Kiemav - studtaumas, binädölo meker (konlet dililas zänoda) eleäktrons (dilils plödazänodik), ebinods fa ons pafomöls.
Kiemav (bo se Vöna-Lägüptänapük:kēme, siämü „tail“[1]) binonnolav, kel studonstöfi lä nivodtaumik emolekülik, pubets, cens e migsmatera, äsinämeti paprodöl u panüsugöli dü jenots at. Brefo, kiemav studonmolekülis,kristadis emetalis e bejäfon binädi e patöfis statitik binodas at, äsi cenis e tefis, kelis neodons ad vedön maters komunik. Ma kiemav nulädik, patöfs füsüdik materas pafümetons fa binod onsik lä nivod molekülik u taumik, kelos pafümeton fa näms leäktromagnetimik bevütaumik e fa lonedsmufava kvantumik ehitamufava. HielsRobert Boyle (1661),Antoine Lavoisier (1787) eJohn Dalton (1808) kanoms palelogön as fats kil kiemava nulädik,[2] do nolavans votik älabons rouli go veütiki, soäs hielsDmitriy Mendeleyev,Friedrich Woehler,Hermann Staudinger e votiks.
