Näin EU aikoo taistella Trumpin julistamaa kauppasotaa vastaan
Maailman talousjärjestelmä muuttuu Donald Trumpin tullien seurauksena. Eurooppa voi kostaa iskemällä digijätteihin ja liittoutumalla muiden kanssa.
- Anna Karismo
Juttu tiivistettynä
BERLIINI Kansainvälisen kauppajärjestelmän murha, maanjäristys, šokki koko maailmalle.
Keskieurooppalainen media ja asiantuntijat eivät säästelleet sanoja kuvatessaan Yhdysvaltojen presidentinDonald Trumpinuusia tulleja torstaina.
Saksalainen autoalan asiantuntija arvioi paikalliselleyleisradioyhtiölle, että Trump vaikuttaa olevan ”taloudellisesti suurempi uhka kuin Putin”.
Euroopan unioni on jo viikkoja valmistellut vastatoimia odotellessaan Trumpin tullipäätöstä.
– Meillä on vahva suunnitelma kostotoimista, jota tarvittaessa olemme valmiita käyttämään, EU-komission puheenjohtajaUrsula von der Leyen kertoi.
Kovat puheet ovat kuitenkin vasta alkua. Komissio tarvitsee vastatoimilleen jäsenvaltioiden hyväksynnän. Maiden erimielisyydet voivat hidastaa päätöksentekoa.
Vastatoimia suunnitellessaan EU jatkaa myös tiiviitä neuvotteluja Trumpin hallinnon kanssa, von der Leyen sanoi.
Esimerkiksi Ranska, Italia ja Espanja pelkäävät, että pahaksi yltyvä nokkapokka suuntaa Trumpin vihan niiden viininvalmistajiin. EU joutuu siksi pohtimaan, vastaako se Trumpin tulleihin täysimääräisesti vai vain osaan niistä.
Uusia kumppaneita
Yksi vaihtoehto on, että EU suunnittelee kovat vastatoimet mutta ei pane niitä vielä voimaan. Näin Trumpille tulisi mahdollisuus perääntyä.
Euroopan eduksi toimii se, että se voi lisätä kauppaa muun maailman kanssa samalla, kun yhdysvaltalaiset nyt eristäytyvät.
EU voi siis pyrkiä vapauttamaan kauppaa muiden kanssa. Näin se korvaisi Yhdysvaltojen markkinoita uusilla kauppakumppaneilla.
Esimerkiksi vapaakauppasopimus Mercosur-maiden eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn kanssa on käytännössä valmis.
EU neuvottelee myös suppeammista sopimuksista Meksikon, Malesian, Intian, Australian ja Indonesian kanssa.
Monet eurooppalaiset poliitikot haluaisivat tiivistää välejä esimerkiksi Uuteen-Seelantiin, Etelä-Koreaan tai Japaniin, jotka kannattavat vapaakauppaa ja uskovat yhteisiin sääntöihin Euroopan tavoin.
EU voisi pyrkiä johtamaan Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ryhmää, joka sopii vastatoimista Yhdysvaltoja vastaan ja sitoutuu pitämään järjestelmästä kiinni, ehdottaa EU:n entinen ruotsalainen kauppakomissaariCecilia Malmström.
– Johtajia tulee ja menee, emmekä tiedä, kuka Donald Trumpin korvaa, Malmström sanooLe Monden haastattelussa.
EU:n päätöksiä odotetaan huhtikuun kuluessa.
”Kova kovaa vastaan”
Myös suomalaisten europarlamentaarikkojen mukaan Trumpin päätökseen on syytä vastata lujasti.
KokoomuksenPekka Toverin mielestä Trumpin ensimmäisellä kaudella opittiin, että parhaan neuvottelutuloksen saa pelaamalla tämän pelejä.
– Kova kovaa vastaan. Vaikka se sattuu, niin se sattuu myös toiseen puoleen. Trumpin suosio ei ole niin valtavan suuri, että hän voisi loputtomasti kyykyttää omia kansalaisiaan korkeammilla hinnoilla, Toveri sanoo Ylen Politiikkaradion haastattelussa
– Diktaattoreita ja diktaattoriksi haluavia vastaan kannattaa lähteä kovilla linjoilla, eikä pyytelemällä ja anelemalla.
VasemmistoliitonMerja Kyllösen mielestä Trumpin haave poliittisesta teollisesta vallankumouksesta ”voi jäädä tussahdukseksi piippuun”. Trumpille ei näytä olevan selvää, millaisia maailmantalouden riippuvuussuhteet ovat.
– Euroopalla pitää olla tarkka pelisilmä tässä kokonaisuudessa. Me olemme aika hyvin ymmärtäneet, että toimimme samantyyppisen diktaattorimaisen johtajan kanssa kuin mitä Venäjälläkin on, Kyllönen sanoo.
Trump saattaa perua tullipäätöksensä muutaman viikon sisällä. Siksi hänelle on osoitettava, että täältä pesee.
EU viimeistelee parhaillaan ensimmäistä tullipakettia yhdysvaltalaisille tavaroille vastauksena teräs- ja alumiinitulleihin, jotka Trump asetti maaliskuussa.
Paketti kohdistuu kuitenkin huomattavasti pienempään määrään Yhdysvaltojen tuontia kuin Trumpin uudet yleistullit.
Kohteena digijätit
Ranskan hallituksen tiedottajanmukaan EU on valmis kauppasotaan Yhdysvaltojen kanssa ja suunnittelee nyt ”hyökkäystä” sikäläisten verkkopalveluiden kimppuun.
Myös saksalaisen Handelsblatt-talouslehdenmukaan EU on keskittynyt suunnittelemaan ennen kaikkea rangaistuksia yhdysvaltalaiselle palvelutuonnille.
Handelsblattin mukaan EU suunnittelisi jonkinlaisia uusia digitaalisia maksuja esimerkiksi Googlelle ja Amazonille sekä rajoituksia yhdysvaltalaisten pankkien toimintaan ja yhdysvaltalaisten yritysten pääsyyn julkisiin hankintoihin Euroopassa.
Palveluiden ”tullaaminen” tai verottaminen on vaikeampaa kuin konkreettisten tavaroiden, joten EU joutuu keksimään aivan uusia keinoja kauppasodan aseiksi.
Kauppajärjestelmä muuttuu
Maailman kauppajärjestelmä muuttuu Trumpin tullien seurauksena ennen kaikkea siksi, että tähän asti kaupassa on vallinnut syrjimättömyyden periaate.
Toisen maailmansodan jälkeen on rakennettu järjestelmä, jossa tullit ovat samat kaikille, olivatpa maat köyhiä tai rikkaita. Kauppasopimuksilla on sovittu tarkemmista pelisäännöistä, mutta mitään maata ei ole suljettu pois maailmankaupasta.
Nyt Trump mätkäisee tullejamielivaltaiselta vaikuttavalla tavalla eri maille.
Esimerkiksi kriisimaihin Myanmariin ja Syyriaan tullit kohdistuvat erityisen pahasti. Myös Kambodžan tai pienen Lesothon yritykset joutuvat maksamaan suuret tullit.