Internet on ihmiskunnan paras vastine Sammolle. Mitä ikinä keksitkään toivoa, sen on joku nettiin tunkenut (vertaa myössääntöön 34). Miksi sitten vähän väliä tuntuu siltä, että netti on valtava kaatopaikka, joka tekisi mieli polttaa napalmilla ja upottaa suohon?

Siksi että internet on ennen kaikkea mittakaavaihme. Entisaikaan, silloin kun tietokoneissa oli vielä pyörivät kovalevyt, oli mahdollista olla pikkukaupungin ainoa roolipeliharrastaja ja siksi kovin, kovin yksinäinen. Mutta niinerikoistunutta alakulttuuria ei olekaan, etteikö netti kokoaisi eri puolilta maailmaa kasaan elinkelpoisen kokoista intohimoisten asianharrastajien joukkoa.

Tai tarkennetaan – internet on ennen kaikkea ihmisiä ja vasta toissijaisesti mittakaavaihme. Se puolestaan tarkoittaa, ettei ärsyttäviltä ja vihamielisiltä ihmisiltä voi välttyä, koskahekään eivät jää näkymättömiin samaan tapaan kuin aiemmin.

Tästä ei seuraa, että kaikki mielipiteet olisivat yhtä hyviä ja samalla tavalla paikkansapitäviä. Sen sijaan se tarkoittaa, että meistä jokaisen onerinomaisen helppo ajautua pyörteeseen, jossa tulee lähinnä hermostuttua siitä, mitenepätoivoisen typerä paikka maailma onkaan.

Kun tarpeeksi moni ihminen toimii yhdessä, mikä tahansa on mahdollista – niin hyvässä kuin pahassa.

Netin skaala synnyttää paradokseja, todellisia ja näennäisiä. Yksi niistä on vanha viisaus siitä, ettäkerran nettiin ladatut asiat pysyvät siellä ikuisesti, vaikka ne yrittäisi mitenpoistaa. Väite pitää paikkansa Murphyn lain tavoin: jos olet vahingossa tuhonnut tärkeitä tiedostoja ja toivot löytäväsi niistä ne uudestaan, se ei taatusti onnistu, mutta jos toivot että nolot nuoruuskuvat olisivat kadonneet, niistä on lähes varmasti kopio jossain.

Se, että mikä tahansa tiedonmurunen saattaa ponnahtaa pinnalle milloin tahansa, on synnyttänyt niin sanotunmilkshake duck -ilmiön. (Apropoo, Ace of BasenUlf Ekberg on pirtelöankka.)

Samalla se on kuitenkin auttanut ja mahdollistanut#metoo-kampanjan kaltaisia liikkeitä, joissa on potentiaalia tehdä maailmasta hitosti parempi paikka. Kun tarpeeksi moni ihminen toimii yhdessä, mikä tahansa on mahdollista – niin hyvässä kuin pahassa. Tosin siihen tarvitaanmuutakin kuin kannustavia tweettejä.

Luulen että ihmiset eivät käyttäytyisi yhtään sen paremmin vaikkei Facebookia olisi olemassa.

Facebook ja Twitter ovat tällä hetkellä monen ihmisensuosikkiselitys sille, miksi internet on niin kamala paikka. Pelkään pahoin, että he ovat väärässä. Samaan tapaan kuinhistoria tuskin operoi ainoastaan suurmiesten välityksellä, internet on enemmän kuin vain muutaman – olkoonkin valtavan – palvelun summa.

Pessimistisesti ilmaistuna: luulen että ihmiset eivät käyttäytyisi yhtään sen paremmin vaikkei Facebookia olisi olemassa. Historiasta tiedämme, ettäikuinen syyskuu ei jäänyt viimeiseksi kerraksi, jolloin internet meni pilalle. Samat kamaluudet löytäisivät uudet purkautumisväylät, vaikka sosiaalisen median jättiläisten mittakaava ja design-valinnat ovat tulehduttaneet tilannetta entisestään.

Se tarkoittaa myös, että pelkästään Facebookin ja Twitterin “korjaaminen”, mitä ikinä se sitten tarkoittaisikaan, ei poista ongelmaa. Kas kun ongelma olemme me, ihmiset. Olen teknologiaoptimisti, mutten silti usko, että ihmiset muuttuvat laitteita muuttamalla.

Olen teknologiaoptimisti, mutten silti usko, että ihmiset muuttuvat laitteita muuttamalla.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Kaikkea ei voi korjata, mutta omaa oloaan voi yrittää kohentaa edes hiukan. Aiemmissa artikkeleissa kirjoitin työkaluista ja -tavoista, joilla voivähentää riippuvuuttaan it-jäteistä sekänavigoida verkostoitumispalveluiden synnyttämässä sosiaalisessa epämukavuudessa. Mainittakoon että noista neuvoista on niukanlaisesti apua, jos olet joutunut todellisen hyökkäyksen kohteeksi. Siinä tapauksessa suosittelenVihan ja inhon internetin ohjetta.

Siteeraan vielä toista tweettiä, vaikka se tuoksahtaakin mukasyvällisyydeltä:

Toisin sanottuna paras aika aloittaa internetin parantaminen on juuri nyt, sillä siinä – kuten niin monessa muussakin asiassa – pätee korkoa korolle -teoria. Ota siis ajankäyttö ja informaatiotulva haltuun, jottei jatkuvasti tunnu siltä, että pää painuu pinnan alle, vaikka koko ajan polkee vettä.

Osa vinkeistä on hyvin käytännönläheisiä:älä tuhlaa liikaa aikaa sähköpostivastauksiin,järjestele meilit automaattisesti,minimoi älypuhelimeen tulevien ilmoitusviestien määrä jaopettele käyttämään tekstimakroja, jotkanopeuttavat usein toistuvien fraasien kirjoittamista.

Kun lähetät viestejä muille, pidä kieli keskellä suuta, kun vastaanotat viestejä, tulkitse niitä mahdollisimman hyväntahtoisesti.

Kun postilaatikkosi ei enää näytä hävityksen kauhistukselta, tilaa sinne muutama harvakseltaan ilmestyvä uutiskirje, joista on iloa ja hyötyä. Nörttimaailman tapahtumista pysyy kärryillä lukemallaHacker Newsletteriä jaEd Yong poimii tiedemaailman tärkeimpiä juttuja. Jos tilaat kahden Benin eliEvansin jaThompsonin kirjeet, saat ainakin kolmasosan samasta tiedosta kuin Vikasietotilaa kuuntelemalla. (Niiden lukemiseen saat aikaa, kun lopetat uutisotsikoiden jatkuvan vahtaamisen.)

Kuuntele podcasteja!Reply All on monessa mielessä Vikasietotilan esikuva, vaikka onkin kovin erilainen show,Song Exploder selittää popmusiikkia havainnollisemmin kuin mikään luento ikinä,Planet Money opettaa taloudesta, inernetistä ja teknologiasta kovin viihdyttävästi ja… no, listaa voisi jatkaa loputtomiin, joten mainisen enää vainpariterapeutti Esther Perelin podcastin, joka on hämmentävä yhdistelmä tirkistelyä, intiimiyttä ja realityä. Ei, se ei liity internetiin mitenkään muuten kuin niin, että ilman internetiä tuota tuskin tulisi Suomessa kuunneltua.

Internet kun on, ennen kaikkea, ihmisiä.

En kuvittele, että internet ja ihmiset muuttuisivat kiltimmiksi vain siksi, että satunnainen podcastaaja Suomesta kirjoittaa aiheesta. Itse asiassa en usko, että ihmiset ikään kuin kollektiivisena olentona muuttuvat kovin paljon mihinkään suuntaan. Se ei silti muuta sitä, että voisimme yrittää käyttäytyä inhimillisemmin.

Internet kun on, ennen kaikkea, ihmisiä. Joten toimi kuten eräs internetin perustavanlaatuisimmista dokumenteista eli TCP-protokollan määritteleväRFC 761 vuodelta 1980 opettaa:kun lähetät viestejä muille, pidä kieli keskellä suuta; kun vastaanotat viestejä, tulkitse niitä mahdollisimman hyväntahtoisesti.

Sillä onhan tämä ihanliian kiva paikka sössittäväksi.

Vikasietotila: Täydellinen lista asioista, jotka internet pilasi

Jakson linkit ja vinkit

• Olli suosittelee: Tietokantasovellussqlite ja sen web-rajapintaDatasette
• Kari suosittelee:Call of Duty, Wolfenstein, and the Joy of Killing Virtual Nazis