Analyysi: Hallitus on valmistellut ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan isoa mullistusta, joka uhkaa käydä liian kalliiksi
Hallitus on selvittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille työttömille. Uudistus näyttää olevan liian kallis, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.
Politiikan tarkkailijoiden katse kiinnittyy alue- ja kuntavaalien jälkeen puoliväliriiheen, joka pidetään ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona.
PääministeriPetteri Orpon (kok.) hallituksen on tarkoitus kertoa riihessä uusista isoista talouspäätöksistä, joista suurin mielenkiinto kohdistuu kasvutoimiin ja niiden vastapainoksi tehtäviin säästötoimiin.
Puoliväliriihessä on luvattu linjata myös monesta selvitettävästä asiasta, joista yksi liittyy universaaliin ansiosidonnaiseen malliin. Toisin sanoen hallitus selvittää sitä, voitaisiinko ansiosidonnainen työttömyysturva ulottaa nykyistä laajemmalle joukolle. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa voivat saada vain työttömyyskassojen jäsenet.
Ylen tietojen mukaan näyttää todella epätodennäköiseltä, että hallitus tekisi päätöksen, jolla kaikki palkansaajat kuuluisivat jatkossa ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Syynä on se, että malli maksaisi liikaa valtiolle ja julkiselle sektorille.
Universaalin ansiosidonnaisen malleja ja niiden hintalappuja on selvitetty aiemmin. EkonomistiMauri Kotamäki teki asiasta selvityksenJuha Sipilän hallituksen aikana vuonna 2018, jolloin eri mallien hintalapuksi julkiselle taloudelle arvioitiin olevan 140–280 miljoonaa euroa.
Iso osa laskusta selittyy sillä, että työttömyysturvamenot kasvaisivat, kun ansiosidonnainen tuki koskisi aiempaa laajempaa joukkoa työttömiä. Ongelma yhtälössä olisi myös se, että uudistukselle voitaisiin laskea negatiivinen työllisyysvaikutus.
Ylen tietojen mukaan asiasta on käyty vasta alustavia keskusteluja työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmässä, jossa ei ole tehty asiasta päätöksiä. Alustavassa keskustelussa malli ei saanut innostavaa vastaanottoa, koska uudistuksella on iso hintalappu ja hallitus pyrkii yhä tasapainottamaan julkista taloutta.
Hallituksen keskeisin taloustavoite liittyy velkasuhteen tasapainottamiseen vaalikauden loppuun mennessä.
Budjettineutraalista vaihtoehdosta ei ole ollut puhetta
Hallituksen tilanne on nurinkurinen: Kaikki hallituspuolueet suhtautuvat myötämielisesti kaikille työttömille ulotettavaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mutta se ei silti näytä etenevän.
Hallituspuolueet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kaikki työlliset osallistuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, mutta vain kassoihin kuuluvat saavat sitä työttömyyden aikana.
Esimerkiksi vuonna 2023 ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta vastasi valtio 39,4 prosentin osuudella. Yritysten ja työntekijöiden pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla puolestaan rahoitettiin 57,7 prosenttia ansiosidosidonnaisen menoista. Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla hoidettiin potista 5,7 prosentin osuus.
Kassojen osuutta julkisten menojen taakasta pienentää vielä se tosiasia, että niiden jäsenmaksut voi vähentää ansiotuloverotuksessa.
Yksi mahdollinen tapa tehdä uudistus ilman hintalappua olisi laskea ansiosidonnaisen tasoa kaikilta työttömiltä. Tällaisesta mallista ei ole keskusteltu hallituksen piirissä ja toisaalta Orpon hallitus on jo leikannut merkittävästi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta aiemmin.
Ansiosidonnaisen työssäoloehtoa on pidennetty jatasoa on porrastettu jo aiemmin. Porrastamisella hallitus on pyrkinyt lisäämään työttömien intoa hakea töitä ja työllistyä.
Puoliväliriihessä on muutenkin tarkoitus keskittyä kasvuun ja julkisen talouden tasapainottamiseen. Hallituksen linjana on, että se kompensoi lisäpanostukset jostakin muualta julkisista menoista.
Samalla hallitus pyrkii käymään läpi jo tehtyjä päätöksiä sillä silmällä, tuottavatko ne ajatellun säästön julkiseen talouteen.
Kolme mallia, joista yksikään ei etene
Mauri Kotamäki hahmotteli kolme erilaista mallia, joilla ansiosidonnainen työttömyysturva voitaisiin jatkossa laajentaa kaikkia koskevaksi.
Ensimmäisessä mallissa peruspäiväraha muutettaisiin jatkossa ansiosidonnaiseksi eduksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kassaan kuulumattomat saisivat jatkossa ansiosidonnaista peruspäivärahaa Kelasta, jos heidän työhistoriansa täyttäisi etuuden ehdot.
Ansiosidonnainen peruspäiväraha olisi jäsenmaksun verran pienempää kuin kassojen jäsenten ansiopäiväraha. Kassan jäsenyys tarkoittaisi jatkossa vain lisävakuutusta työttömyyden varalle.
Toisessa mallissa työttömyyskassan jäsenyydestä tulisi pakollista, jolloin kassojen rooli järjestelmässä kasvaisi jatkossa. Kyse olisi eräänlaisesta pakkovakuutuksesta, joka on käytössä tällä hetkellä liikenteessä.
Kolmannessa vaihtoehdossa ansiosidonnaista hallinnoisi jatkossa Kela, jolloin Kotamäen mukaan olisi mahdollista kompensoida lisämenoja julkisessa taloudessa. Säästöt tulisivat siitä, että jatkossa vain yksi taho hoitaisin työttömyysetuuksia. Ansiosidonnaisen ehdot eivät muuttuisi aiemmasta kansalaiselle.
