Tilastot

Kunnallisvaalit

• Muutoksia tässä tilastossa

• Julkistukset
• Katsaukset
• Taulukot
• Kuviot
• Kartat

• Tiedotteet
• Tuote- ja palvelutarjonta

• Kuvaus
• Laatuselosteet
• Menetelmäselosteet
• Käsitteet ja määritelmät
• Luokitukset

• Linkit
• Lisätietoja

• Vaalikarttapalvelu 2017
• Vaalitilastot v. 1992-2004

Kunnallisvaalit 1918-1996

Vuonna 1917 säädettiin maalaiskuntien ja kaupunkienkunnallislait. Niiden mukaan kunnan asioista päätti kaupungeissa,kauppaloissa ja maalaiskunnissa sekä erillisin ehdointaajaväkisissä yhdyskunnissa valtuusto ja kunnan talouden hoitoatarkastivat yleisillä vaaleilla valitut tilintarkastajat. Samanavuonna saatettiin voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Aluksi kunnallisvaalit toimitettiin vuosittain, sillävaltuutetuista erosi joka vuosi kolmasosa ja tilintarkastajistamaalaiskunnissa puolet. Näin vapautuneet paikat täytettiin jokavuosi joulukuun 4. toimitetuin vaalein. Vuonna 1925 kuitenkinmäärättiin vaalikaudeksi kolme vuotta. Samalla säädettiin, ettätilintarkastajia ei valittaisi vaalein, vaan heidät valitsisikunnallisvaltuusto. Kunnallisvaltuustojen toimikausi pidennettiinkolmesta vuodesta neljään vuoteen vuonna 1955.

Ensimmäiset kunnallisen vaalilain mukaiset kunnallisvaalitpidettiin vasta joulu-tammikuussa 1918-1919 marraskuun lakon (1917)ja seuraavan vuoden alussa alkaneen kapinan vuoksi. Tämän jälkeisetvaalit toimitettiin säännöllisesti lain määräämänä aikana.

Äänestysaktiivisuus

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa on ollut kautta aikojenmatalampi kuin eduskuntavaaleissa vaihdellen vuoden 1918 vaalien24,5 prosentin ja vuoden 1964 vaalien 79,4 prosentin välillä.Äänestysvilkkaus kasvoi tasaisesti vuoteen 1964 saakka, jolloin seoli 79,4 prosenttia. Tästä aktiivisuus alkoi laskea. Verrattunaeduskuntavaalien äänestysvilkkauteen ero kunnallisvaalien jaeduskuntavaalien välillä on itsenäisyyden ajan alussa ollut yli 30prosenttiyksikköä, mutta kutistunut 1990-luvulle tultaessa kymmenenprosenttiyksikön tietämille.

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1918 - 1996(%)

Ahvenanmaan kunnallisvaalit on laskettu mukaan tähän taulukkoon,vaikka ne pidetään maakuntalainsäädännön pohjalta eri aikaan.
Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Äänioikeutetut

Voimassa olevan Kuntalain (1995/365) mukaan valtuutettujen lukuvaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Valtuuston jäsenmäärä enintään2 000 asukasta käsittävissä kunnissa on 17 ja yli 400 000asukkaan kunnissa suurimmillaan 85. Poikkeusluvalla pieninjäsenmäärä voi olla 13. Valtuusto valitaan välittömillä jasuhteellisilla vaaleilla, jotka toimitetaan joka neljäs vuosilokakuun kolmantena sunnuntaina.

Äänioikeutettuja kunnallisvaalissa ovat 18 vuotta täyttäneidenSuomen kansalaisten lisäksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekäIslannin ja Norjan kansalaiset, joilla 51. päivänä ennen vaaleja onollut kotikunta Suomessa. Kunnallisvaaleissa voivat äänestää myösmuut ulkomaalaiset, mikäli heillä on ollut kotikunta Suomessavähintään kahden vuoden ajan.

Kunnanvaltuustojen voimasuhteet

Ensisijaisena tarkastelukohteena vaalituloksia eriteltäessäpidettiin aikaisemmin (ennen vuotta 1968) kunnallisvaltuustoihintulevaa porvarillisten ja sosialistien puolueiden välistävoimasuhdetta, sillä tämän tarkempaan puoluelinjojen mukaiseenerotteluun ei päästy ehdokaslistojen ja vaaliliittojensekalaisuuden vuoksi. Puoluelain säätämisen myötä vuonna 1969pääosin puolueille siirtynyt ehdokkaiden asettelu edistivaalikentän selkeytymistä. Täyttä puoluejakautumaa alettiin käyttääei-sosialistiset ja sosialistiset puolueet - ryhmittelyn sijastavuoden 1968 virallisessa vaalitilastossa. Ryhmittelyn merkitys onohentunut vuosien saatossa, kun oikeisto-vasemmisto(luokkajakoinen) erottelu puoluekentän jakajana on muutenkinheikentynyt.

Oikeistopuolueet ovat kaikissa kunnallisvaaleissa saaneetäänienemmistön ja täten myös enemmistön valtuustopaikoista, silläsuhteellisuuden periaatteen mukaan valtuustopaikat jakaantuvatäänimääräosuuksien mukaisesti. Vasemmisto on jäänyt aliedustetuksimuun muassa vasemmistosiiven vaaliliittoutumattomuuden vuoksi.Oikeistopuolueiden äänienemmistö ei ole ollut kovin suuri, mutta seon jakaantunut maan eri osiin hyvin tasaisesti.

Porvarienemmistöisten ja sosialistienemmistöistenkunnanvaltuustojen lukumäärä ja kuntien lukumäärä yhteensä 1918 -1992

Kunnallisvaalit 1996 eivät ole mukana, sillä tieto puuttuu
Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Lähteet:

Nousiainen Jaakko, Suomen poliittinen järjestelmä, 1992, WSOY,Juva
Suomen Historian Pikkujättiläinen, 4. painos, 1990, WSOY,Porvoo
Suomen Tilastollinen Vuosikirja vuosilta 1931, 1946-1947, 1948 ja1998
Tarasti, Lauri: Suomen vaalilainsäädäntö, 1987, Edita,Helsinki
Tilastokatsauksia I-II, 1924-1925, Tilastollinen päätoimisto,Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki
Suomen Virallinen Tilasto, XXIX, Vaalitilasto, Kunnallisvaalitvuodet 1921-1928, 1964, 1968, 1972, 1976, 1980, 1984, 1988, 1992 ja1996

Päivitetty23.9.2004