Isot lihatalot pyrkivät kohti hiilineutraalia naudanlihaa – Pieni suomalaistila antaa metsän kasvaa ja kertoo jo korvaavansa karjan päästöt
Tutkijan mukaan kuluttajan on vielä vaikea arvioida ja vertailla omien ruokaostostensa hiilijalanjälkeä.
- Paula Tiainen
Fazerina, Neil Young, Hyacinth ... Riilahden kartanon kaikilla lehmillä ja sonneilla on keltaisissa korvamerkeissä tunnistenumeron lisäksi oma nimi.
Länsi-Uudellamaalla Bromarvissa luomulihatilaa vanhempiensa kanssa pyörittäväJessica Aminoff tulee usein iltaisinkin rapsuttelemaan lehmiä ja juttelemaan niille. Eläimet pääsevät ulos vapaasti ympäri vuoden, ja kesäisin ne hoitavat perinnemaisemia saaristossa laiduntaessaan.
Aminoff kuvaa itseään eläinrakkaaksi.
– Pidän lehmiä, koska pidän niistä!
Häntä harmittaa lihan, erityisesti naudanlihan, huono maine.
– Tuntuu, että lihaa ei saisi syödä enää ollenkaan, Aminoff puuskahtaa.
Aminoffin mukaan tila kompensoi lihakarjansa kasvihuonekaasupäästöt vasikasta ruokalautaselle saakka omissa metsissään, eli käytännössä antaa puun kasvaa entistä kauemmin. Tila kertoo tuottavansa hiilineutraalia naudanlihaa tiettävästi ensimmäisenä Suomessa.
– Se on pitkälti paperityötä, eli meidän lehmät eivät huomaa, että mikään olisi muuttunut. Toki tähän pitää sitouttaa parhaassa iässä olevat metsät, jotka kasvavat vielä paljon. Se määrä hiiltä, jonka ne sitoo, kompensoi jokaisen lihakilon, jonka me tuotamme.
Tilan naudanlihan ilmastokuorman ja kompensaation on laskenut turkulainen hiilihyvityslaskelmia laativa yritys NordicGreenSolutions.
Riilahden kartano myy muutaman tuhannen kilon vuosittaisen luomunaudanlihatuotantonsa suoraan ravintoloille ja yksityisasiakkaille.
Hiilineutraali lihantuotanto siintää vuosien päässä
Myös Suomen suurimmat lihatalot Atria ja HK pyrkivät kilvan eroon lihan huonosta maineesta. Kotimaisella naudalla on ainakin yksi valtti ulkomaiseen lajitoveriin verrattuna.
Lehmät ja sonnit ruokitaan Suomessa nurmella eikä monessa muussa maassa suositulla soijalla.
Naudanlihan hiilijalanjälkeen vaikuttaa ruokavalion lisäksi myös ruuansulatus, erityisesti pötsissä syntyvä metaanikaasu. Päästöjä voi kuitenkin hillitä monin keinoin.
– Naudanlantaa on mahdollista biokaasuttaa, ja kaasua voi hyödyntää maatilalla polttoaineena, Atrian hankintajohtajaSinikka Hassinen antaa esimerkin.
Lihatalojen mukaan tietotaito riittäisi jo täysin hiilineutraaliin naudanlihantuotantoon, mutta kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen on vielä matkaa.
– Kyllä sitä kohti ihan tosissaan pyritään, eikä olla enää kovin kaukana hiilinegatiivisestakaan lihantuotannosta, HKScanin eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtajaUlf Jahnsson vakuuttaa.
Tutkija: Kuluttajan on vaikea vertailla elintarvikkeiden ilmastokuormaa
Kaupan hyllyn ääressä iskee helposti tenkkapoo: joidenkin tuotteiden hiilijalanjälki ilmoitetaan näyttävästi pakkauksessa, mutta suurimmassa osassa sitä ei lue lainkaan.
Ja vaikka lukisikin, vertailu on käytännössä hankalaa, ellei mahdotonta.
– Toimijoilla ei vielä tällä hetkellä ole valmiuksia eikä tietoakaan niin paljon, että saataisiin joka tuotteeseen tarkka, tietyn tuotantoketjun mukainen hiilijalanjälki. Siihen suuntaan ollaan varmaan kuitenkin pikkuhiljaa menossa, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaJuha-Matti Katajajuuri arvioi.
Esimerkiksi erilaisia hiilijalanjäljen laskentatapoja on käytännön tasolla vielä paljon. Osa laskelmista tuottaa lähinnä karkeita, suuntaa antavia tuloksia.
– Eri elintarvikkeiden ilmastokuorman laskemisessa pitäisi nimenomaan käyttää yhdenmukaisia, vertailukelpoisia menetelmiä ja myös viestiä niistä yhdenmukaisesti, Katajajuuri painottaa.
Ruokalautasensa sisällön hiilijalanjälkeä pienentämään pyrkiville ruuanystäville hän antaa yksinkertaisen neuvon.
– Kun lisää ruokavalioon monipuolisesti kasviksia, täysjyväviljatuotteita ja luonnonkalaa sekä vähentää lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita, niin ruuan ilmastovaikutukset laskevat melko helposti 10–20 prosenttia.
Lue myös: