Uusi vanhemmuuslaki yhdistää nykyiset äitiys- ja isyyslait yhteen. Suurin osa vuonna 2016 voimaan astuneen isyyslain ja vuonna 2019 voimaan astuneen äitiyslain säännöksistä säilyy ennallaan.
Lapsella voi jatkossakin olla vain kaksi oikeudellista vanhempaa ja vanhemmuus kirjataan joko isyytenä tai äitiytenä. Isiä tai äitejä voi kuitenkin olla kaksi.
Oikeudellisina nimikkeinä isä ja äiti säilyvät ennallaan, mutta toiston välttämiseksi sanat on suurelta osin korvattu termillä vanhempi.
Vanhemmuuden määräytymisen perusteet ja avioliittoon perustuva isyysolettama säilyvät ennallaan. Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen voi edelleen tunnustaa sekä ennen syntymää että syntymän jälkeen.
Lakien yhdistämisen yhteydessä toteutetaan kuitenkin joitakin isyys- ja äitiyslakien soveltamiskäytännöissä ilmenneitä muutostarpeita. Tässä kolme isointa muutosta.
1. 30 päivän varoaika poistuu
Nykyisin isyyttä tai äitiyttä ei voida vahvistaa ennen kuin on kulunut 30 päivää lapsen syntymästä, jos vanhemmuus on tunnustettu neuvolassa jo ennen lapsen syntymää.
Uuden vanhemmuuslain myötä toinen vanhempi voidaan vahvistaa heti lapsen syntymän jälkeen.
LainsäädäntöneuvosSalla Silvolan mukaan se on vanhemmuuslain suurin muutos.
– Käytännössä tämä nopeuttaa esimerkiksi nimen antoa ja passin myöntämistä. Lapsi saa myös toisen huoltajansa mahdollisimman pian syntymän jälkeen eli muutoksella on isoja myönteisiä vaikutuksia lapsen edun kannalta.
30 päivän varoaika tuli käyttöön vuoden 2016 isyyslain myötä. Sillä haluttiin taata mahdollisuus perua ennen lapsen syntymää annettu isyyden tunnustus. Käytännössä tunnustuksia on peruttu vuosittain alle parikymmentä.
Nyt tämä perumismahdollisuus poistuu, mutta sen poistuminen on kompensoitu.
Vanhemmat voivat selvittää lapsen vanhemmuuden isyystutkimusten avulla vielä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, jos he yhdessä sitä lastenvalvojalta hakevat.
Vastaava mahdollisuus on nykyisin vain aviopareilla. Uusi laki asettaa siis isyysolettaman perusteella todetut isyydet ja ennakkoon tunnustetut isyydet samalle viivalle.
– Jos on epäselvä tilanne, kannattaa tunnustaa lapsi vasta lapsen syntymän jälkeen, jolloin voidaan ennen tunnustamista tehdä oikeusgeneettiset isyystutkimukset, Silvola neuvoo.
2. Lisäaikaa vanhemmuuden kumoamiseen
Vanhemmuuslain myötä kynnystä vanhemmuuden kumoamiseen madalletaan tilanteissa, joissa kumoamisen kahden vuoden määräaika on umpeutunut.
Vanhemmuuden kumoamista hakevalla olisi jatkossa vuosi aikaa päättää kumoamiskanteen nostamisesta, kun syy kanteen nostamiselle on tullut ilmi. Nykyään kanne on nostettava viipymättä.
3. Siittiöiden luovuttaja voi olla naisparin lapsen toinen vanhempi
Kolmas konkreettinen muutos koskee hedelmöityshoitoja saavia naispareja.
Vuoden 2019 äitiyslaki antoi naispareille mahdollisuuden saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Tällöin pari sai käyttää vain sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja ei ollut suostunut isyyden vahvistamiseen ja synnyttävän äidin puoliso vahvistettiin lapsen toiseksi vanhemmaksi.
Jatkossa naispari voi valita siittiöt myös sellaiselta luovuttajalta, joka on suostunut isyyden vahvistamiseen ja tällöin lapsen toiseksi vanhemmaksi vahvistetaan siittiöiden luovuttaja.
– Valinnan vapaus mahdollistaa esimerkiksi apilaperheiden syntymisen. Esimerkiksi miespari voi tällä tavalla päästä osaksi lapsen vanhemmuutta naisparin avustuksella, Silvola sanoo.
Vanhemmuuslain valmistelu alkoi jo vuonna 2019. Eduskunta hyväksyi uuden vanhemmuuslain keskiviikkona äänin 106–46.
– Siihen nähden, että valmistelun lähtökohtana on ollut vain kahden jo voimassa olevan lain tekninen yhdistäminen, prosessi on ollut yllättävän pitkä. Keskustelu on ollut välillä värikästäkin ja toiveita on esitetty moneen suuntaan. Uusi laki on kohtuullinen kompromissi, Silvola summaa.
Vanhemmuuslaki astuu voimaan 1. tammikuuta 2023.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 24.6. kello 23:een saakka.
