Työnhakupalvelut siirtyvät vuoden vaihteessa kuntien järjestettäväksi. Se on iso hallinnollinen muutos, mutta kunnat yrittävät, ettei se näkyisi alkuvaiheessa juurikaan työnhakijalle.

Silti kaikenlaiset muutokset toimeentulon järjestämiseen herättävät asiakkaissa huolta.

– Tämä lisää yleistä epävarmuutta. En tiedä, mitä tulevaisuus tuo, sanooIlona Pakarinen. Hän on ammatillisessa kuntoutuksessa Kotkan Karhulassa Kohti työtä ry:llä.

Yle kysyi kolmelta Kaakkois-Suomen kaupungilta, miten ne aikovat jatkossa järjestää työnhaun.

Avaa kuvien katselu

1. Uudet työllisyysjohtajat

Kunnat ovat nimittäneet uudet työvoimapäälliköt. Heillä riittää ratkottavaa, koska vuoden vaiheessa valtio nipistää useasta työllistymiseen suunnatusta määrärahasta.

Esimerkiksi työllistymiseen tähtäävää koulutusta voi ostaa ulkopuolelta aikaisempaa niukemmin.

– Kun pois jäävät vanhat tavat aktivoida työnhakijoita, meidän täytyy keksiä uusia keinoja, sanoo Kotkan työllisyyspäällikköJanne Jalonen.

Valtion määrärahaa on ensi vuonna käytössä vähemmän. Esimerkiksi palkkatukeen suunnatun valtionosuuden määrä putoaa reilusti. Palkkatukea voi saada yritys, joka palkkaa työntekijän, jolla muutoin olisi vaikeuksia työllistyä.

Tulevaisuudessa esimerkiksi työkokeilujen määrä saattaa Jalosen mukaan nousta. Työkokeilu on ollut te-toimiston, työntekijän ja työnantajan tekemä sopimus siitä, että henkilö kokeilee työtä. Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa, eikä se kerrytä eläkettä.

Kunnissa on silti uskoa uuteen.

– Näen muutoksessa hyviä puolia. Työllisyyspalvelut tulevat lähemmäksi asiakasta, kun ne ovat osa kunnallisen elinvoiman kehittämistä, sanoo Lappeenrannan uusi työllisyysjohtajaSanna Natunen.

Avaa kuvien katselu

2. Yritykset mukaan

Kuntien tavoitteisiin kuuluu elinkeinoelämän virkistäminen alueella. Jatkossa vastuulla on järjestää myös työllisyyspalvelut.

Uudet työllisyyspäälliköt uskovat, että kohtaamista yrityksien ja työnhakijoiden välillä tulee enemmän.

Kouvolan työllisyysjohtajaSami-Pekka Kalliokoski sanoo, että uusia työllisyyspalveluita suunnitellaan tulevaisuudessa liiketoimintalähtöisemmin ja yrityksien tarpeita kuunnellaan.

– Palataan ikään kuin alkujuurille, jossa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Työnvälitys yrityksille on se ykkösjuttu, hän sanoo.

Kalliokoski sanoo, että tavoitteena on saada kaupunkiin uusi ”elinvoimamoottori”, joka yhdistäisi eri tahojen voimavarat. Yhteistyötä tehtäisiin yrittäjien, oppilaitosten ja yrityspalveluiden välillä.

– Hiljainen työnhaku tulee tulevaisuudessa mahdolliseksi myös työssä oleville. Voimme hoksauttaa yrityksiä sopivista työntekijöistä ja esitellä sopivia ehdokkaita, sanoo Kalliokoski.

3. Ensiksi peruspalvelut

Siirtymän alussa keskitytään silti jatkamaan peruspalveluita.

Uudistuksien aika on Kouvolan työllisyysjohtajan Sami-Pekka Kalliokosken mukaan myöhemmin, kun perustoiminta pyörii muutoksien jälkeen hyvin.

Työllisyyspalveluissa muutos aiheuttaa vuoden vaihteessa pienen katkoksen, kun järjestelmät ja palvelunumerot muuttuvat. Tästä on tiedotettu asiakkaita.

– Tiedän jo uudet numerot ja henkilöt, joihin ottaa yhteyttä, kertoo työnhakija Ilona Pakarinen.