Yle Kioskin toimittaja Emma Karasjoki selvitti, mitä hyvää ja huonoa ”clean eating” -ruokavaliossa voi olla.
Kuva: Johanna Kannasmaa. Grafiikka: Julia Kiiskinen.
Emma Karasjoki
Jo jonkun aikaa somessa on trendannutclean eating -dieetti eli suomeksi puhtaasti syöminen. Se tarkoittaa hieman eri asioita eri ihmisille, mutta pääpointtina siinä on välttää lisäaineita sisältävää ja prosessoitua ruokaa.
Tarkoituksena on syödä muun muassa paljon kasviksia, hedelmiä, täysjyvää ja marjoja, sekä suosia itse tehtyä ruokaa.
RavitsemusprofessoriMikael Fogelholmin mukaan prosessoitu ruoka ei ole automaattisesti epäterveellistä – tärkeintä on, mitä ravintoaineita se sisältää.
– Esimerkiksi limut, karkit ja tämmöiset pitkälle prosessoidut lihavalmisteet, ne ovat selkeästi terveydelle epäedullisia, hän jatkaa.
Samoilla linjoilla Fogelholmin kanssa on ravitsemusterapeuttiLotta Pelkonen ja lisää, että tämänkaltaisessa ruokavaliossa voi olla hyviäkin puolia. Pitkälle jalostettujen ja prosessoitujen lihatuotteiden sekä esimerkiksi suolan ja kovan rasvan vähentäminen ovat terveyttä edistäviä toimia.
Suoranaisesti ainakaan ehdotonclean eating ei kuitenkaan kummankaan asiantuntijan mielestä kuitenkaan ole välttämättä hyvä idea. Ruokien jaottelu ”likaisiin” ja ”puhtaisiin” voi olla haitallista ruokasuhteelle. Ruoka kun on paljon muutakin kuin pelkkä polttoaine.
– Kaikenlaistahan me saadaan syödä ”kohtuus kaikessa” -ajattelulla, muistuttaa Pelkonen.