Venälaine Federacii Flag Valdkundznam Pälidn Moskv Eläjiden lugu (2018 )142,122,776 (Krimata)[ 1] [ 2] ristitud Pind 17,098,246 (Krimata), km² Kel' venän Valdkundan pämez' Vladimir Putin Päministr Mihail Mišustin Religii hristanuskond ,ateizm ,islam ,buddizm ,paganuz Valüt venäman rubl' (RUB) (₽)Internet-domen .ru ,.рф ,.su Telefonkod +7 Aigvö UTC +2..+12
Venäma (venäkelel :Россия [rɐˈsʲijə]),Venälaine Federacii (lühetud nimi:VF ,ven .: Российская Федерация ), molembad nimitused oma oficialižed; järgeližpaginas mugažo —Venä Päivnouzmaižes Evropas daPohjoižes Azijas .
Venäman pälidn da kaikiš suremb lidn omMoskv . Vl 2017 kaik oli 15 lidnad Venälaižes Federacijas, kudambiden eläjiden lugu oli enamb 1 mln eläjid:Moskv ,Piter ,Novosibirsk ,Jekaterinburg ,Alanovgorod (Alauz'lidn) ,Kazan' ,Čeläbinsk ,Samar ,Omsk ,Rostov Donal ,Uf ,Krasnojarsk ,Perm' ,Voronež ,Volgograd .
Venäma omMan kaikiš suremb valdkund pindan mödhe — 17 098 246 km². Vl2010 Venälaižen Federacijan eläjiden lugu oli 141 927 297 eläjad (ühesanz' sijaMas ). Valdkundaline kel' omvenäkel' , dai mugažo ičeze valdkundaližed keled oma 23 federacijan subjektoiš.
Venäma omÜhtenzoittud Rahvahiden Organizacijan ,Ripmatomiden Valdkundoiden Ühtnendan ,Evrazijan Ekonomižen Ühtištusen da toižiden organizacijoiden ühtnii.
Vl862 päivnouzmslavine (Amuižvenälaine) valdkund sündui. Äjad päivnouzmslavižed heimod ühtetas sihe. Möhemba, feodaližen rouhusen tagut, se jagase paloihe — ičenaižihe ruhtinazkundoihe. 13. voz'sadal venälaižed ruhtinazkundad puttasmongoližiden hanoiden tobmuden alle. Vl1380 venälaineDmitrii Donalaine -ruhtinaz vägestab Mamai-hanan sodavägidtoras Kulikovon pöudol .
16. voz'sadal Moskvan ruhtinazkund (möhemba — valdkund) zavodib lujetas, susedruhtinazkundad ühtetas sihe. Muga ühthine keskustoittud valdkund om sündnu.Ivan IV (Grazii) -carin aigan Venälaine valdkund levitab jalos ičeze röunad. Se anastab Kazanin da Astrahanin hankundoid. 17. voz'sadal, jäl'ges Ivanan IV surmad, Torokaig zavodiše.Pol'šanmaižed sodaväged tuldas Venämha. Vl1612 venälaine ratnikišt, kudamban ezinenasMinin daPožarskii oliba, vägesti pol'šanmalaižid. Vl1613 Mihail Romanov valičese da kändase uden carin,Romanoviden dinastii ohjastab Venämad vodelesai1917 .
18. voz'sadan augotišesPetr I-car' zavodib ičeze masštabižed reformad valdkundas da kändab sidäVenäman imperijaks .Pohjoižsodan (1700−1721) jäl'ghe Venälaine imperii sab maidBaltijanmeren randoil . Vl1812 soda («Tatanmaine voin») zavodišeNapoleonan Francijanke . Venälaižed sodaväged ottihe vägestust neciš voinas evropalaižiden ühtnenuziden valdkundoiden abunke. Vl1861 maorjanoiktuz om tühjitadud. 19. voz'sadan lop harakterizuiše tegimišton da radajiden lugun kazvol.
Vozil 1905−1907ezmäine venälaine revolücii tegihe. Vl1914 Venälaine imperii, Antantan ühtnijan oldes, tulebEzmäižhe mail'manvoinha . Vn 1917 uhokul revolücii zavodiše («Uhokun revolücii»), kudamb tühjitab monarhijad i tegeb Venäman tazovaldkundaks. Pordaigaine ohjastuz tedotab voinan jätkmižes, no sügüzel bol'ševikad anastadas tobmutLenin ezinenas. Vozil 1918−1922Rahvahanikoiden soda levini, i bol'ševikad otiba vägestust siš. Vl 1922 tedotadasNSTÜ:n sädandas.
Vozil 1941−1945 — Venäman ühtnemineToižhe mail'mansodha («Surhe Tatanman voinha»)Saksanmad vaste.
Vl 1991Nevondkundaližen Ühtnendan (NSTÜ:n) jagund tegihe, Venäma läksi sišpäi, no jäi nevondkundaližiden kožundkirjutesiden jäl'ghetulijaks.
Vasügan-jogi Venäma sijadasePohjoižes mapoliškos ,Evrazii -kontinentan pohjoižel. Ümbri 14 procentas Venäman territorijad sijadasePohjoižen polärižen pirdan taga, igähižen rougun zonas.
Venälaine Federacii omTünen ,Antlantižen (Baltijan meri ,Mustmeri iAzovmeri ),Jävaldmerin daKaspijan meren randoil, sen mererandad oma kaikiš pidembad (37,653 km) Man toižihe valdkundoihe rindataden.
Venämal om maröunoid nenidenke valdkundoidenke (častomarašt vaste):Norvegii ,Suomenma ,Estinma ,Latvii ,Litvanma ,Pol'šanma ,Vaugedvenäma ,Ukrain ,Gruzii (sidä keskenAbhazijanke iSuviosetijanke ),Azerbaidžan ,Kazahstan ,Mongolii ,Kitai ,Pohjoižkorei ; vezivaldkundröunoidAmerikan Ühtenzoittud Valdkundoidenke (Štatoidenke) daJaponijanke .
Venäman agjahižed čokkoimed kontinental: agjahine pohjoine punkt —Čelüskinan nem' Krasnojarskan randas ; agjahine suvipunkt —Bazardüzünmägi Dagestanan Tazovaldkundas ; agjahine päivlaskmpol'ne punkt —Dežnövan nem' Čukotkan avtonomižes ümbrikos ; agjahine päivnouzmpol'ne punkt —Baltijan letejono Kaliningradan agjas . Keskuzpunkt —Vivijärv Krasnojarskan randas .
Kaik om enamba 120 tuhad jogid da ümbri kaht millionad järvid Venämas. Saum vezid — 4,22 %. Kaikiš pidembad joged oma (kirjamišton mödhe)Amur ,Lenanjogi ,Kamanjogi ,Jenisei ,Irtiš ,Ob' ,Volg ; kaikiš surembad järved (suruden mödhe) —Kaspijan meri (Venäman paloin),Baikal ,Ladogjärv ,Änine .
Valdkundan edeližedKonstitucijad (ven .: Конституция ) oliba vahvištadud vll 1905, 1918, 1924, 1936 i 1977. Nügüdläine kudenz' lugul Konstitucii[ 3] prezidentiž-parlamentiženke tazovaldkundaliženke ohjanduzmahtusenke. Konstitucijan vn 2014 versii om väges.
Venäman pämez' omprezident (ven .: Президент Российской Федерации ), eläjad valitas händast kudeks vodeks. Kahtenden strokun voimuz om olmas.
Venäman Prezidentiden nimikirjutez:
Radonoigendajan (Elohopanijan) tobmuden ülembaine aluzkund om Venälaižen Federacijan ohjastuz (ven .: Правительство Российской Федерации ), prezident paneb radnikusele sen ezimest — päministrad (ven .: премьер-министр ). Valdkundaline Dum vahvištoitab päministran kandidaturad.
Mihail Mišustin om päministraks vn 2020 vilukun 16. päiväspäi.
Edeližed päministrad:
Vspäi 2004Sergei Lavrov radab röunantagaižiden azjoiden ministran.
Nügüdläinekaičendministr omAndrei Belousov (vspäi 2024).
Käskuzkundaližen tobmuden pä om Venälaižen Federacijan Ülembaine käskuzkund (ven .: Верховный суд ), sen pertišt sijadase Moskvan keskuzpalas.
RosStat:an andmusiden mödhe, vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe Venälaižen Federacijan ristitišton lugu oli 141,927,297 eläjad, vl 2021 valdkundan eläjiden lugu oli 147,182,123 ristitud. Venäma om ühesandel sijal ristituiden lugun mödhe toižihe valdkundoihe rindataden. Kaikiš suremb valdkundan ristitišt oli 148,561,694 eläjad vl 1993.
Venäman eläjiden enambuz (kaks' koumandest) eläb valdkundanevropižes palas, toine koumandez —Uralan taga.
Vn 2021 rahvahanlugemižen mödhe, 71,7 % Venäman eläjid omavenälaižed (lugematakozakoid ipomoroid täl vodel jo), 3,2 % —kazanin totarlaižed , 1,1 % —baškiralaižed , 1,1 % —čečenalaižed , toižed rahvahad — 11,3 %, rahvahuden ozutandata — 11,6 %. 4617 venämalašt omavepsläižed (0,003137 %). Venäma om äirahvahaline valdkund, i äjad rahvahad omaigähižed.
Läz kaik ristitišt voib pagišta venäkelel. Mamankelen mödhe (2021):venän kel' — 85,45 %,totaran kel' — 3,12 %,čečenan kel' — 1,26 %,baškiran kel' — 1,01 %, toižed keled — 9,16 %. 1276 venämalašt (0,000867 %) pagištasvepsän kelel kut mamankelel.
Uskondan mödhe (2012):ortodoksižed hristanuskojad — 42,9 %, toižedhristanuskojad — 4,4 %,islamanuskojad — 6,5 %, toižed uskojad i religijatomad — 46,2 %. Titul'ne nacii, venälaižed, oma veroližin ortodoksižed hristanuskojad, ka mugažo vepsläižed.
Kaik om 167 lidnad enamba mi 100 tuhad eläjidenke (kül'mku 2018). Koume eläjad nelläspäi oma lidnalaižed (2020).
Venäma om šingotai agrariž-industrialine valdkund, keskmäižen šingotesen. Valdkund omMail'man torguindorganizacijan daEvrazijan Ekonomižen Ühtištusen ühtnijaks. Venäman ekonomik om nelländel sijal mirun valdkundoiden keskes da ezmäižel sijal Evropan valdkundoiden keskeskogosüdäiproduktan tazostadud ostmižmahtusen mödhe. Vodel 2024 nominaline KSP oli 2,18 trln AÜV:oiden dollaroid ekvivalentas (11. sija mail'mas; US$14,953 ühtele hengele, 68. sija) vai US$6,91 trln tazostadud ostmižmahtusen mödhe (ühtele hengele US$47,299, 48. sija mail'mas). Venäman panend mail'man ekonomikha om 3,24 % (2022). Ižandusen hüvä olend rippub kivivoin da gazan eksportaspäi lujas märas. Valdkundaline velg om madal, KSP:n 35,7 % surtte vl 2024. Finansine voz' zavodiše 1. vilukud.
Venäman KSP:n sarakoiden keskes oma (vn 2020 tedod): tegimišt 14,8 %, torguind i likkuimiden kohenduz 13,1 %, tarbhaižiden kaivatusiden samine 9,8 %, socialine sarak 8,3 %, sodakaičend 6,5 %, sauvond 5,7 %, finansine sarak 4,9 %, tedotehnine sarak 4,5 %, maižanduz (manradand, mecižanduz, mectuz, kalanpüdand) 4,1 %, tervhudenkaičend 3,9 %, openduz 3,4 %, sidon sarak 2,8 %, elektroenergetine sarak (elektruz, gaz, puru) 2,6 %, administrativižed radod 2,0 %, kul'turelo i sport da lebu dai bobuštused 0,9 %, adivpertiden sarak 0,7 %, toižed radod 0,6 %.
Radotomiden ristituiden lugumär — 3,2 %, radnikoiden — 60,1 % (voden 2023 andmused). Radajiden järgenduz sektoroidme (2016): maižanduz 9,4 %, tegimišt 27,6 %, holitišiden sfer 63,0 %. Keskmäine pauk Venämas om 57 244 rubläd kus (edel valdkundmaksoiden vähendust, vodel 2021). Valdkundan surembad kompanijad omaVenäman raudted , 711 tuhad ristitud radoiba siš vl 2019, mugažo Rosteh 450 tuhanke radajid (2020) i X5 Group — 340 tuhad radnikoid (2020). Vodel 2022 Venämal om saudud eländsijiden 102,7 mln nellikmetrid.
Venäman rahad omvenälaine rubl' , sen maksmine oli 73,66 rubläd ühtes AÜV:oiden dollaras vl 2021.
Vl 2012 valdkundan päeksport olikivivoi dalonduseline gaz (45 %),kivivoiproduktad (25 %),metallad da metalližed tegesed (8 %), himižen tegimišton produkcii (6 %), mašiništonsauvomižen sarakon produkcii (5 %); toine eksport —söndtavarad (3 %),pumaterialad (2 %). Vl 2019 importan tavarad oliba mašinansauvomižen erazvuitte produkcii, likkuimed da niiden palad, pakuidud zelläd, radiooigendai ladimišt, lendimed, kompjuterad, plastmassad, optižed i medicinižed instrumentad. Eksport ületab importad äi vot. Irdpol'žen torguindan päižed partnörad (2023) omaKitai (Venäman eksportan 34,8 % (sidä kesken Honkong 2,1 %) i importan 54,3 % (s.k. Honkong 1,3 %)),Indii (Venäman eksportan 16,8 %),Turkanma (eksportan 7,9 % i importan 5,2 %),Kazahstan (eksportan 4,1 % i importan 4,7 %),Saksanma (importan 4,7 %).
Senatan pert'kulu
Moskvan Kremliš om Venäman Prezidentan radinsija (vn 2008 vai sen aigemba nägu)
Venäman parlamentan üläkodi (Federacijan Nevondkund, Moskv, vn 2003 sügüz'ku)
Parlamentan alakodi (Valdkundaline Dum, Moskv, 2017)
Venälaižen Federacijan Ohjastusen pert' vn 2018 semendkus (Moskv)
Venäman röunantagaižiden azjoiden ministruz (Moskv, vn 2011 heinku)
Venäman kaičendministrusen päsijaduz (Moskv, vn 2016 eloku)
Venälaižen Federacijan Ülembaine Käskuzkund vn 2011 sulakus (Moskv)
Venälaižen Federacijan Konstitucine Käskuzkund vn 2011 heinkus (
Piter )
Venälaižen Federacijan Keskuzbank (Venäman bank), päfater vn 2016 elokus (Moskv)
Venäman nacionaline kirjišt (Piter, sügüz'ku 2019)
_-_Crimea_disputed.svg)
.jpg)
