Talouden alamäki kurittaa nyt kovasti miehiä – Juha Vesivalolle on töitä tarjolla ehkä vasta kesällä
Pienetkin rakennukset kävisivät, kun työttömyystilanne rakennusalalla on huono.
- Noora Palola
Työttömyys näkyy Imatran katukuvassatyhjinä liiketiloina. Rakennusmiehiä kulkee päivällä kaupungilla, sillä arkena on aikaa.
– Itärajan sulkeutumisen jälkeen ei ole juuri ollut uusia investointeja. Muutenkin kevättalvi on rakennusalalla hiljainen, kertoo Rakennusliiton Imatran osaston varapuheenjohtajaJuha Vesivalo.
Hän itsekin on lomautettuna.
Kaakkois-Suomessa työttömänä on lähes 11 000 miestä. Naisia puolestaan noin 7 000. Luvut selviävät työ- ja elinkeinoministeriöntyöllisyyskatsauksesta.
Eroja selittää miesvaltaisten teollisuudenalojen ahdinko. Eniten työttömiä Kaakkois-Suomessa on Imatralla, jossa ilman töitä on 17,9 prosenttia työvoimasta. Eniten työttömyys silti kasvoi Lappeenrannassa.
Koko Kaakkois-Suomessa ilman töitä on 14,2 prosenttia ja koko maassa 12 prosenttia työntekijöstä. Kaakkois-Suomea huonompiakin työttömyyslukuja silti on.
Pieniä onnistumisia
Suurten työnantajien talousvaikeudet näkyvät nopeasti pienen kaupungin elämässä.
– Teräsalan irtisanomisissa Ovakolla työttömäksi jäi 30 henkilöä joulukuussa, kertoo Imatran työvoimapalveluiden palvelupäällikköTiia Piikki.
Pienille yrittäjille tilanne on ainakin rakennusalalla Rakennusliiton Imatran osaston varapuheenjohtaja Juha Vesivalon mukaan hieman helpompi.
– Tietoa töistä voi saada kavereiden kautta. Pienet yritykset pystyvät reagoimaan työtarjouksiin joustavammin ja se voi auttaa selviytymään, vaikka helppoa ei nyt ole rakennusalalla kenelläkään, hän sanoo.
Tiia Piikki kertoo, että vaikka kokonaistilanne on vakava, työttömyyspalveluissa todistetaan välillä yksilöiden onnistumisia.
– Työttömien määrä oli nyt tammikuussa pienempi kuin joulukuussa, hän sanoo.
Tämä ei ole itsestäänselvää, koska moni määräaikaisuus päättyy vuoden vaihteeseen.
Kouvolassa on työpaikkoja
Työttömyys on noussut merkittävästikoko Suomessa. Se nousi myös kaikilla Kaakkois-Suomen paikkakunnilla.
Kouvolassa työttömyys nousi 13 prosenttia viime vuodesta.
Kouvolassa uusien työpaikkojen määrä näyttää silti kasvaneen.
– Yllätti positiivisesti, että avoimia työpaikkoja oli 30 prosenttia enemmän kuin viime tammikuussa, sanoo Kouvolan työllisyysjohtajaSami-Pekka Kalliokoski.
Tilastoissa voi olla myös pieniä virheitä. Sama työpaikka voi joskus näkyä järjestelmässä kaksi kertaa. Kalliokosken mukaan näin voi käydä, jos työpaikka löytyy useammalta henkilöstövälitysyritykseltä yhtä aikaa.
Yrityksissä on silti myös piilotyöpaikkoja, joita työllisyyspalvelut haluavat löytää.
– Kouvolan yrityksillä on patoutunutta rekrytoinnin tarvetta, sanoo Kalliokoski.
Suhdanne on kuitenkin synkkä ja yritykset eivät ole uskaltaneet ottaa isoja askeleita. Työpaikkojen avautuminen voi olla ensimmäisiä merkkejä suhdanteen kääntymisestä.
Työpaikkojen määrät Kaakkois-Suomessa eivät silti täsmää työttömien määrään. Esimerkiksi Imatralla avoimia työpaikkoja on alle kolmesataa, kun työttömiä on kaksi ja puoli tuhatta.
Työllisyysjohtajat tarjoavat lääkkeeksi yhteistyötä, jossa yritykset, koulut, järjestöt ja työllisyyspalvelut keskustelevat aikaisempaa enemmän.
– Saamme laajemmasta kentästä apua. Meillä on myös käytössä monipuolisia koulutus ja valmennuspalveluja, sanoo Etelä-Karjalan työllisyysjohtajaSanna Natunen.
Imatran kaupunki pyrkii myös itse auttamaan palkkaamalla avustaviin työtehtäviin aiempaa enemmän työntekijöitä.
Kotitöitä ja kevään odotusta
Juha Vesivalo on ollut lomautettuna jo pari kuukautta ja tilanne jatkuu. Arki sujuu kotihommissa ja perheen kanssa. Hän odottaa kevään tuovan valoa. Yleensä vuodenaika nimittäin herättää kausiluontoisen rakentamisen.
– Uudessa rakennuslaissa luvitus on helpompaa, joten jospa tämä inspiroisi ainakin pienten rakennuksien rakentamista, hän sanoo.
Lisäksi rakennusalan töitä voi tulla tarjolle korjauskohteissa.