Tailand (tail .: ประเทศไทย Prathet Thai [pratʰêːt tʰaj]), täuz' oficialine nimituz —Tailandan Kunigahuz (tail .: ราชอาณาจักรไทย Ratča Anačak Thai ), om valdkundSuvipäivnouzmaižes Azijas . Edel 1939. vot necen valdkundan oficialine nacionaline nimituz oliSiam tail .: สยาม Sajam [sajǎːm], virkandan variantad:Siem, Sjam, Sjama ). Sen pälidn da kaikiš suremb lidn omBankok .
Vl 1238 Tailandan aluz om pandud kut Sukhotai-kunigahuz, i siš aigaspäi Tailand oli ripmatoman valdkundan kaiken. Alusenpandud vl 1350 Ajutii (Ajutthai)-kunigahuz jäl'gni Sukhotai-kunigahusen tobmut. 15. voz'sadan lopule Ajutii kändihe dominirujaks valdkundas Indokitain pol'sarel Khmeroiden imperijan alištusen jäl'ghe (nügüd'aigan Kambodž i Vjetnaman suvi). Ajutijan kosketused evropalaižidenke zavodišoiš 16. voz'sadan augotišes: vl 1511 Portugalijan sur'oigenu tuli sihe, sid' Francijan, Alamaiden i Anglijan. Siam tegi sodoid Birmad vaste (nüg. Mjanmar) 17. voz'sadan kahtendes polespäi kontroliruimha Indokitaid, ned sodad lopišoiš 1770-nzil vozil Siaman vägestusel.
Vn 1932 kožmuseline päpaloin revolücii kändi monarhijad konstitucižeks. Vozil 2006 da 2014 sodakukerdused oliba valdkundas.
Valdkundan ezmäine Konstitucii oli väges vspäi 1932. Nügüdläine kaks'kümnenz' lugul Konstitucii[ 2]
Tailandan topografine kart (2007) Valdkund sijadaseIndokitain pol'saren keskuses.
Tailand om mavaldkundröunoišLaosanke (röunan piduz — 1845 km) daKambodžanke (817 km) päivnouzmas,Malaizijanke suves (595 km) daMjanmaranke päivlaskmas (2416 km). Ühthine röunoiden piduz om 5673 km. Valdkundan suvipäivnouzmaižed randad lainištabKitain Suvimeren Siaman laht , suvipäivlaskmaižed randad —Andamanan meri . Ühthine randanpird — 3219 km. Valdkundan pind om 513 120 km².
Londuseližed pävarad omalonduseline gaz ,tin ,hahktin ,tantal ,vol'fram ; toižed varad —sauvondgips ,kaučuk ,mec ,mahuz ,kala .
Tailandan parlamentan uz' sauvuzBankokas , semendku 2023. Siš om ühesa manpälišt i kaks' manalašt žirud, mülütab vidhe tuhazesai radinsijid. Ohjandusen form om unitarine konstitucinemonarhii .Phumipon Adul'jadet -kunigaz oli valdkundan pämehen vn 2016 redukun 13. päivhäsai, ičeze surman dathasai. Vn 2016 tal'vkun 1. päiväl hänen üks'jäineMaha Vačiralongkorn -poig om tedotadud kunigahaks, vencastuz pidi olda ühten voden mändes edeližen kunigahan surmaspäi i mäni vn 2019 semendkun 4.-6. päivil. Ei ole absolütišt tobmut kunigahal, no hän om armijan päkäsknik da valdkundan ühtmuden simvol.
Parlament om kaks'kodine Nacionaline Suim, oli pästtud radmaspäi vn 2014 sodakukerdusen jäl'ghe. Üläkodi om Senat 250 ühtnijanke, armii paneb heid kudeks vodeks. Alakodi om Ezitajiden Kodi (tail .: สภาผู้แทนราษฎร Sapha Phuthaen Ratsadon ) 500 deputatanke, kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks.
Senatan ühtnijoiden valičendad oliba vl 2014. Tailandan pävaličendad uden Konstitucijan mödhe, sidä kesken parlamentan alakodihe, oliba vn 2019 24. päiväl keväz'kud. Nügüdläine päministr omPhethongthan Činnavat vn 2024 elokun 16. päiväspäi. Edeližed päministrad omaSettha Thavisin (22. eloku 2023 — 14. eloku 2024),Prajut Čan-Oča (22. semendku 2014 — 22. eloku 2023).
Tailandas elädastailandalaižed . Vn 2010 Tailandan rahvahanlugemižen mödhe valdkundan ristitišt oli 65,981,659 eläjad. Kaikiš suremb Tailandan ristitišton lugu oli 66,558,935 eläjad vl 2019, sid' se zavodi poleta hillašti (65,975,198 eläjad vl 2024). Toižiden andmusiden mödhe kaik 67,741,401 ristitud elihe valdkundas vl 2014 i 71,7 mln ristituid vl 2023.
Kodikelen mödhe (2010): vaišetailandan kel' — 90,7 %, tailandan kel' da toižed keled — 6,4 %, vaiše toižed keled (sidä keskenmalain imjanmaran ) — 2,9 %.Anglijan kel' om levitadud paginkeleks.
Uskondan mödhe (vn 2015 andmused):buddistad — 94,6 %,islamanuskojad — 4,3 %,hristanuskojad — 1,0 %, toižed uskojad — 0,1 %.
Toižed sured lidnad (enamba 150 tuh. ristituid vl 2015[ 3] Nonthaburi ,Nakhonratčasim (Korat),Čiangmai ,Hatjai ,Udonthani ,Pakkret . Vl 2015 kaik oli 11 lidnad enamba 100 tuh. eläjidenke. Lidnalaižiden pala om 51,4 % (2020).
Tailand om keskmäižen šingotesen agrariž-industrialine valdkund. Sen ekonomik rippub irdpol'žes torguindaspäi lujas märas, eksportan i importan summ ületabkogosüdäiproduktan surut. Peittud ižanduz (vändod, personaline azegišt, humaloičijad substancijad, velgoiden reket) oli KSP:n kahten videndest surtte vl 2014. Vl 2024 valdkundan nominaline kogosüdäiprodukt oli 549 mlrd. US$ ekvivalentas (26. sija mail'mas; US$7,812 ühtele hengele, 88. sija) vai 1,64 trln. US$ tazostadud ostmižmahtusen mödhe (23. sija; US$23,401 ühtele hengele, 74. sija). Industrijan päsarakod oma avtosauvomine i avtopaloiden tehmine, kivivoin ümbriradmine, himine, cementan pästand, elektrotehnine i kompjuteroiden tehmine, tekstiline i kebn tegimišt (plastmassan, meblin i sobiden pästand), sömtegimišt (sidä kesken risan i meriproduktoiden ümbriradmine, jomad i tabaktegesed). Turizm i finansižed holitišed vätas pärolid holitišiden sferas. Finansine voz' zavodiše 1. redukud.
Kogosüdäiproduktan palad (vn 2017 andmused): maižanduz 8,2 %, tegimišt 36,2 %, holitišiden sfer 55,6 %. Radnikoiden järgenduz sarakoidme vl 2017: maižanduz 31,8 %, tegimišt 16,7 %, holitišiden sfer 51,5 %.
Valdkundan päeksport omkompjuterad damikroshemad (13 %),elektroladimed dakoditehnik (läz 10 %),jüguavtod da niiden varapalad imotociklad (9 %),sobad (läz 6 %); toine eksport —lateks dašinad londuseližeskaučukaspäi (5 %),kivivoi (4 %),polimerad (4 %),merenproduktad (4 %),kuld (3 %),ris (3 %),hobed (1 %),rogosahar (1 %). Importan tavarad oma mašiništ tegimišton täht, kivivoi, himikatad, raudvanundtegesed, kulutajiden tavarad. Vl 2024 eksport i import oliba läz kohtaižed. Irdpol'žen torguindan päižed partnörad (2017) omaKitai (Tailandan eksportan 12,4 % i importan 20 %),Japonii (eksportan 9,5 % i importan 14,5 %),Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad (eksportan 11,2 % i importan 6,8 %),Malaizii (eksportan 4,4 % i importan 5,4 %),Honkong (eksportan 5,2 %),Vjetnam (eksportan 4,9 %),Avstralii (eksportan 4,5 %).
Tailandan kunigahan ceremonialine pert'kulu (พระบรมมหาราชวัง
Phra Borom Maha Ratcha Wang «Ülembaine sur' pert'kulu») om sauvusiden kompleks
Bankokan keskuzpalas, sulaku 2017
Dusit-pert'kulun kompleks läz 1940. vot, Bankokan keskuzpala. Se om Tailandan kunigahan rezidencijaks
Tailandan Ohjastusen pert' (ทำเนียบรัฐบาลThamniap ratthaban ) om valdkundan ministrišton radinsijaks, Bankok, semendku 2021
Tailandan Ülembaine Käskuzkund (ศาลฎีกาSan Dika ), Bankok, sulaku 2021
Valdkundan Administrativine Käskuzkund, Bankok, kül'mku 2009
Bang Khun Phrom -pert'kulu om Tailandan bankan (keskuzbankan) päfater, Bankok, sulaku 2018
Tailandan Nacionaližen kirjišton (หอสมุดแห่งชาติHo Samut Haeng Chat ) päsauvuz, Bankok, tal'vku 2024
Tailandan Nacionaline galerei (Bankok, uhoku 2024)
.jpg)
_-_panoramio.jpg)
