Suomessa tankataan EU:n toiseksi kalleinta bensiiniä siksi, että täällä polttoaineesta peritään korkeampaa valmisteveroa kuin useimmissa maissa ja polttoaineen jakelijoita velvoitetaan käyttämään muita enemmän biopolttoaineita. Kalliimpaa on vain Alankomaissa.

Polttoaineveron tarkoitus on hillitä fossiilisten polttoaineiden käyttämistä jajakeluvelvoitteella pyritään edistämään niiden polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla polttoaineilla.

Valtaosa polttoaineen kuluttajahintojen eroista Euroopan unionin alueella johtuu veroista ja erilaisista polttoaineiden sisältöä koskevista velvoitteista. Verotusta ja polttoaineiden sisältöä säädellään EU-tasolla, mutta sääntelyyn jää paljon kansallista liikkumavaraa.

Polttoainevero on Suomessa kaksinkertainen verrattuna EU:n minimitasoon

EU on asettanut polttoaineverolle jäsenmaissa minimitason. Säädösten puitteissa Suomi voisi halutessaan lähes puolittaa valmisteveron.

Hallitus on kuitenkin sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja liikennepäästöjen puolittamiseen eikä se onnistu asiantuntijoiden mukaan, jos valmisteveroa pienennetään.Päinvastoin tavoitteeseen pääseminen edellyttää verojen korottamista.

Valmisteveron lisäksi polttoaineesta peritään arvonlisävero. Verot yhteensä muodostivat Suomessa tammikuussa 57 prosenttia 95-oktaanisen bensiinin hinnasta.

EU:ssa on päätetty, että jäsenmaat eivät saa periä polttoaineen hinnasta alennettua arvonlisäveroa. EU-sääntely sallisi kuitenkin niin sanotunammattidieselin, eli polttoaineveron palautukset kuljetusalan yrittäjille.

Yle vertaili 95-oktaanisen bensiinin hintaa ja verotusta EU-alueella Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Espanjassa sekä EU:n ulkopuolella Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Suomessa on vertailun korkein bensiinin kuluttajahinta ja Venäjän jälkeen korkein verotusaste.

EU:n vaatimustasoa korkeampi biopolttoaineiden jakeluvelvoite nostaa hintoja

EU:n vaatimusten mukaisesti kaikesta liikenteessä käytetystä energiasta kymmenen prosenttia piti olla uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vuoteen 2020 mennessä. Ennen kuluvan vuosikymmenen loppua uusiutuvan energian osuuden tulisi kasvaa 14 prosenttiin.

Jäsenmaat voivat halutessaan asettaa itselleen tätä korkeampia tavoitteita, ja näin on tehty esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa biopolttoaineiden jakeluvelvoite tänä vuonna on 19,5 prosenttia kaikesta liikenteessä käytetystä energiasta ja senosuuden tavoitellaan kasvavan portaittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.

Verrattain korkea jakeluvelvoite näkyy hinnoissa, koska biopolttoaineiden tuotantokustannukset ovat selvästi korkeammat kuin fossiilisen bensiinin ja dieselin. Hinnat ovat viime aikoina nousseet kysynnän nopean kasvun ja raaka-aineiden huonon saatavuuden myötä.

EU-maista vain Ruotsilla on Suomea korkeammat tavoitteet uusiutuvien polttoaineiden jakelussa.

Syrjäinen sijainti näkyy hinnoissa vain vähän

Koska Suomi sijaitsee EU:n reunamilla, polttoaineiden ja öljynjalostuksen raaka-aineiden kuljetusmatkat ovat muihin jäsenmaihin verrattuna pitkiä. Korkeammat logistiikkakustannukset näkyvät kuluttajahinnoissa hieman, mutta niiden merkitys on paljon vähäisempi kuin verotuksen ja uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen.

Juuri nyt kuluttajahintoja nostaa myös öljyn maailmanmarkkinahinta. Vielä joulukuun alussaBrent-raakaöljyn barrelihinta oli noin 70 dollaria, ja nyt se on kivunnut hyvin lähelle 100 dollaria.

Juttua varten haastattelun antoivat Tieliikenteen tietokeskuksen erityisasiantuntijaHanna Kalenojasekä Nesteen yhteiskuntasuhdejohtajaIlkka Räsänen.

Tietoja eri maiden polttoaineiden verotuksesta ja hintatasosta keräsivätKirsi Heikel,Rain Kooli,Maija Salmi jaJohanna Juntunen.

Voit keskustella aiheesta 24.2. klo 23 asti.