Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) Liikunnan järjestötiedon kehittäminen -hankkeen kyselystä käy ilmi, että rahallinen tuki perustoimintaan olisi urheiluseuroille kaikkein tärkein tukimuoto. Kysely lähetettiin kaikille opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea 2019–2022 saaneille seuroille ja siihen vastasi 219 seuraa.

Valtaosa seuroille myönnetyistä avustuksista on nykyisin erilaisia kehittämistukia, joilla on aina jonkinlainen kohdennettu tavoite, kuten palkkaus tai toiminnallinen kehittäminen.

– Tarve yleisavustamiselle on selkeä, ja sen sijaan, että keskustellaan siitä, pitäisikö seuroja avustaa ja kuinka paljon, tulisi päästä keskustelemaan siitä, miten ja millaista toimintaa pitäisi avustaa tai tukea, pohtii tutkijaSamuli Oja Likes Jamkista.

– Suomessa on täysin vapaaehtoispohjalta toimivia seuroja, sopivasti ammattimaistuneita seuroja ja jopa seuroja, joiden toiminta lähestyy yritysten toimintaperiaatteita. Niiden tarpeet ovat tietenkin erilaisia, Oja jatkaa.

Kyselystä selviää, että rahallisten tukien lisäksi varsinkin isoille seuroille on tärkeää olosuhteiden käytön subventointi. Kehittyvät kunnalliset liikuntatilat ovat elinehto, kun harrastajamäärien kasvaessa tilat käyvät ahtaiksi. Pienemmille seuroille on isoja tärkeämpää saada rahallista tukea toimintojen sisällölliseen kehittämiseen kuten tapahtumiin ja osaamisen vahvistamiseen.

– Tarvetta olisi yksilöllisemmille ja räätälöidyimmille tuki- ja avustusmuodoille, sanoo Samuli Oja.

Päävastuu liikunta- ja urheiluseurojen avustamisessa on kunnilla. Valtion suora seurojen avustaminen on painottunut seuratukeen sekä viime vuosien tärkeisiin korona-avustuksiin. Lisäksi valtio avustaa seuroja välillisesti kuntien valtionosuuksien kautta.

Seurojen liikevaihto tai kokonaisvolyymi on Suomessa noin 800 miljoonaa euroa. Sen suurimmat maksajat ovat kotitaloudet. Suoraa rahallista tukea liikunta- ja urheiluseurat saavat vuosittain noin 70 miljoonaa. Kunnat rahoittavat siitä noin 60 miljoonaa, opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuki on 3–5 miljoonaa ja loput muodostuvat lajiliittojen avustuksista, EU-rahoituksesta sekä joistakin valtakunnallisten liikuntajärjestöjen avustuksista.

– Todellisuudessa summa on suurempi, koska esimerkiksi säätiöiden tai yritysten avustuksista ei ole tietoa, ei myöskään esimerkiksi TE-keskusten palkkatuista. Tuossa 70 miljoonassa ovat vuosittain toistuvat avustuskokonaisuudet, mutta esimerkiksi kuntien subventiot olosuhteisiin ovat rahallista tukea huomattavasti merkittävämpi kokonaisuus, tarkentaa Samuli Oja.