MOT seurasi vuoden ihmisiä, joihin hallituksen leikkaukset osuvat – Krista kerää pulloja, Marjalle jää työvuorosta 9 euroa
Ylen MOT-ohjelma seurasi vuoden ajan neljää suomalaista, joiden elämään osuvat 2000-luvun kovimmat sosiaaliturvaleikkaukset.
- Jouni Munukka
- Tiina Lundell
Yhdeksän euroa.
Se on summa, jokaMarja Markulalle jää hänen laskujensa mukaan käteen työvuorosta parkkimaksujen ja muiden kulujen jälkeen.
– En minä bensoja siihen vielä laske. Kyllähän sitäkin nyt muutama litra menee, Markula naurahtaa.
Nokialla asuva 57-vuotias Markula työskentelee nollatuntisopimuksella elintarviketestauksen parissa. Hän maistattaa kuluttajilla erilaisia tuotteita. Hän voi tienata työvuorosta esimerkiksi 50 euroa.
Summasta lähtee kuitenkin puolet pois, sillä hallitus poisti työttömyysturvasta niin sanotun suojaosan. Aiemmin sai tienata 300 euroa ilman, että se vaikutti työttömyyspäivärahaan.
– Se on mielestäni järjetön päätös. On ajateltu ainoastaan sitä, että menkää kokopäivätöihin kaikki, Markula sanoo suojaosan poistosta.
Marja Markula on yksi neljästä suomalaisesta, jonka elämää Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelma seurasi lähes vuoden ajan dokumentissa Saksittujen tukien seuraukset.
Työttömät töihin leikkaamalla
PääministeriPetteri Orpon hallituksen tavoite oli kristallinkirkas: 100 000 uutta työllistä hallituskauden aikana.
Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi olivat 2000-luvun kovimmat leikkaukset sosiaali- ja työttömyysturvaan. Niiden tarkoitus oli kannustaa työttömät kokopäivätöihin.
Katso videolta, miksi Marja Markula ei ole hakeutunut kokopäivätyöhön.
Nimenomaan kokopäivätöitä Marja Markula haluaisi tehdä. Hän ei kuitenkaan pysty.
Syitä on kaksi: Markula on osatyökykyinen selän hermosairauden takia, eikä hänen työpaikassaan ole tarjolla kokopäivätöitä.
Samanlaisessa tilanteessa on moni suomalainen. Avoimet työpaikatovat vähentyneet ja osatyökykyistenmäärä kasvaa.
– On ollut sellaisia jaksoja, että eihän tästä tule yhtään mitään. Monta syömätöntä päivää varmaan olisi ollut ilman mieskaveria, Markula sanoo.
Näin hallitus on leikannut
Markulan kohdalla suojaosan poisto on vähentänyt rahallista kannustetta tehdä töitä.
– Mikä järki ja työnilo, hän kysyy.
Tuoreimmat työttömyysluvut julkaistiin helmikuussa. Tilasto on lohduton: Hallituksen aloittamisen jälkeen työssäkäyvien sijaan on saatu 52 000 uuttatyötöntä. Matkaa tavoitteeseen on nyt yli 150 000 työllisen verran.
Huostaanotetuilta lapsilta ja nuorilta saksittiin
Hallitus on tehnyt myös vähemmälle huomiolle jääneitä leikkauksia. Yksi niistä osui 24-vuotiaaseenRia Tarimaan.
Tarima otettiin huostaan 8-vuotiaana vanhempien riitaisan ja väkivaltaisen erotilanteen takia. Se jätti jäljet mielenterveyteen. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä Tarima oli koditon ja vaarassa syrjäytyä.
Häntä auttoi lastensuojelun jälkihuolto. Tarima sai tukiasunnon ja taloudellista apua koulukirjojen hankintaan. Lopulta hän pääsi aikuislukiosta ylioppilaaksi ja opiskelemaan Helsingin yliopistoon.
Uuden elämänvaiheen Tarima aloittaa ilman jälkihuollon tukea, sillä hallitus laski sen ikärajaa 25:stä 23:een vuoteen.
– Puhutaan todella haavoittuvaisesta ihmisryhmästä. Näyttää nyt siltä, että säästetään, mutta kustannus tulevaisuudessa tulee olemaan tosi suuri, Tarima uskoo.
Tarimaa huolettaa toimeentulo, sillä pääkaupunkiseudulla vuokrat ja muut elinkustannukset ovat kalliita. Töiden tekeminen opintojen ohella tuntuu hänestä hankalalta, sillä rankka lapsuus vaikuttaa jaksamiseen.
Katso videolta, miksi Riaa huolestuttaa opintolainan ottaminen.
Tilannetta hankaloittaa Tariman aviomiehenHarshwardhan Sainin työttömyys. Hän on kotimaassaan Intiassa valmistunut neuropsykologiksi, mutta ei ole saanut Suomessa ammatinharjoittamisoikeuksia.
Muutakaan koulutusta vastaavaa työtä ei ole löytynyt. Hän on jakanut sanomalehtiä, työskennellyt ruokalähettinä ja ollut mukana kansalaisjärjestöissä.
Pariskunnan asumistuki pieneni leikkausten seurauksena, ja suojaosan poisto teki osa-aikatyöstä vähemmän kannattavaa. Taloustilanne on hyvin tiukka, ja he ovat joutuneet ottamaan lainoja.
– Olen epätoivoinen ja ulospääsyn keksiminen on vaikeaa, Saini kuvailee.
Ruoka vai lääkkeet?
Hallitus on myös nostanut lääkekorvausten omavastuita ja korottanut lääkkeiden arvonlisäveroa.
Tämä vaikuttaa vantaalaisenKrista Kaarelaisen elämään. Kaarelainen sairastaa muun muassa kaksisuuntaista mielialahäiriöitä, johon hän tarvitsee päivittäistä lääkitystä. Muuten merkonomiopinnot ja arki 6-vuotiaanKata-tyttären kanssa horjuvat.
Kaarelainen harrastaa tyttärensä kanssa roskien keruuta, ja tytär saa pitää pulloista ja tölkeistä saadut rahat. Se tuo pientä helpotusta arkeen.
Katso videolta, mikä leikkauksissa pelottaa Kristaa eniten.
Kaarelaisen asumistukea ollaan tarkistamassa, ja hän pelkää tulojen putoavan niin paljon, että edessä on kovia valintoja.
– Jos se on siitä kiinni, että ostanko itselle lääkkeet, vai meille ruokaa, niin valitsen ruuan. Se tarkoittaisi sitä, että olisin hyvin kiukkuinen, väsynyt ja ärtyisä. Mielialani vaihtelisi huomattavasti, Kaarelainen sanoo.
Lopulta Kaarelaisen asumistuki putosi kuitenkin vain seitsemän euroa, mikä ei hetkauta hänen talouttaan.
Monella lapsiperheellä tekee silti tiukkaa. Sosiaali- ja terveysministeriönoman arvion mukaan toimentulon heikentämisellä on merkittäviä vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen ja etenkin yksinhuoltajiin.
MOT yhytti sosiaaliturvaministerin haastatteluun
Leikkaukset osuvat kovaa moneen suomalaiseen. Hallituskauden aikana esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen, häätöjen ja asunnottomien määrä on kasvanut.
Työllisyyden kasvun piti pehmentää leikkausten vaikutuksia, kun yhä useampi saa palkkatuloa sosiaaliturvan sijaan, mutta näin ei ole käynyt.
Ylen MOT-ohjelma pyysi haastattelua pääministeriPetteri Orpolta, valtionvarainministeriRiikka Purralta, työministeriArto Satoselta ja sosiaaliturvaministeriSanni Grahn-Laasoselta.
He kaikki kieltäytyivät.
Lopulta MOT yhytti sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen vastaamaan kysymyksiin.
Onko tässä vaarana se, että nyt kurjistetaan ihmisten asemaa, mutta se ei kuitenkaan ole se tehokkain keino saada heitä sinne töihin?
– Meidän tavoitteena on se, että syntyy uusia työpaikkoja, että ihmiset pääsevät töihin ja työllistyvät. Että yhä useampi saa palkkatuloa sosiaaliturvan sijasta.
Mutta ovatko nämä leikkaukset oikeita keinoja? Ei ainakaan tällä hetkellä vielä vaikuta siltä.
– Suomi on todella vaarallisesti velkaantunut hyvinvointiyhteiskunta. Eli meidän on pakko tehdä leikkauksia.
Työttömien määrä on kasvanut kymmenillätuhansilla. On aika iso ero, mitä hallituksen tavoite ja todellisuus on tällä hetkellä. Uskotteko te, että todella onnistutte?
– Meillä on tällä hetkellä sota Euroopassa ja meillä on maailmanpolitiikassa epävarmuutta ennennäkemättömällä tavalla, ja sitten lisäksi on huono suhdanne Euroopassa ja Saksassa ja Suomen vientimarkkinoilla.
MOT-dokumentti Saksittujen tukien seuraukset on katsottavissaYle Areenasta.