Nuorisotyöttömyys nousi Lahdessa pilviin – nuoret kertovat, miksi työnhaku takkuaa: ”Palvelut ovat vähän tönkköjä”
Nuorisotyöttömyys on kasvanut Lahdessa muuta maata nopeammin. Monelle nuorelle aikuiselle ensisijainen tavoite ei ole työllistyminen, vaan mielen hyvinvointi.
Lahtelaiset nuoret aikuiset kertovat millaista on harhailla ammattivalinnassa. Kuva: Kuvitus: Ville Välimäki / Yle, kuvat: Marjo Pirilä / Yle
Marjo Pirilä
Nuorisotyöttömyys on noussut huolestuttaviin lukemiin Lahdessa.
Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli tammikuussa lähes 20 prosenttia, kun koko maassa luku on hieman yli 15. Vain Porissa ja Kouvolassa nuorisotyöttömyys on suurempaa.
Yli tuhat alle 25-vuotiasta lahtelaisnuorta on tällä hetkellä ilman työtä tai opiskelupaikkaa.
Lahden kaupungin työllisyystilastojen mukaan työttömissä alle 30-vuotiaissa on paljon kouluttamattomia, noin 500 henkilöä. Koulutuksen keskeyttäminen on Lahdessa koko maata yleisempää.
Lahden etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan monissa lahtelaisissa nuorissa aikuisissa näkyy näköalattomuus, yksinäisyys ja motivaation puute.
28-vuotiaanAleksi Sorjosen insinööriopinnot ovat pitkittyneet ja opintotukikuukaudet loppuneet.
Kela on alkanut epäillä toimeentulotuen tarvetta.
– Nyt pitäisi vaan suorittaa kurssit loppuun. Mutta mulla on muutakin elämässä, kuten bänditoiminta. Monta rautaa on tulessa.
Sorjosen mielestä työn hakeminen on rankkaa.
– Mun alalla vaaditaan paljon työkokemusta. Missä välissä olisin sellaista ehtinyt kerryttää?
Aleksi Sorjosen toimeentulo on vaakalaudalla, kun opintotukikuukaudet loppuivat. Työnhaun hän kokee lannistavaksi, kun kilpailua on niin paljon.
Etsivä nuorisotyö ei ehdi auttaa kaikkia
Sorjosen kaltaisia on paljon. Lahden Etsivän nuorisotyön palvelu on ruuhkautunut. Etsivä nuorisotyö tukee nuoria muun muassa työnhaussa. Yhteydenottoja tulee nyt satoja enemmän kuin muutama vuosi sitten, eikä kaikkiin pyyntöihin pystytä heti vastaamaan.
– Meille tulee paljon nuoria, joilla on ammattiopinnot keskeytyneet. Kun ei ole tutkintoa, työllistyminen on vaikeaa, sanoo palveluohjaajaAnni Häkkinen.
Palveluohjaajat eivät tee asioita nuorten puolesta vaan heidän kanssaan.
He lähtevät mukaan työllisyyspalveluihin, auttavat sanoittamaan nuoren tilannetta ja tulkitsevat viranomaisten puhetta nuorille.
Etsivän nuorisotyön palveluohjaaja Anni Häkkinen kulkee nuoren rinnalla vaikean elämäntilanteen yli. Kuva: Marjo Pirilä / Yle
Palveluohjaaja Anni Häkkisen mukaan joidenkin nuorten työkyky on heikentynyt, jolloin työnhaku ei ole ajankohtaista. Silloin pitää hakea kuntoutuspalveluita tai sairauslomaa.
– Työllistyminen ei välttämättä ole se ensimmäinen tavoite, vaan arjen hallinta, mielen hyvinvointi, kuntoutuminen päihteistä tai jostakin muusta, Häkkinen kertoo.
Opintojensa viimeistelyn kanssa kamppaileva Aleksi Sorjonen on saanut tukea jaksamiseen Lahden nuorisopalveluiden Kellarikahvilasta.
– Täällä on tutustunut ihmisiin, päässyt puhumaan ja löytänyt kavereita. Se on tehnyt tosi hyvää yleiselle hyvinvoinnille. Ja se auttaa tietenkin opiskelussa, kun jaksaa paremmin.
”Tönköt työllisyyspalvelut”
Anni Häkkinen arvioi, että Lahdessa on hyvät palvelut nuorille, vaikka osa palveluista on ruuhkautunut.
Voi olla myös tilanteita, että palvelut eivät keskustele keskenään. Pelkät työllisyyspalvelut eivät riitä monen nuoren kohdalla.
Siivousalalle työllistynytCia-Rosa Leivo, 23, kokee, ettei TE-palveluista ollut hänelle hyötyä.
– TE-palvelut olivat vähän tönkköjä. Luulin, että sitä kautta voi tutustua työelämään. Mutta siellä kerrottiin enemmän siitä, millaista on olla työnhakija.
Leivo päätti etsiä oman polkunsa.
Cia-Rosa Leivo joutui keskeyttämään aiemmat opintonsa sairastumisen ja pitkän kuntoutusjakson vuoksi.
Vuoden alusta TE-palvelut ovat siirtyneen valtiolta kunnille. Lahden työllisyyspalvelut aikovat nyt koota moniammatilliset palvelut työnhakijoiden avuksi.
Nuorilla on myös omaa vastuuta ja velvollisuuksia
Anni Häkkisen mukaan työllisyyspalveluiden rinnalle tarvittaisiin terveydenhuoltopalveluita, rinnalla kulkemista tai kotiin vietäviä palveluita.
– Joitakin nuoria jännittää palveluissa asiointi. He eivät tiedä, millaisia vaatimuksia on tai millaisena nuoren pitäisi näyttäytyä. Uskaltaako esimerkiksi päihteidenkäytöstä kertoa, sanoo Häkkinen.
Taloudelliset etuudet ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat arjen sujuvuuteen. Siihen, saako ruokaa ja pystyykö laskuja maksamaan. Nuoret voivat pelätä menettävänsä jonkin etuuden.
Lahden nuorisopalveluiden Kellarikahvilassa käy viikottain 30-50 nuorta aikuista. Kuva: Marjo Pirilä / Yle
– Suunnitelmia ei silti voi tehdä etuudet edellä. Joskus nuori tarvitsee kuntoutumista sen sijaan, että olisi aktiivisena työnhakijana.
Häkkinen muistuttaa, että oikeuksien rinnalla kulkevat velvollisuudet ja vastuut.
– Nuoret kaipaavat lempeää rakkautta ja eteenpäin viemistä. Viemme nuoren elämää siihen suuntaan, että hän pystyisi kantamaan itse itsensä.
Petra Iso-Kuortin, 24, oma ala löytyi vasta pitkän etsiskelyn jälkeen. Iso-Kuortti valmistuu pian lastenohjaajaksi. Tarjolla on keikkatyötä. Iso-Kuortti on saanut tukea nuorisopalveluista oman elämänpolkunsa löytämisessä.
Petra Iso-Kuortti on ehtinyt kokeilla useampaa alaa.