PresidenttiSauli Niinistön mukaan moni suomalainen ja eurooppalainen on hämmentynyt kansainvälisestä tilanteesta. Hänen mukaansa Eurooppaa haastetaan nyt monesta suunnasta.

– Joudumme tekemään sellaisen kysymyksen, että pysyäkö yhdessä vai lähteäkö yksin marjaan, Niinistö sanoi puheessaan Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa.

Ulkopoliittisen instituutti järjestää vuosittain seminaarin, jossa käydään läpi ajankohtaisia teemoja. Tällä kertaa teemana oli Suomen selviäminen epävakaassa kansainvälisessä tilanteessa.

Niinistön mukaan houkutuksia tulee eri suunnista. Venäjä on onnistunut irrottamaan Unkarin ja Slovakian yhteisestä rintamasta. Niinistön mukaan myös Kiinalla näyttää olevan Euroopassa ystäviä.

– Sitten Yhdysvalloista on kuulunut moneen kertaan käsityksiä siitä, että eurooppalaisia ja erityisesti Naton jäseniä voitaisiin käsitellä jotenkin eri tavalla riippuen siitä, miten kukin maa käyttäytyy.

Niinistö varoitti yksin marjaan lähtemisestä. Hänen mukaansa yksin matkaan lähtenyt voi löytää apajan, mutta suurempi riski on joutua eksyksiin.

Miten EU putosi geopolitiikan rattailta?

Niinistö pyrki puheessaan vastaamaan kysymykseen, miksi EU on pudonnut geopolitiikan rattailta. Hän lähti vetämään johtopäätöksiä 2000-luvun alusta, jolloin Nato laajeni Euroopassa.

– Se tietysti vahvisti kokonaisuudessaan Nato-Euroopan turvallisuutta. Samalla se jätti hyvän mahdollisuuden kullekin jäsenmaalle heikentää itse itseänsä.

Konkreettisena esimerkkinä Niinistö nosti esille muun muassa asevelvollisuudesta luopumisen useassa jäsenmaassa. Samalla myös aseistuksen määrässä otettiin takapakkia.

Avaa kuvien katselu

Niinistön mukaan Euroopan maiden on nyt otettava uusi suunta. Hän muistutti, että EU:n perustehtävä alusta lähtien on ollut rauhan turvaaminen. Tämä on päässyt unohtumaan kehityksessä.

Presidentin sanoi, että EU voi löytää uudenlaisen turvallisuusajattelun. EU on löytänyt yhtenäisyyden erilaisissa kriiseissä kuten euro- ja koronakriisissä.

– Moni on nähnyt myönteisiä merkkejä tässä suhteessa. Saksa, Ruotsi, Tanska ja nyt myös Suomi ovat ilmoittaneet tuntuvista lisäyksistä puolustusmenoihin.

Niinistön mukaan tämä ei ole paljoa vaadittu periaatteen tasolla. Jokaisen maan pitäisi varustaa itse itseään.

Myönteisinä merkkeinä hän piti myös sitä, että Euroopan maat ovat alkaneet kasata halukkaiden koalitiota Ukrainan rauhanturvaamiseen. Samalla myös Norja ja Iso-Britannia ovat halunneet osallistua yhteisiin turvallisuustalkoisiin.

– Näin se asia vain sitten on, että pontevilla julistuksilla ja kovilla tuomioilla ei tätä maailmaa muuteta. Se vaatii voimaa. Sitä että muutkin näkevät, että noilla on voimaa.

Niinistö arvioi, ettei Ukrainan sota laajene muualle Eurooppaan. Sen sijaan rauhattomuus Euroopassa jatkuu, vaikka Ukrainaan saataisiin millainen rauha tahansa.

– Siellä voi olla ilkeyksiä, voi olla, että joudumme kysymäänMark Galeottin tavoin, mikä on ase ja mikä on sota.

Tullit ovat myös neuvotteluase

Yhdysvaltojen presidenttiDonald Trump ilmoitti keskiviikkona uusista tulleista useille kauppakumppaneille. Ekonomistien mukaan tullit osuvat kipeästi myös Suomeen.

Avaa kuvien katselu

Niinistön mukaan tulli-ilmoituksessa on kyse myös neuvotteluaseesta.

– Näyttää siltä, että Trumpin taktiikkaan kuulu ilmoittaa jokin mahdoton asia. Kun mahdoton arkipäiväistyy, niin jokin mahdotonta pienempi asia alkaa kuulostaa mahdolliselta.

Niinistön mukaan tilanne saattaa johtaa siihen, että Yhdysvallat voi poimia eri maita erilaiseen kohteluun. Näin EU:n rintamaa saadaan hajotettua.