Lahden liikennejärjestelmän kivijalka on autoliikenne. Vesijärvenkatu halkoo Lahden keskustaa nelikaistaisena. Maaliskuisena poutapäivänä ilma on harmaana kadun pinnasta irtoavaa hiekkapölyä.

Liikenne aiheuttaa Lahdessa suurimmat päästöt, mutta sen hillitsemiseen ei löydy rahaa tai poliittista tahtoa.

Lahden ja monen muun suomalaisen kaupungin liikennejärjestelyiden taustalta löytyy ajatus amerikkalaisesta autoilukaupungista. Tämä johtuu siitä, että suomalaiskaupungit kasvoivat voimallisimmin samaan aikaan kuin yksityisautoilu yleistyi.

Maakuntakeskuksissa kehitys kulki vääjäämättä tähän suuntaan, koska maaseudun kunnista oli käytännössä pakko tulla kaupunkiin autolla.

Liikennekulttuuri on hyvin samanlainen vielä vuosikymmenten jälkeen.

– Lahti on maaseutukaupungista kasvanut isompi kaupunki, jossa ihmiset yhä käyttäytyvät osittain kuin maaseutukaupungissa, tiivistää Lahden kaupungin liikennesuunnittelusta vastaava suunnittelupäällikköPirkko-Leena Jakonen.

Vaikka Lahti on suunniteltu autoilun ehdoilla, kaikki autoilijat eivät ole tyytyväisiä. Kahden lapsen äitiSanna Montonen toivoo, että lapsiperheet huomioitaisiin liikennesuunnittelussa paremmin.

Tavoitteet ja tahto ovat kaukana toisistaan

Lahti oli Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Kaupunki on vähentänyt ilmastopäästöjään määrätietoisesti. Suurin harppaus tehtiin vuonna 2019, kun kaupungin energiayhtiö luopui kivihiilen käytöstä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa.

Kaupungilla oli kunnianhimoinentavoite saavuttaa hiilineutraalius tänä vuonna. Viime vuoden lopulla kävi ilmeiseksi, ettätavoite jää haaveksi. Uusi tavoite asetettiin vuoteen 2028.

Siihen on kolme vuotta.

Energiantuotanto on suurin päästöjen lähde valtaosassa kaupungeista. Lahdessa sen rooli on pienentynyt, joten katse käännetään seuraavaan kohteeseen. Se on liikenne.

Lahdessa liikenteen osuus päästöistä on lähes kolmasosa, eli 32 prosenttia. Siitä runsas puolet syntyy henkilöautoliikenteestä.

Muutama vuosi sitten Lahden kaupunki lanseerasi Liisuksi nimetyn liikennesuunnitelman, jonkayksi tarkoitus oli vähentää autoilua keskustassa. Valtuusto ehti kertaalleen hyväksyä suunnitelman, mutta se kaadettiin yllättäen budjetin käsittelyn yhteydessä.

Tällä hetkellä kaupunki ei aktiivisesti valmistele uusia toimia, joilla liikenteen päästöjä suitsittaisiin.

Poliitikot päättävät strategiasta, jota virkamiesten on velvollisuus noudattaa liikennesuunnittelussa. Suunnittelupäällikkö Pirkko-Leena Jakonen kertoo, että kun strategian pohjalta esitetään muutoksia liikennejärjestelmään, samat poliitikot äänestävät esityksen nurin.

– Toivoisin, että poliitikot sitoutuisivat päätöksiinsä, hän tuskailee.

Suurten kaupunkien yhteinen ongelma

Kuntaliiton mukaan kaikissa suurimmissa kaupungeissa liikenne on suurimpia päästölähteitä.Autoilua yritetään suitsia muun muassa Helsingissä. Päästöjä siis yritetään vähentää, mutta poliittisten päätösten teko on vaikeaa.

– Me suomalaiset olemme aika piintyneesti tottuneet menemään omalla autolla joka paikkaan. Toki se on monessa asiassa näppärä ja käytännöllinen tapa liikkua. Jotain muuta pitäisi keksiä tilalle, jos päästöjä pitäisi vähentää, sanoo erityisasiantuntijaPauliina Jalonen Kuntaliitosta.

Luontainen keino autoilun vähentämiseksi olisi joukkoliikenteen lisääminen, mutta se on kallista. Valtion tuki joukkoliikenteelle tuskin kasvaa, eikä kuntien kukkaroissa ole senkään vertaa rahaa satsata lisää.

Lippujen hintojen korottaminen voisi vähentää matkustajien määrää.

Yksi keino liikenteen päästöjen suitsimiseen on rakentaa lisää kävelykatuja.

Tätä onnistui muun muassa Kuopiossa, joka on Lahden kanssa suunnilleen samankokoinen kaupunki. Toriin rajautuvat kadut suljettiin Kuopiossa yksityisautoilulta.

Vastustus oli kovaa.

Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksestä kerrotaan, että soraäänet vaimenivat kun keskustan liikennemuutokset saatiin valmiiksi.Kävelykatujen varrelle avattiin muun muassa ravintoloita.

Kaupunkilaisia kannustetaan unohtamaan auto – edes joskus

Vaalien alla ympäristökaupunki Lahdessa ei puhuta liikennemullistuksista. Kaupungintalolta yritetään silti ohjata kaupunkilaisia vähentämään autoilua.

Kuluva vuosi on nimetty kestävän liikkumisen teemavuodeksi. ProjektipäällikköJuuso Vähä-Piikkiöstä asian edistäminen on hankalaa, koska poliittinen tuki käytännön toimenpiteille puuttuu.

Kevyempää liikkumista hankaloittavat myös monet arkiset asiat. Esimerkiksi se, että tänä talvena kaupunki säästi vähentämällä katujen ja jalkakäytävien kunnossapitoa. Sohjoinen pyörätie ei välttämättä houkuta talvipyöräilyyn.

Vesijärvenkatu halkoo Lahden keskustaa jatkossakin nelikaistaisena.