideteoksia ei voi muuttaa rahaksi, minkä vuoksi ne on arvioitu Vatikaanin kirjanpidossa nimellisesti yhden euron arvoiseksi.

Vatikaanin valtion talous itsessään pyörii suhteellisen pienin varoin.

– Vatikaanin vuosibudjetti parin vuoden takaa oli noin 700 miljoonaa. Se on vähemmän kuin esimerkiksi Helsingin yliopiston vuosibudjetti. Esimerkiksi joidenkin amerikkalaisten katolisten yliopistojen budjetit ovat miljardeissa dollareissa, Ketola sanoo.

Paavi halusi läpinäkyvyyttä talousasioihin

Vatikaanin raha-asioita ovat leimanneet useat skandaalit. Esimerkiksi Vatikaanin pankin entinen johtaja tuomittiin vuonna 2021yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen rahanpesusta ja kiinteistöjen myyntituottojen kavaltamisesta.

Paavi Franciscus ryhtyi pian tehtävässä aloitettuaan toimiin Vatikaanin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi. Hän perusti erityisen elimen uudistamaan Vatikaanin pankkia. Franciscuksen aikana pankki aloitti myös ensimmäistä kertaa vuosiraporttien julkaisemisen.

– Talousneuvoston ja -sihteeristön tavoitteena oli kaikinpuolinen läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus. Paavi jäädytti myös Vatikaanissa palkankorotukset, Ketola sanoo.

Talousneuvostoon kuuluu sekä kardinaaleja että ulkopuolisia asiantuntijoita. Ketolan mukaan Vatikaanin pankin siistiminen oli Franciscukselle tärkeää, jotta Vatikaanin varoja käytettäisiin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Vatikaanin finansseja on perattu tarkemmin paitsi Franciscuksen aikana, myös hänen edeltäjänsä paaviBenedictuksen aikana. Tuolloin Vatikaanin pankin toimintaa alkoi valvoa Euroopan neuvoston rahanpesua tutkiva elin, Moneyval. Se arvioi tuoreessa raportissaan, että Vatikaani on onnistunut tehostamaanrahanpesun vastaisia toimiaan.

– Viime aikoina ei ole tullut skandaaliuutisia Vatikaanin pankkiin liittyen. Imago-ongelma on helpottanut huomattavasti erilaisten valvontatoimien ansiosta, Mikko Ketola sanoo.

Paavi lahjoitti kuukausipalkkansa kirkolle

Paavi Franciscus itse tunnettiin varsin vaatimattomana.

Hän ei ottanut vastaan paavin noin 28 000 euron kuukausipalkkaa vaan lahjoitti sen hyväntekeväisyyteen. Hän ei saanut katoliselta kirkolta rahaa myöskään ennen paavin tehtävää.

– Paavi Franciscus on näyttänyt omalla toiminnallaan esimerkkiä köyhyydessä ja vaatimattomuudessa esimerkiksi sen suhteen, miten hän Vatikaanissa asui ja millaisella autolla hän liikkui, Ketola sanoo.

Paavi ei asettunut asuntoetuun kuuluvaan 12 huoneen kattohuoneistoon vaan asui kahden huoneen vierastalossa Sanctae Marthaessa, jossa myös kardinaalit eli paavin avustajat yöpyvät aika ajoin.

Kautensa alussa Franciscus ohjeisti pappeja ja nunnia käyttämään vähemmän näyttäviä kulkupelejä. Hän tuli tunnetuksi muun muassa siitä, että ajoi ulkomaanmatkoillaan usein Fiatin pienimmällä automallilla.

Paavi sai myös lahjoituksena autoja, joista yksi, vuoden 2018 Lamborghini, on myytävänä Sothebyn huutokaupassa.

Paavilla oli käytössään myös katoliselle kirkolle viime vuonna lahjoitettu ”paavimobiili”, joka on rakennettu Mercedes Benz G -sarjan maastoauton pohjalle.

Lähteet: Reuters, AP