Sur' Britanii (angl .: United Kingdom [jʊnaɪtɪd kɪŋdəm] «ühtenzoittud kunigahuz», lühenduz:UK ), täuz' oficialine nimituz —Suren Britanijan da Pohjoižen Irlandijan Ühtenzoittud Kunigahuz (anglijan kelel :United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland ), om sar'hine valdkundPäivlaskmpol'žes Evropas . Päine da sen kaikiš suremb lidn omLondon .
Vspäi 1973 oliEvropan Ühtištusen ühtnijan, lähtendan sišpäi process zavodihe vn 2020 uhokun 1. päiväl, i siš-žo dataspäi valdkund ei ole EÜ:n ühtnijaks enamba oficialižešti vn 2016 referenduman mödhe. Sur' Britanii om valdkund südäitukuiženke azegištonke,ÜRO:n Varuitomuden nevondkundan kaikenaigaine ühtnii.
Üks'jäine röun kuivudme omIrlandijanke (360 km). Vaiše koumekümne viž kilometrad om Suren Britanijan suvirandištospäiFrancijan pohjoižrandišthosaiLa Manš -sal'men kal't, ned oma ühtenzoittud vižkümnekilometriželevrotonnelil .
Suren Britanijan i Irlandijan fotokuva kaimdajaspäi (vn 2012 kezaku) Valdukundan sijaduz omBritanižil saril (Sur' Britanii -sarel,Irlandii -saren pohjoižpäivnouzmpol'žel palal,Normandižil saril ),Atlantižen valdmeren randal. Pind om 243 610 km²[ 3] Irlandijan ,Kel'tine ,Gebrid- daPohjoiž- . Randanpird om läz 31 368 kilometrad[ 4]
Pohjoižel da päivlaskmal om mägid (Pohjoine Šotlandijan mägišt ,Penninad iKembrižed mäged ). Suvel da suvenpäivnouzmal om kukhikahid tazangištoid. Sariden kümne kaikiš korktembid mägenpäd sijadasoišŠotlandijas , kaikiš korktemb čokkoim omBen Nevis -mägi (1343 m). Kaikiš alahaižemb čokkoim om Fenland (−4 m)Anglijan päivnouzmas.
Päjoged omaTemz (334 km pitte),Severn (310 km),Trent (298 km),Mersi (109 km) iKlajd (170 km). Kaikiš järedamb järv omLoh Nej (396 km²)Pohjoižen Irlandijan territorijal.
Klimat om valdmerine neps. Uhokun keskmäine lämuz' +3..+7 C°, heinkun +11..+17 C°.
Londuseližed varad omakivihil' ,kivivoi ,londuseline gaz , metallad (raud ,tin ,hahktin ,kuld ,hobed ),mouckivi ,sauvondgips ,kaolin ,keitandsol ,kala ,reskvezi .
Vestminster -pert'kulu om valdkundan parlamentan molembiden kodiden ištundsijaLondonas , nägu vn 2007 uhokusIstorikad lugedas Surt Britanijad nügüd'aigaižen parlamentaižendemokratijan sündundsijaks. Sur' Britanii om unitarine valdkund administrativižikš.
Valdkundan ohjandusen form om konstitucineparlamentine monarhii . Sen pämez' omKarl Koumanz' vn 2022 sügüz'kun 8. päiväspäi, ende oli tetab kut Čarlz-princ. Edeline pämez' oliElizavet Toine -kunigaznaine vll 1952−2022. Monarh om koumen tobmuden sarakon pämeheks. Hän voib pästta radmaspäi suim, panda ministrid radnikusele, tedotada sodad verast valdkundad vaste ülembaižeks armijan käskmeheks.
Parlament om kaks'kodine. Valičendad oleskeldas paksumb, mi kerdan videks vodeks. Lordoiden kodi (angl .: House of Lords ) om üläkodi, ei ole sen ühtnijoiden lugumäran röunadusid, nügüd' mülüb 756 ühtnijad (valitas heid alakodin partijoišpäi tobjimalaz, vai pandas radnikusele elon hätkte). Alakodi, Kundoiden kodi (angl.House of Commons ), mülütab 650 ristitud, rahvaz valičeb heid. Päministr om ühteks parlamentan ühtnijoišpäi, iče paneb ministrid radsijha (monarh vaiše hüvästab hänen valičend), alakodin ühtnijad valitas händast järgeližen äniden enambusen mödhe.
Parlamentan alakodin ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2024 4. päiväl heinkud. Konservativine partii lopi 14-vottušt ohjandust, Leiboristoiden partiiKir Starmeranke ezinenas (partijan lider vn 2020 sulakuspäi) sai äniden enambust (33,6 %) i 411 sijad 650:späi. Edeližed päministrad omaBoris Džonson (24. heinku 2019 — 6. sügüz'ku 2022),Liz Trass (vn 2022 6. sügüz'ku — 25. reduku),Riši Sunak (25. reduku 2022 — 5. heinku 2024, vll 2019−2022 radoi valdkundan rahalugendan aluzkundan päsekretarin i kancleran). Nügüdläine päministr om Kir Starmer vn 2024 heinkun 5. päiväspäi.
Suren Britanijan ižanduz om šingotadud elokaz postindustrialine, rippub irdpol'žes torguindaspäi lujas märas. Vl 2024 valdkundan nominalinekogosüdäiprodukt oli 3,59 trln. US$ ekvivalentas (kudenz' sija mail'mas; US$52,423 ühtele hengele, 20. sija) vai 4,28 trln. US$ tazostadud ostmižmahtusen mödhe (kümnenz' sija; US$62,574 ühtele hengele, 28. sija). Znamasine valdkundaline velg (KSP:n nellän videndest surtte 2023/24 finansižel vodel) om ižandusen problemaks. Industrijan päsarakod oma turizm, instrumentoiden pästand, mašiništon tehmine (elektrostancijoiden, elektrine, avtomatine, kommunikacijoiden, raudten), laivansauvomine, avia- da avtosauvomine i niiden paloiden tehmine, metalloiden tehmine, himine tegimišt, hilen i kivivoin samine, bumagan i sen produktoiden pästand, sömtegimišt, tekstiline i sobiden omblendan edheotandad. Finansine voz' zavodiše 1. sulakud.
Kogosüdäiproduktan palad (2023): maižanduz 0,6 %, tegimišt 17,5 %, holitišiden sfer 72,5 %. Radajiden järgenduz sarakoidme (vn 2024 andmused): professionalad 26,7 %, heiden abunikad 15,2 %, ohjandajad i valdkundmehed 11,0 %, administrativine personal 9,3 %, bazižed radmižed 8,8 %, torguind 8,7 %, tervhudenkaičend da lebu 8,4 %, möndad i kulutajiden servisad 6,1 %, tegimišton radnikad 5,5 %.
Vl 2012 Suren Britanijan päeksport olilikutimed da niiden palad (läz 20 %),kivivoi (15 %), himižen sarakon produkcii (10 %),avtod (8 %); toine eksport —zelläd (5 %),diamantad (2 %), ezitegesedolut tehmaha (2 %). Importan tavarad (2024) oma kebnavtod, zelläd i medicinine ladimišt, toreh i ümbriratud kivivoi, energijan generatorad, elektrotehnižen sarakon produkcii, telekommunikacine i kulundladimišt, maplodud da fruktad, sobad, toižed kulutajiden tavarad. Vl 2024 eksport i import oliba läz kohtaižed. Irdpol'žen torguindan päižed partnörad (2024) omaEvropan Ühtištusen mad (Suren Britanijan eksportan 41,0 % i importan 50,2 %),AÜV (Suren Britanijan eksportan 22,5 % i importan 13,1 %),Kitai (eksportan 3,4 % i importan 7,6 %),Šveicarii (eksportan 2,9 % i importan 2,2 %),Indii (eksportan 2,0 % i importan 2,8 %),Norvegii (importan 3,1 %).
.svg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
