Metsäteollisuus kaivoi satoja vuosia vanhan kuljetustavan naftaliinista – tältä näyttää, kun 938 tukkinippua seilaa Saimaalla jonossa
Uitto lisääntyy lähivuosina Saimaalla tuntuvasti, kun teollisuuslaitokset korvaavat venäläisen tuontipuun kotimaisella puulla. Pitkien kuljetusmatkojen takia uitto on Vuoksen vesistöalueella edullisin tapa kuljettaa puita.
- Jari Tanskanen
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hinaaja M/A Olli lähestyy UPM Kaukaan tehdasta, perässä on lähes kilometrin pituinen puulautta. Kaukaisimmat puuniput on otettu hinaukseen pari viikkoa sitten Nurmeksesta ja Iisalmesta. Matkalla nippuja yhdistellään pidemmiksi lautoiksi.
– Kyydissä on 938 nippua, laskee hinaajan päällikkö ja Uittopojat oy:n toimitusjohtajaReino Nurmi.
Moisen puumäärän kuljettamiseen tarvittaisiin yli 300 kuorma-autoa, mutta niitä ei ole juuri nyt tarpeeksi vapaana.
– Muilla keinoilla kuin uittamalla me ei tätä puuta kertakaikkiaan saataisi tehtaille. Autokapasiteetista on niukkuutta, autoja ei riittäisi, pohtii Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikköEsa Korhonen.
Korhonen laskee, että nykyisillä kuljetushinnoilla raakapuun kuljettaminen tulee uittaen 20 prosenttia edullisemmaksi kuin kuorma-auto- tai rautatiekuljetus.
Uiton suosion äkillinen nousu johtuu Venäjän tuontikuljetusten loppumisesta. Aiemmin Venäjältä tuotiin puuta vuosittain Suomeen noin 10 miljoonaa kuutiometriä, ja nyt eteläisen Saimaan tuotantolaitoksille tuodaan korvaavaa puuta Saimaan pohjoisosista.
Tänä vuonna puuta uitetaan Vuoksen vesistöalueella noin 550 000 kuutiometriä, noin 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Määrä vastaa lähes 9700 kuorma-autollista puuta.
Mutta todellinen hyppäys uittomäärissä on vasta tulossa. Lähivuosina uiton ennakoidaan lisääntyvän Vuoksen vesistöalueella jopa kolmanneksen.
– Töitä riittää paljon. Ostin yhden isomman laivankin näihin hommiin ja ensi vuodeksi täytyy palkata lisää henkilökuntaa, pohtii Nurmi tulevan kesän uittoa.
Ensi kesänä yrityksellä on Saimaalla käytössä kolme hinaajaa ja puolenkymmentä apualusta.
Kuljetusten hiilijalanjälki pienenee
Suurin syy uiton suosion palaamiseen ovat pidentyneet kuljetusmatkat ja teollisuuden ilmastotavoitteet. Puuta tuodaan Lappeenrantaan ja Ristiinaan kaukaa Pieliseltä ja Pohjois-Savosta, joista kuljetusmatkaa on yli 450 kilometriä. Pitkällä matkalla uitto tuottaa merkittävästi vähemmän päästöjä, kuin puiden kuljettaminen kuorma-autoilla.
Valtaosa nykyisestä uittokalustosta on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Ilmasto-ohjelman tavoitteet voivat tuoda lähivuosina Saimaalle myös uutta vähäpäästöisempää laivakalustoa uittoon.
– Kyllä semmoistakin mietitään, että tehdäänkö ihan kertakaikkiaan uusia aluksia tänne, sanoo uittopäällikkö Esa Korhonen.
Korhonen sanoo, että päätöksiä uuden aluskaluston rakentamisesta voidaan tehdä nopeastikin.
Viime vuosina metsäteollisuusyhtiöistä ainoastaan UPM on kuljettanut puuta uittamalla. Tänä vuonna Metsähallitus aloitti seitsemän vuoden tauon jälkeen uiton uudelleen, ja kuljettaa puuta Nurmeksesta Lappeenrantaan.
Neuvotteluja käydään muidenkin metsäteollisuusyritysten kanssa uiton aloittamisesta uudelleen.
– Nykyisellä kalustolla ja suunnitelmilla uitto voisi helposti jopa tuplaantua, pohtii Reino Nurmi.
Ongelmana tosin on löytää tarpeeksi uusia työntekijöitä. Hinaajat liikkuvat Saimaalla varhaisesta keväästä jäiden tuloon asti, ja töitä tehdään kuuden tunnin vuoroissa. Nurmi toivoo, että kesäksi töihin tulleista nuorista moni jäisi taloon pysyvästi.
– Omalle henkilökunnalle olen sanonut, että teille riittää töitä vähintään kymmeneksi vuodeksi, jos uittoon tulette.