Sitnärhen munadVisbadenan muzejas vl 2012Sitharag (latin.:Garrulus glandarius) omKroikoinvuiččed-sugukundan levitadudlind. Erištadas 34 alaerikod.
Lindun toižed nimed paginoiš:näriž, paskharag, räč, sitkokoš, sitnäč, sitnäriž.
Sitharagan alaerikod elädasEvrazijadme (päiči Edahaižes Pohjoižes i lujas räkiš maiš) i Afrikan pohjoižes.
Meclind päpaloin. Kalaidab arealan tobjas palas, om kezalinduks sijidme, suves eläb ühtes tahondas.
Sitharag omnäkan surtte. Täuz'kaznu erič om 15 sm kortte, 32..37 sm pitte händanke, suugiden maihutuzkeskust sase 50..58 santimetrhasai, 129..197 grammad vedutte (nominativine alaerik).
Höunhišt om loštai rohled. Händ om pit'kahk, znamasine leved harj om päl. Hibjan muju om koričma rusttan ližamujunke. Suugad, händ, erasil-se alaerikoil pän üläh-ki oma mustad. Händan üläh om vauktan mujun, ougiden höunhed oma loštabad taivazmad mustoidenke jonoidenke. Pän muju om rusked Sibirin närišil, vauged burjonoidenke evropižil alaerikoil.
Naprib eläda peitoiči pezoitelendan aigan, nägub hüvin jättud aigan. Nagranzoitab, mahtab toštta erazvuiččid kulundoid (oz., kirvhen iškendoid), ristitun än't da paginoid.
- G. g. hibernicus (Witherby & E. J. O. Hartert, 1911) — Irlandii.
- G. g. rufitergum (E. J. O. Hartert, 1903) — Sur' Britanii (Šotlandijan keskuz i suvipala, Anglii, Uel's), Francijan lodeh.
- G. g. glandarius (Linnaeus, 1758) — Pohjoine i Keskmäine Evrop päivnouzmha Pečor-jogen alangišthosai i Ural-mägiden päivlaskman pautkihesai.
- G. g. fasciatus (A. E. Brehm, 1857) — Pirenejan pol'sar'.
- G. g. corsicanus (Laubmann, 1912) — Korsik.
- G. g. ichnusae (O. Kleinschmidt, 1903) — Sardinii.
- G. g. albipectus (O. Kleinschmidt, 1920) — Apenninan pol'sar', Sicilii, Dalmacijan mererandišt.
- G. g. graecus (Keve-Kleiner, 1939) — Balkanižen pol'saren päivlaskmaine pala, sidä kesken kontinentaline Grekanma.
- G. g. ferdinandi (Keve-Kleiner, 1943) — Bolgarijan päivnouzm.
- G. g. cretorum (R. Meinertzhagen, 1920) — Krit.
- G. g. glaszneri (Madarász, 1902) — Kipr.
