Pääsiäisviikolla onuutisoitu, että hallitus aikoo poistaa sekä työntekijä- että työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Näin saataisiinHelsingin Sanomien tietojen mukaan 190 miljoonaa euroa lisää verotuloja käytettäväksi veronkevennyksiin.

Poliittisessa päätöksenteossa oleellinen asia kuitenkin on myös se, kuinka laajaa joukkoa ratkaisu koskee.

Ammattiliittojen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistossa joukko ei verohallinnon tilastojen mukaan ole kovin pieni.

Vuoden 2024 verotus ei ole valmistunut, mutta esimerkiksi vuonna 2023 työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja on veroistaan vähentänyt kaikkiaan yli kaksi miljoonaa verovelvollista.

Kun joukkoa seulotaan tarkemmin, vähennyksen saaneita palkansaajia on noin 1,8 miljoonaa. Määrä on pysynyt vuosina 2019–2023 varsin vakaana, joskin myös lievää kasvua on ollut havaittavissa.

Tuloluokittain eniten, eli yli miljoona vähennyksen tehneistä on 20 000–60 000 euroa vuodessa ansaitsevia.

Tuloluokassa 35 000–40 000 euroa heitä on noin 250 000.

Prosenttiperusteisia ja kiinteitä maksuja

Useimmilla liitoilla jäsenmaksu on prosenttiperusteinen. Esimerkiksi maan suurimpiin kuuluvalla Teollisuusliitolla maksu on prosentti bruttopalkasta.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n jäsenmaksu on korkeampi, eli 1,6 prosenttia bruttopalkasta. Maksun suuruudessa on kuitenkin myös vaihtelua AKT:n eri osastojen välillä.

Lääkäriliitolla maksu on liiton nettisivujen mukaan kiinteä 484 euroa vuodessa. Sivuilla myös kerrotaan, että maksun verovähennysoikeus kattaa maksusta noin puolet.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n jäsenmaksu vaihtelee pääosin 1,0–1,1 prosentin välillä ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

Vaihtelu johtuu siitä, että kukin OAJ:n alue-, paikallis-, opettaja- ja valtakunnallinen yhdistys päättää omasta maksustaan.

OAJ:n nettisivujen mukaan kokoaikatyössä olevat jäsenet maksavat jäsenmaksua keskimäärin 395 euroa vuodessa.

Avaa kuvien katselu

Insinööriliitto puolestaan kertoo, että liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu on yhteensä noin 35 euroa kuukaudessa. Liiton nettisivuilta löytyvät myös tarkat osastokohtaiset maksut.

Niin ikään insinööriliitto muistuttaa maksun verovähennyskelpoisuudesta, ja toteaa että loppusummaksi jää vähennysten jälkeen noin 20 euroa kuukaudessa.

Ei verosta, vaan verotettavasta palkkatulosta

Kyseisiä maksuja ei kuitenkaan vähennetä suoraan verosta, vaan verotettavasta tulosta. Toisin sanoen vähennys alentaa verotettavan tulon määrää.

Huomattava osa ammattiliittojen jäsenistä on antanut työnantajalleen valtakirjan, jonka perusteella työnantaja pidättää ja tilittää maksut liitolle.

Verohallinnon ohjeistuksen mukaan työmarkkinajärjestön jäsenmaksuna pidetään työmarkkinajärjestölle ja sen jäsenyhdistyksille maksettavaa jäsenmaksua. Myös sääntöjen mukaisessa järjestyksessä määrätyt ylimääräiset jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia.

Tiedot suorasiirtona verottajalle

Lisäksi työmarkkinajärjestölle maksetut työttömyyskassamaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.

Maksut saadaan vähentää palkkatulosta täysimääräisinä, eikä niihin sovelleta muita tulonhankkimismenoja koskevan tulonhankkimisvähen­nyksen 750 euron rajaa.

Sen sijaan esimerkiksi maksun viivästymisen takia maksettavia korkoja ei hyväksytä vähennyksinä.

Useimmiten tieto ammattiliittojen ja työttömyyskassoille maksetuista maksuista välittyy suoraan verottajalle. Tämän takia maksut näkyvät yleensä palkansaajien veroehdotuksissa valmiina.