Aurora Laiti, 15, ei kaipaa pieneltä paikkakunnalta kaupunkiin – tutkimus haastaa käsityksen siitä, missä nuoret haluavat asua
Tutkijatohtori Helena Ristaniemi seurasi nuorten elämää Saamenmaalla. Nuorille on tärkeää, että heidän lapsensa pääsevät kasvamaan samaan yhteisöön, jossa ovat itse varttuneet.
- Susanna Guttorm
- Anna-Lyydia Laiti
Uusi tutkimus haastaa vanhoja käsityksiä harvaan asutuilla seuduilla asuvien nuorten elämästä. Nykyään nuoret haluavat jäädä ja palata kotiseudulleen rakentamaan elämää, eivätkä haikaile pysyvästi asumaan kotiseutualueen ulkopuolelle.
Myös karigasniemeläinenAurora Laiti, 15, on harkinnut muuttoa, mutta ei halua jättää saamelaisten kotiseutualuetta jatko-opintojen takia. Hän opiskelee viimeistä vuotta peruskoulussa.
– Olen miettinyt sitä paljon, ja alkoi hirvittää, että pitäisi lähteä niin kauas kotoa. Uskon kyllä, että voisin tottua siihen, mutta se on pelottavaa, Laiti kertoo.
Korkeakouluopinnot ovat tytöille tie takaisin
Tutkimuksessa seurattiin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan maaseutualueiden nuoria ja heidän kokemuksiaan. Suomessa tutkimuksessa oli mukana nuoria Saamenmaalta sekä Keski- ja Itä-Suomesta.The Future of Nordic Youth in rural Regions -tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopistonFunore-hanke.
Erityisesti Saamenmaalla kasvaneille tytöille on tärkeää kulttuurin, kielen ja yhteisön merkitys.
Tutkimuksesta käy ilmi, että opiskeluaika on vain nuoruuteen kuuluva vaihe. Vaikka opiskelujen perässä lähtisikin kaupunkiin asumaan, moni suunnittelee kotikulmilleen paluuta, kertoo tutkijatohtoriHelena Ristaniemi Jyväskylän yliopistosta.
– Korkeakouluopinnot ovat tytöille tie takaisin. He näkevät, että esimerkiksi opettajankoulutus ja saamen kielen opinnot yliopistossa parantavat työmahdollisuuksia.
Päätökseen jäädä vaikuttavat koulutus- ja työmahdollisuuksien lisäksi perhe ja esimerkiksi elinkeinot.
– He ajattelevat, että Saamenmaalla lapset pääsevät kasvamaan samassa yhteisössä, jossa ovat itse varttuneet. Luonto ja poronhoito ovat myös tärkeitä, jatkaa Ristaniemi.
Perhe ja oma yhteisö ovat tärkeitä
Tutkijatohtori Helena Ristaniemi on seurannut Saamenmaalla asuvia nuoria viisi vuotta. Tutkimuksen nuoret ovat nyt jo parikymppisiä, ja he ovat kaikki muuttaneet pois kotoa.
Ristaniemi sanoo, että kun nuoret lähtevät kaupunkeihin opiskelemaan, he löytävät sieltä usein turvallisen elinympäristön, jossa on muita saamelaisia ja yhdistystoimintaa.
– Monilla asuu sukulaisia ja on muitakin saamelaisverkostoja, kuten nuorisotoimintaa. Yksi tämän tutkimuksen nuorista sanoi, että häneltä on tullut tarve puolustaa saamelaisten oikeuksia asuessaan pois saamelaisalueelta.
EnontekiöläinenInger Näkkäläjärvi ei ole vielä ehtinyt hirveästi miettiä tulevaisuutta ja jatko-opintoja. Sitä hän on kuitenkin ajatellut, että jos jonain päivänä on omia lapsia, niin heidät hän kasvattaisi omalla kotiseudullaan.
– Kyllä täällä varmaan mukava olisi asua tai jossain Saamenmaalla, pohtii Näkkäläjärvi.
MyösSara-Sofia Virkkunen viihtyy hyvin Enontekiöllä. Hän pitää siitä, että kunnassa on saamenkieliset palvelut.
– Täällä on saamenkielinen päiväkoti ja peruskoulu.