Noin 20 000 asukkaan Iisalmen kaupunki Pohjois-Savossa on valmis panostamaan satoja tuhansia euroja siihen, että työttömät työnhakijat saadaan töihin heti työttömyyden alkuvaiheessa.

Työllisyyden hoito siirtyi vuoden alussa valtiolta kunnille. Sen yhteydessä hallitus nosti merkittävästi työttömistä kunnille aiheutuvia ”sakkomaksuja”.

Kunta joutuu nyt korvaamaan työttömyysetuuksia Kelalle jo sadan päivän työttömyyden jälkeen. Aikaisemmin sakkomaksuja on peritty vasta 300 päivän työttömyydestä. Tämän arvioidaan nostavat kuntien työllisyydenhoidon kustannuksia merkittävästi.

Työttömyys maksaa kunnille miljoonia

Kunnilla on vapaus kokeilla erilaisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi, ja miljoonaluokkaan nousevien sakkomaksujen vuoksi siihen on myös merkittävä kannustin.

Iisalmi on päättänyt kokeilla 600 euron kuntalisää, jota on mahdollista saada jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

Kuntalisää voidaan maksaa yritykselle kuuden kuukauden ajan esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisestä aiheutuviin kuluihin.

Aikaisemmin kuntalisän saamisen ehtona oli yli 300 päivän työttömyys tai nuoren työttömän palkkaaminen.

– Nyt olemme poistaneet nämä kriteerit. Jos työnhakija on ollut kolme kuukautta työttömänä, niin hänet palkkaavalla yrityksellä on oikeus Iisalmi-tukeen, Iisalmen työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikköVirpi Jukarainen sanoo.

Iisalmi-tukeen on varattu 200 000 euron määräraha, mutta jos rahat loppuvat kesken, uutta rahaa haetaan lisätalousarvion kautta.

– Tahtotila on se, että kaikki hakijat, jotka täyttävät kriteerit, saavat Iisalmi-tuen, Jukarainen sanoo.

Iisalmen työttömyys on tällä hetkellä 13,4 prosenttia. Viime vuonna yli 300 päivää työttömänä olleista kaupunki maksoi korvauksia Kelalle 1,74 miljoonaa euroa.

Iisalmen työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen arvioi, että Iisalmen työttömyyden kustannukset nousevat tänä vuonna jopa 20–25 prosenttia.

– Aika suurista summista siis puhutaan, Jukarainen sanoo.

Yritykset toivovat räätälöityjä palveluja

Iisalmelainen hälytysajoneuvoja suunnitteleva ja rakentava Profile Vehicles on käyttänyt uusien työntekijöiden palkkaamisessa lähinnä ostopalveluja ja työntekijöiden kautta saatuja vinkkejä pätevistä työntekijöistä.

TuotantopäällikköAntti Repo toivoo kuntien uusilta työllisyyspalveluilta yrityskohtaisesti räätälöityjä palveluja. Onnistuneena esimerkkinä hän mainitsee henkilövuokrayrityksen järjestämän koulutusjakson.

– On helpompi ottaa työntekijä, kun testijakson aikana nähdään, miten homma alkaa toimia. Samalla työntekijä saa siinä alkukoulutuksen, Antti Repo sanoo.

Ketään ei palkata yrityksiin pelkästään tukien perusteella, vaan tärkeintä on työntekijän pätevyys, sopivuus ja into oppia. Profilen henkilöstöpäällikköJohanna Repo arvioi, että erilaiset työllistämisen tuet voivat kuitenkin alentaa työllistämisen kynnystä silloin, jos työntekijän perehdyttämiseen vaaditaan enemmän aikaa.

– Tuki voisi auttaa kattamaan perehdyttäjän kustannuksia. Kyllähän sille on joku rahallinen arvo laskettava, Repo sanoo.

Avaa kuvien katselu

Korjaus 4.3. kello 8.20: Korjattu Antti Revon titteli myyntipäälliköstä tuotantopäälliköksi.