Diabetesta sairastavalla on oikeus saada maksutta käyttöönsä yksilöllisen tarpeensa mukaiset hoitotarvikkeet. Niihin kuuluvat esimerkiksi verensokerin mittarit, mittausliuskat, lansetit, glukoosisensorit sekä insuliinipumput ja niiden käytön yhteydessä tarvittavat tarvikkeet.

Hoitotarvikkeet saa maksutta terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta silloin, kun niiden tarve ja määrä on kirjattu hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelman laatimisesta ja ylläpidosta vastaa potilasta hoitava lääkäri hyvinvointialueen sote-keskuksessa tai poliklinikalla.

Hyvinvointialueiden tulee jakaa hoitotarvikkeita yhdenvertaisesti ja hyvän hoitokäytännön edellyttämällä tavalla. Mitkään hyvinvointialueen hallinnolliset ohjeistukset eivät saa ohittaa potilaan yksilöllistä tarvetta ylimpänä hoitotarvikkeiden jakelun kriteerinä. Esimerkiksi diabetestyyppi tai potilaan ikä eivät ole hyväksyttäviä perusteita hoitotarvikkeiden epäämiselle tai myöntämiselle.

Lääkekorvauksia saa lääkärin määräämistä lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, jotka kuuluvat korvausjärjestelmän piiriin. Korvausluokkia on kolme: peruskorvaus (40 %), alempi erityiskorvaus (65 %) ja ylempi erityiskorvaus (100 %).

Diabeteslääkkeet insuliinia lukuun ottamatta kuuluvat yleensä alempaan erityiskorvausluokkaan. Insuliinia korvataan sataprosenttisesti ylemmässä erityiskorvausluokassa, ja siitä maksetaan apteekissa vain valmistekohtainen toimitusmaksu (4,50 euroa).

Osa diabeteslääkkeistä on rajoitetusti korvattuja. Niitä voi hankkia korvattuna vasta, kun erityiset korvausehdot täyttyvät. Esimerkiksi GLP1-valmisteiden korvattavuuden ehtona on muun muassa tietyn painoindeksin ylittäminen.

Lääkekorvauksia saa vasta, kun on ensin maksanut vuosittaisen 70 euron alkuomavastuun. Ennen alkuomavastuun täyttymistä lääkkeet maksetaan apteekissa kokonaan itse. Lapsia ja nuoria (alle 18-vuotiaita) alkuomavastuu ei koske.

Korvattaville lääkkeille on määritetty vuosittainen enimmäissumma asiakkaan itse maksamille kustannuksille. Tämä vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) on 633,17 euroa vuonna 2025. Vuosiomavastuun täyttymisen jälkeen asiakas maksaa lääkemääräyksellä ostetuista korvattavista lääkevalmisteista 2,50 euroa.

Lääkevaihto apteekeissa on laajentunut koskemaan myös biologisia lääkkeitä. Insuliinivalmisteet ovat biologisia lääkkeitä, ja ne tulevat lääkevaihdon piiriin vaiheittain.

Huhtikuusta 2025 alkaen apteekissa voidaan vaihtaa glargininsuliinivalmiste edullisempaan, vaihtokelpoiseen valmisteeseen. Muut pitkävaikutteiset insuliinit tulevat lääkevaihdon piiriin 1.1.2026.

Lääkevaihto tarkoittaa, että lääkärin määräämä lääke voidaan vaihtaa apteekissa edullisempaan, mutta vastaavaan valmisteeseen. Näitä vaihtokelpoisia lääkkeitä kutsutaan biosimilaareiksi. Ne ovat yhtä tehokkaita ja turvallisia kuin alkuperäinen lääke. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea määrittää vaihtokelpoiset valmisteet.

Biologisten lääkkeiden, kuten insuliinien, lääkevaihto apteekissa voidaan tehdä kuuden kuukakuden välein. Kuuden kuukauden välein apteekki siis tarkastaa, onko käytössäsi edullisin vaihtokelpoinen valmiste. 

Insuliinien osalta on huomioitavaa, että mikäli käytössäsi on ns. monikäyttökynä eli ampullikynä, ei käyttämääsi insuliinia vaihdeta apteekissa. Tämä johtuu siitä, että ampullikynät ovat valmistajakohtaisia, eivätkä eri valmistajien insuliiniampullit ole keskenään vaihtokelpoisia antolaitteen osalta. Ne eivät siis kuulu vaihtokelpoisten valmisteiden listaan, jonka Fimea määrittää. Monikäyttökynän saa hyvinvointialueen hoitotarvikejakelusta lääkärin lähetteellä.

Insuliinivalmisteiden antolaitteet saattavat erota hieman toisistaan. Apteekki neuvoo sinua lääkevaihdon yhteydessä, jotta vaihto voidaan toteuttaa turvallisesti. Kysy rohkeasti lääkkeesi käyttöön liittyvistä asioista apteekista ja hoitavalta taholtasi.

Lääkevaihto vaikuttaa lääkekorvauksiin. Jos kiellät vaihdon tekemisen apteekissa, joudut maksamaan hintaerotuksen lääkkeiden välillä itse. Lääkekorvaus siis maksetaan edullisemman vaihtokelpoisen lääkkeen viitehinnan mukaan. Jos kuitenkin lääkärisi kirjaa lääkemääräykseen, että sinulla on lääketieteellinen tai hoidollinen peruste jatkaa lääkemääräykseen kirjoitetun lääkkeen käyttämistä, eikä vaihtoa saa tehdä, saat korvauksen koko lääkkeen hinnasta. 

Lääkevaihto ei koske alle 18-vuotiaita, vaan heille apteekki toimittaa lääkärin määräämän lääkkeen.

Kelasta voi hakea etuuksia, jotka tukevat arjessa pärjäämistä ja auttavat pitkäaikaissairauden vuoksi syntyvissä kustannuksissa. Vammaisetuuksia maksetaan pitkäaikaissairaille tai vammaisille henkilöille tiettyjen myöntöperusteiden mukaan. Kaikki vammaistuet on porrastettu kolmeen tasoon: perus-, korotettu ja ylin tuki. Vammaisetuuksien hakemista varten tarvitaan lääkärin lausunto.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi saada alle 16-vuotias sairas tai vammainen lapsi, jonka hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna ikätovereihin.

Sairaus, diagnoosi tai vamma yksin ei ratkaise tuen saamista tai sen tasoa.

Kaikki insuliinihoitoiset diabetesta sairastavat lapset ovat oikeutettuja 16-vuotiaaksi asti ainakin korotettuun tukeen. Muun muassa lääkityksen toteuttaminen ja verensokeritason seuranta sitoo vanhempia tavallista enemmän. Oikeus ylimpään tukeen syntyy diabeteksen hoidon edellyttäessä ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Esimerkiksi alle 3-vuotiaille lapsille voidaan maksaa ylintä tukea.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Oikeutta 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen ei synny pelkän diabeteksen perusteella. Jos henkilöllä on sellainen sairaus tai vamma, joka heikentää hänen toimintakykyään yhtäjaksoisesti ja suhteellisen pysyvästi (vähintään vuodeksi), ja aiheuttaa haittaa tai avun ja ohjauksen tarvetta, voi hänellä olla oikeus tähän etuuteen.

Haitta arvioidaan Kelassa lääkärinlausunnon perusteella tukeutuen tapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen haittaluokitukseen. Diabetesta sairastavan lisäsairaudet korottavat haitta-astetta ja haitta arvioidaan kokonaisuutena.

Vammaistuen myöntämisessä huomioitavan avuntarpeen tulee kohdistua henkilökohtaisiin toimiin, kuten peseytymiseen, pukeutumiseen ja kommunikointiin, eikä esimerkiksi pelkkä avuntarve kotitaloustöissä vielä riitä vammaistuen myöntämiseen.

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saaville maksettavan hoitotuen perusedellytyksenä on, että henkilön toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Tämä tarkoittaa, että sairaus tai vamma heikentää henkilökohtaisista toiminnoista, kuten pukeutumisesta, peseytymisestä tai lääkityksestä huolehtimista, kykyä tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai liikkua ja asioida kodin ulkopuolella.

Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä, vähintään viikoittaista avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa ja arjen toiminnoissa.
Diabetesta sairastavalla eläkettä saavalla tällainen tilanne voi syntyä, kun hänellä on toimintakykyyn vaikuttavia lisäsairauksia.

Kuntoutuksella tuetaan henkilön toiminta- ja työkykyä ja pärjäämistä arjessa. Yleensä kuntoutus jaetaan karkeasti lääkinnälliseen, keskeisesti hoitoon liittyvään kuntoutukseen sekä ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisen kuntoutuksen näkökulma on erityisesti työkyvyn säilyttämisessä ja tukemisessa.

Diabetesta sairastavan hoidossa olennaista on kuntoutuksellinen näkökulma, jolloin tuetaan pitkäaikaissairauden kanssa pärjäämistä. Kuntoutustarve voi tulla eteen niin sairastuessa kuin pitkään jo sairastettua. Kuntoutukseen ohjaaminen kuuluu hoidosta vastaavalle taholle. Kannattaa kysyä omalta diabeteshoitajalta ja lääkäriltä kuntoutuksesta.

Diabetes voi vaikuttaa myös työssä jaksamiseen, ja joissakin tapauksissa diabetekseen sairastuminen voi johtaa tarpeeseen sovittaa työtehtäviä tai työaikoja omahoidon paremmin mahdollistaviksi, tai alanvaihdon harkintaan. Näissä tilanteissa avuksi on ammatillinen kuntoutus ja sen monet toteuttamismuodot.

Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastaville sekä perheille. Kelan verkkosivujen kuntoutuskurssihaku auttaa löytämään sopivan kurssin. Sopeutumisvalmennus tukee sairauden kanssa elämistä ja auttaa löytämään omia voimavaroja.

Potilaan oikeuksista säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilasta on kohdeltava ihmisarvoa loukkaamatta, ja hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään on kunnioitettava. Hoidossa ja kohtelussa on otettava huomioon potilaan äidinkieli sekä hänen yksilölliset tarpeensa. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Terveyden- ja sairaanhoidossa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Potilaan on saatava ymmärrettävä selvitys terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.
Potilaan oikeusturvakeinoja ovat muistutukset, kantelut, ja esimerkiksi hoitotarvikeriitatilanteessa hallintoriita.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat neuvovat maksutta potilaita ja sosiaalipalvelujen asiakkaita heidän oikeuksistaan ja auttavat oikeusturvakeinojen käyttämisessä, kuten muistutuksen laatimisessa.