Kelanlääkekorvaustilastonmukaan vuoden 2016 lopussa tulehduksellisten suolistosairauksien määrä oli jo reilu 46 000. Vertailun vuoksi: Kalliosaaren diagnoosivuonna 2001 niitä oli reilut 21 000. Joka vuosi yli 2 000 suomalaista sairastuu.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vatsakeskuksen ylilääkäri Martti Färkkilä sanoo, että tulehdukselliset suolistosairaudet eli haavainen paksusuolentulehdus sekä Crohnin tauti ovat lisääntyneet länsimaissa ja Aasiassa.

Haavaisen paksusuolitulehduksen että Crohnin taudin mukaan ilmaantuvuus on meillä korkeinta EU:ssa.

HUS:in ylilääkäri Martti Färkkilä

Suomessa kasvu on ollut erityisen voimakasta, sillä Kelan aineistojen mukaan 2000-luvulla vauhti on ollut lähes kuusi prosenttia vuosittain.

– Vastikään julkaistun eurooppalaisen vertailun mukaan sekä haavaisen paksusuolitulehduksen että Crohnin taudin mukaan ilmaantuvuus on meillä korkeinta EU:ssa, Färkkilä sanoo.

Kansantaudin määritelmä on yksi prosentti väestöstä eli 56 000.

– Siitä on tulossa kansantauti, vaikka joissain ikäryhmissä esiintyvyys ylittääkin jo tämän.

Linolihapon käyttö lisääntynyt

Ylilääkäri Martti Färkkilän mukaan geneettiset tekijät tai kehittynyt sairauksien diagnosointi eivät selitä tulehduksellisten suolistosairauksien yleistymistä Suomessa. Syitä ovat muutokset elinympäristössä, ruokavalioissa ja suolistobakteerikannassa.

– Jos katsotaan meidän dieettimuutoksia viimeisten 50 vuoden ajalta, niin muutos on ollut erittäin radikaali, Färkkilä sanoo.

Yksi syy on Färkkilän mukaan linolihapon lisääntynyt käyttö. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että öljytuotteita käytetään aikaisempaa enemmän.

– Voin sijasta syömme margariineja. Lisäksi esimerkiksi broilerin ja sianlihassa on verrattain runsaasti linolihappoja.

Färkkilän mukaan kasviksia ja vihanneksia syödään aikaisempaa vähemmän ja punaista lihaa puolestaan enemmän.

Isossa eurooppalaistutkimuksessa arvioitiin, että linolihapon osuus dieetissä saattaisi selittää jopa neljänneksen taudin lisääntymisestä.

HUS:in ylilääkäri Martti Färkkilä

– Isossa eurooppalaistutkimuksessa arvioitiin, että linolihapon osuus dieetissä saattaisi selittää jopa neljänneksen taudin lisääntymisestä.

Mirja Kalliosaari välttelee joitakin vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita, kuten hernekeittoa. Lisäksi hän on ollut puolen vuoden ajan gluteenittomalla ruokavaliolla iho-oireiden vuoksi.

– En huomaa, että ravinnolla olisi merkitystä sairaudelleni. Iho-oireitani olen saanut vähenemään gluteenittomalla ruokavaliolla.

Avaa kuvien katselu

Lapsena syödyillä antibiooteilla vaikutusta

HUS:n vatsakeskuksen ylilääkäri Martti Färkkilä mukaan myös antibiootit voivat lisätä sairastumisriskiä.

– Ensimmäisen neljän vuoden aikana syödyt antibiootit näyttävät selvästi lisäävän riskiä sairastua tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Varhaislapsuuden antibioottien käyttö näyttää lisäävän sairastumisriskiä, Färkkilä sanoo. 

Yritän myös pyytää mahdollisimman suolistoystävällisen antibiootin, enkä niitä kaikista pahimpia.

Mirja Kalliosaari

Näin oli käynyt myös Mirja Kalliosaarelle. Hän uskoo, että haavaisen paksusuolentulehduksen syntymisen taustalla oli kymmenet lapsena korvatulehdusten ja angiinoiden takia syödyt antibiootit.

– Ne häiritsevät omaa bakteeriflooraa, joka on suolistossa, Kalliosaari uskoo.

Nykyään Kalliosaari välttelee antibioottien syömistä.

– Yritän myös pyytää mahdollisimman suolistoystävällisen antibiootin, enkä niitä kaikista pahimpia.

Immuniteettisuoja kadonnut

Myös D-vitamiiinilla on Färkkilän mukaan vaikutusta tulehduksellisen suolistosairauden syntymiseen. Mitä matalammat D-vitamiinipitoisuudet väestössä ovat, sitä todennäköisempää sairastuminen on.

– Sillä näyttää olevan suoraan vaikutusta tulehdussoluihin ja niiden toimintaan, ylilääkäri Martti Färkkilä sanoo.

Färkkilä myös uskoo, että suolistoflooran muutokset ovat vaikuttaneet sairauden syntyyn. Suurin riski sairastua on Färkkilän mukaan kaupunkimaisessa ympäristössä ja Etelä-Suomessa asuvalla.

Taudin ehkäisemiseksi ihmiset eivät muuta maaseudulle, mutta maaseutu olisi viisasta tuoda kaupunkiin.

HUS:in ylilääkäri Martti Färkkilä

Siksi sairastumisriskin vähentämiseksi olisi hyvä lisätä maaperäkontaktia luonnon kanssa.

– Luonnollinen kontakti maaperäbakteereihin on kadonnut ja sitä kautta meidän immuniteettimme on muuttunut. Taudin ehkäisemiseksi ihmiset eivät muuta maaseudulle, mutta maaseutu olisi viisasta tuoda kaupunkiin, Färkkilä sanoo.

Stressi laukaisi sairauden

Mirja Kalliosaari uskoo, että haavainen paksusuolentulehdus puhkesi pitkän, stressaavan yötyöjakson seurauksena. Se ei kuitenkaan ollut syy sairaudelle.

– Se on elimistölle kauhean stressaavaa, kun elää eri rytmiä kuin muut ihmiset. Stressillä oli osuus siihen, että oireet tulivat niin rajuina.

HUS:n gastroenterologian ylilääkäri Martti Färkkilän mukaan suoranaista näyttöä stressin vaikutuksesta sairauden syntyyn ei kuitenkaan ole. 

– Stressi saattaa pahentaa taudin oireita, Färkkilä sanoo.

Kolme vuotta sitten sairaus paheni

Mirja Kalliosaaren mukaan taudille tyypillistä on aaltoileva kulku. Välillä oireita on enemmän ja välillä vähemmän.

Kolme vuotta sitten Kalliosaarella oli jälleen stressaava työvaihe. Silloin haavainen paksusuolentulehdus paheni uudestaan. Viikon sairasloma sai sairauden laukeamaan. Samalla hän joutui lisäämään lääkitystä.

Koen, että jos on kauhea työstressi tai hirveästi menoa jonnekin, se vaikuttaa suoleen.

Mirja Kalliosaari

– Vaihdoin myös työpaikkaa heti, kun mahdollista, Kalliosaari muistelee.

Kalliosaari pyrkii myös nukkumaan riittävästi ja järjestämään itselleen tarpeeksi vapaa-aiikaa. Kalenteri ei saa olla liian täynnä.

– Yritän joskus vaan olla niin, ettei tarvitse suorittaa mitään. Koen, että jos on kauhea työstressi tai hirveästi menoa jonnekin, se vaikuttaa suoleen.

Sairaus ei ohjaa elämää

Mirja Kalliosaari on 16 vuoden aikana oppinut elämään haavaisen paksusuolentulehduksen kanssa. Sairaus on pysynyt hyvin kurissa lääkehoidolla.

Kalliosaari valmistui kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmasta sairaanhoitajaksi ja tekiopinnäytetyön, joka käsitteli hänen sairauttaan.

– Sairaus ei yleensä ole este työssäkäymiselle, opiskelulle, eikä harrastamiselle, kun sen ottaa vaan huomioon.

Elämän pääasia ei ole sairaus.

Mirja Kalliosaari

Kalliosaarelle vertaistuella on ollut valtava merkitys. Myös positiivinen asenne on auttanut sairauden hyväksymisessä. Jos aamulla ensimmäiseksi tai illalla viimeiseksi miettii, kuinka sairas on, voi siitä tulla sairautta ruokkiva kierre.

– Sairaus ei ohjaa elämääni, vaan on taka-alalla vain yhtenä osana minua. Elämän pääasia ei ole sairaus, Kalliosaari sanoo.