Oven avaava nuorukainen tervehtii vierailijoita nostamalla toisen kätensä etu- ja pikkusormen pystyyn. Yleensä vastaavia käsimerkkejä näkee käytettävän metallimusiikkitapahtumissa, mutta tässä tapauksessa se kertoo hänen etunimensä: Severi.

Severi Väre, 18, on ollut syntymästään asti kuuro ja sen vuoksi hänellä on myös omien vanhempiensa keksimä viittomanimi, Lordi. Se on osuva, sillä hän syntyi samana päivänä toukokuussa 2006, jolloin Lordi voitti Euroviisut.

Hiljattain hän teki itse suomalaista jääkiekkohistoriaa. Hän teki 11. helmikuuta ensimmäisenä kuurona, viittomakielisenä jääkiekkoilijana maalin Mestiksessä. Sarjataso on suomalaisen jääkiekon toiseksi korkein.

– Minulle jäi siitä maalista hyvät fiilikset. Oli kiva tunne ottaa taas yksi steppi eteenpäin, Severi Väre kuvailee haastatteluhetkellä paikalla olevan viittomakielen tulkin välityksellä.

Ensimmäiset jääkiekkovarusteensa Severi sai jo kolmevuotiaana, kun hän isänsä kanssa näki urheiluliikkeessä alennusmyynnissä olleen varustesetin.

Kimmo-isä oli nuoruudessaan pelannut itse jääkiekkoa ja toimi kuurojen maajoukkueen Deaf Lionsien huoltajana, joten hankintapäätös syntyi nopeasti. Pian Severi ilmoitettiin mukaan TuTon luistelukouluun.

Kuuroille vanhemmille oli alusta lähtien selvää, että Severi aloittaa jääkiekkoharrastuksensa kuulevien lasten mukana.

– Se tuntui tosi luontevalta. Sinne vain mukaan, koska tiesin itse, että kyllä hän siellä pärjää. Tulkki on ollut hänellä koko ajan käytössä, äitiKaisa Väre sanoo.

Poikkeuksellinen pelaaja

Maaliskuisena iltapäivänä Severi Väre ja muut TuTon U20-joukkueen pelaajat astelevat Kupittaan jäähallin käytävää kohti pukukoppia. Alkulämmittely ennen alkavaa jääharjoitusta on hoidettu ulkona jalkapalloillen.

Jäälle tullessaan Severi saa muutamalta joukkuekaveriltaan pientä hyväntahtoista velmuilua ja virnuilua kypäräänsä kiinnitetyn action kameran vuoksi.

PäävalmentajaKim Wikström kuvailee Severi Värettä kiekollisesti hyväksi puolustajaksi, joka näkee peliä ja osaa avata peliä paineen alla.

Wickström pitää hyvinkin mahdollisena, että kuurouden myötä Väre on läpi uransa keskittynyt poikkeuksellisen tarkasti tilanteiden havainnoimiseen ja tulkitsemiseen sekä ratkaisemiseen.

– Hyökkäyspäässä hän pystyy välillä tyhjästä luomaan maalintekotilanteita. Hänessä on sellaista oveluutta, jota monessa muussa pelaajassa ei ole. Hän on kehittynyt paljon tämän kauden aikana, ja kun hän sai mahdollisuuden mennä palaamaan miesten Mestistä, hän käytti sen hyvin. Hän oli siellä kärkipuolustajia, playoffeissakin.

Mestiksen puolivälierissä TuTo kohtasi Jokerit, joten Severi Väre pääsi ottamaan kaukalossa mittaa myös Stanley Cup -voittajaValtteri Filppulasta.

– Kyllä siinä huomasi, että olin heti eri tavalla valmistautuneena, jos hän oli vastassa. Olin enemmän valmiina taklauksiin ja muihin, mutta ei siinä loppujen lopuksi eroa ollut. Hän on sen verran vanha jo, Severi virnistää.

Harjoitusten aikana paikalla on koko ajan tulkki, joka viittoo kaukalon laidalta valmentajan antamat ohjeet Severille. Severi kertoo, että hänellä on 5–6 vakituista tulkkia, joista joku on aina paikalla harjoituksissa ja peleissä.

Jäällä Severi viestii muiden pelaajien kanssa mailaa jäähän koputtamalla sekä eleillä. Peleissä tulkki on aina vaihtoaitiossa mukana. Vaihtotilanteissa Severille saatetaan antaa merkki myös selkään taputtamalla.

Tuomarin vihellyksen ja pelikatkon Severi sanoo huomaavansa nopeasti muiden pelaajien reaktioista. Tuomareita yleensä infotaan ennen ottelua, että mukana on kuuro pelaaja, jotta mahdollisesta lyhyestä vihellyksen jälkeen pelaamisesta ei heti tule rangaistusta.

Kuurojen jääkiekko-otteluissa pelikatkot ilmoitettaisiin kaukalon laidalla olevilla merkkivaloilla tai tuomarien lipuilla.

TuTon U20-joukkueessa Severin pakkiparina tämän kauden pelanneenOlli Puputin mukaan kommunikointi kaukalossa ilman ääntä on sujunut yllättävän helposti alusta lähtien. Toki, pelitilanteessa tulee edelleen välillä spontaanisti myös huudettua.

Puputti kehuu erityisesti pakkiparinsa pelisilmää, joka auttaa olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Puputti kertoo olevansa Severin kanssa hyvä ystävä myös kaukalon ulkopuolella.

Aluksi epäluuloja

Kaisa Väre pitää nykypäivän kuuroja nuoria ja lapsia rohkeampina omaan nuoruuteensa verrattuna. Hän sanoo itse käyneensä kuurojen koulua kahdeksanteen luokkaan asti, mutta Severi on ollut kuulevien luokalla neljännestä luokasta lähtien ja kirjoitti viime syksynä ylioppilaaksi Kerttulin urheilulukiosta.

Hänen mukaansa kuuroille nuorille on ihan luonnollista olla kuulevien maailmassa ja esimerkiksi viittomakielen näkyvyys on muuttunut ajan kuluessa reilusti parempaan suuntaan.

Hän myöntää, että jos kuuron lapsen vanhemmat ovat kuulevia, heidän suhtautumisensa lapsen harrastamiseen saattaisi olla erilainen.

– Varmasti se vaikuttaa. Tosi paljon riippuu siitä, millaista tietoa vanhemmat saavat. Jos kuulevat saavat kuuron lapsen, tuleeko heille esimerkiksi tietoa muualta kuin sairaalasta. Oma asenne tietysti vaikuttaa asioihin paljon.

Severin jääkiekkoharrastuksen alkumetreillä hänen kuuroutensa aiheutti joukkueen toimihenkilöissä epäluuloa ja kysymyksiä. Esimerkiksi ohjeiden antaminen ja se, menevätkö ohjeet perille, koska isäkin on kuuro, mietityttivät.

– He olivat vähän ehkä huolissaan alussa. Sitten mukaan tuli nuori ohjaaja, joka ei ollut moksiskaan, vaan sanoi, että näytätte vaikka, kuinka kuuluu tehdä. Severi kyllä oppii mallia näyttämällä. Sitten muutkin huomasivat, että asiassa ei ollut mitään ongelmaa, Kimmo Väre kertoo.

15-vuotiaana Severi valittiin mukaan Pohjola-leirille, joka toimii junioreissa ensimmäisenä askeleena maajoukkuetoiminnalle. Mukaan pääsi 136 ikäluokkansa parasta pelaajaa ympäri maata.

Severin joukkue leirillä oli nimeltään ”Puljut”. Muistona leiriltä kotitalon kellarin seinällä riippuu akkreditointikortti.

Isän mukaan samoihin aikoihin oli kuitenkin myös havaittavissa, että osa valmentajista ei uskonut Severin pystyvän enää etenemään kohti huippu-urheilijan polkua. Se näkyi esimerkiksi siinä, kuinka paljon hänelle annettiin vastuuta kentällä.

– Sitä selkeästi eniten epäillään, että voisinko pelata ammatikseni. Valmentajista riippuu tosi paljon. Heidän asenteensa vaihtelee. Saatetaan ihmetellä, kuinka voin kuulematta toimia, kun joku tulee taklaamaan. En kuule, mutta minä kyllä näen ne.

– Samoin, jos joku kyttää läpiajoa takanani, pystyn näkemään sen. Sitä on vaikea selittää ja muiden ymmärtää, miten laaja näkökenttäni tavallaan on, Severi itse kuvailee.

Luja usko unelmaan

Severin ensimmäinen Mestis-maali oli iso asia myös vanhemmille. Isä kertoo olevansa ylpeä, mutta harmittelee, että ei nähnyt maalia paikan päällä, vaan ainoastaan tv:stä. Sekin tosin riitti tuomaan silmiin onnenkyyneleet.

Äiti puolestaan todisti maalia nettiyhteyden päässä Teneriffalla, missä hän oli lomamatkalla perheenSara-tyttären kanssa, joka on myös kuuro.

– Olimme uima-altaalla, kun Sara huusi: katso äiti, Severi teki maalin! Tuuletin ja hypimme ja pompimme innoissamme siinä altaan reunalla. Aika monet katselivat meitä vähän ihmeissään, Kaisa Väre nauraa.

Kimmo Väre uskoo, että Severillä on mahdollisuuksia edetä jääkiekkourallaan pitkälle, mutta se ei riipu pelkästään pelaajasta itsestään.

– Toivottavasti muut ottavat vastaan ja antavat mahdollisuuksia. Että heillä riittää rohkeutta ottaa ikään kuin kuuro työntekijä.

Esimerkkejäkin on, jopa NHL-kaukalossa. Syntymästään asti kuuroJim Kyte aloitti uransa Winnipegissä ja pelasi 1980- sekä -90-luvuilla yhteensä 598 NHL-ottelua, edustaen viittä eri seuraa.

Hänen jälkeensä kuuroja pelaajia ei ole maailman kovimmassa kiekkosarjassa kuitenkaan nähty. Suomessa edellinen Mestis-tasolle yltänyt kuuro pelaaja oliJanne Nyberg, joka pelasi 30 ottelua Kiekko-Vantaan riveissä kaudella 2006–2007.

Severi kertoo saaneensa Mestiksessä tekemänsä maalin jälkeen paljon kannustus- ja tsemppiviestejä läheisiltä ihmisiltä sekä muilta kuuroilta. Hän uskoo esimerkkinsä rohkaisevan myös muita kuuroja tarttumaan haasteisiin ja uskomaan unelmiinsa.

– Haaveeni on liigaan pääsy ja että saisin jääkiekosta ammatin. Nyt olen puoliammattilainen. Vielä on paljon töitä, että sinne pääsisi. Onhan kuuro pelaaja pystynyt nousemaan NHL:ään asti. Se antaa itsellenikin itseluottamusta.

Nuoren turkulaisen tavoitteet ja päämäärä ovat tiukasti jääkiekkokaukalossa, mutta jalat maassa.

Mikä sinulle on tärkeintä elämässä?

– Perhe ja koti, Severi viittoo.