Keväisin mediaan ilmestyy sellaisia sanoja kuinosinkojytky, osinkopotti ja osinkosade.

Kun lukee osingoista kertovia juttuja, syntyy toisinaan sellainen vaikutelma, että pörssiyhtiöt jakaisivat sijoittajille miljardeittain ilmaista rahaa. Piensijoittajat tuntuvat joskus itsekin ajattelevan niin, mutta he ovat väärässä.

Asia on nimittäin niin, että osingot eivät ole ilmaista rahaa, vaan osakkeenomistajien omaa rahaa. He jakavat sitä itselleen oikeasta taskusta vasempaan taskuun. Osakkeenomistajan varallisuus ei kasva, sillä osakkeen arvo laskee saman verran kuin osinkoa maksetaan.

Osingot eivät ole ilmaista rahaa, vaan osakkeenomistajien omaa rahaa.

Aivan hassuja ovat ne sijoittajat, jotka säntäävät keväisin ostamaan sellaisten yhtiöiden osakkeita, jotka jakavat lähiviikkoina runsaita osinkoja. Se on sama kuin jos laittaisi tänään pankkitilille satasen vain sen takia, että voi huomenna nostaa tililtä kympin.

Pienet sijoittajat eivät ole kuitenkaan aivan hakoteillä: osingonmaksu on ainoa keino, jolla omistaja saa pörssiyhtiöstä rahaa. Osakkeenomistaja voi totta kai saada rahaa myös myymällä osakkeitaan, mutta ne rahat eivät tule yhtiöstä, vaan muilta sijoittajilta.

Pitkäjänteiselle omistajalle osingot ovat toisin sanoen ainoa tapa tienata.

Piensijoittajien keväisestä rieheaantumisesta on käytetty sellaisia ilmaisuja kuinosinkointoilu ja osinkoholismi.

Pitkäjänteiselle omistajalle osingot ovat ainoa tapa tienata.

Osinkokriitikoiden mielestä osinkojen maksu on jopa haitallista: yritysten pitäisi osinkojen maksun sijaan investoida kasvuun. Osinkokriitikoiden puhe kuulostaa joskus siltä kuin osinkoina maksetut rahat joutuisivat hukkaan, menisivät Kankkulan kaivoon, kaatopaikalle, mystisesti jotenkin tuhoutuisivat.

Huoli pois! Todellisuudessahan osingot menevät omistajille, jotka usein sijoittavat osinkorahat uudelleen. Jotkut sijoittavat osinkoina saamansa rahat takaisin samaan yritykseen, jotkut sijoittavat johonkin toiseen kohteeseen, jolla on lupaavampia investointisuunnitelmia tai muuten vaan suuremmat tuotto-odotukset.

Tällä tavoin pääoma ohjautuu sinne, missä se on sijoittajien mielestä tehokkaimmin käytössä.

Ja tietysti osa osinkorahoista päätyy myös kulutukseen. Mutta eivät nekään rahat mitenkään tuhoudu, vaan siirtyvät tuotteita ja palveluja myyvien yritysten kassaan. Siten ne edistävät vaikkapa palkanmaksua.

Kaiken lisäksi osingoista maksetaan veroja. Ne koituvat meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Veronmaksu ei tosin koske kaikkeinsuurimpia omistajia. Jos nimittäin omistaa oman yhtiön kautta vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiöstä, osingoista ei tarvitse maksaa veroja ollenkaan.

Yritysten varallisuus ei ole yrityksen palkkajohtajien varallisuutta, vaikka he joskus niin käyttäytyvätkin.

On kaunis ja optimistinen ajatus, että luopumalla osingonmaksusta yrityksen kassaan jäisi rahaa, joka ohjautuisi juuri tuottavaan kasvuun. Valitettavan usein rahat ovat menneet yrityksen johtajien oman valtakunnan kasvattamiseen ja yltiöpäisiin yritysostoihin.

Yritysten varallisuus ei todellakaan ole yrityksen palkkajohtajien varallisuutta, vaikka he joskus niin käyttäytyvätkin.

Pörssiyhtiö Outokummun hallituksen puheenjohtaja kertoo tuoreessa osakkeenomistajille lähetetyssä kirjeessä näin: ”Olen iloinen, että voimme palkita osakkeenomistajamme heidän sitoutumisestaan Outokumpuun.”

Kuulostaa aika… oudolta. Ikään kuin tekstin kirjoittajalta olisivat unohtuneet yhtiön toimielinten työnjako ja toimivaltuudet. Eihän hallitus päätä osakkeenomistajien palkitsemisesta, vaan päinvastoin, osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa sekä hallituksen palkitsemisesta että omista osingoistaan.

Kauppalehti puolestaankirjoittaa, että Fortumhellii osakkeenomistajia maksaessaan ennätysosingon, ja että yli 200 000 suomalaista osakkeenomistajaahieroo käsiään.

Itse en hieroisi käsiäni, ehkä vain silmiäni. Fortumissa määräysvaltaa käyttää Suomen valtio, joka hellii osingoilla lähinnä rahapulaista itseään. Siinä sivussa valtio kahmaisee muhkeat verot yhtiökumppaniensa eli noiden 200 000 suomalaisen osingoista.

Pekka Seppänen
Kolumnin kirjoittaja on riippumaton tarkkailija.