Orav(ad) (latin.:Sciurus amuižgrekan kelen σκιάskia i οὐράoura sanoišpäi «pilvez-händ») om mecživatoiden heimNühtajad-heimkundaspäi.
Voib löuta oravid Evropas, Azijas (ven vö), Pohjoiž- i Suviamerikas.
Tetas 30 erikodSciurus-heimos:
- Sciurus aberti — Abertan orav
- Sciurus aestuans
- Sciurus alleni — Allenan orav
- Sciurus anomalus
- Sciurus arizonensis — Arizonan orav
- Sciurus aureogaster — Kuldaižpökuine orav
- Sciurus carolinensis — Karolinan orav
- Sciurus colliaei — Koll'jen orav
- Sciurus deppei — Deppen orav
- Sciurus flammifer — Lämoikarvaine orav
- Sciurus gilvigularis — Pakuižkurkuine orav
- Sciurus granatensis — Ruskedhänd orav
- Sciurus griseoflavus — Hahkpakuine orav
- Sciurus griseus —Hahk orav
- Sciurus ignitus
- Sciurus igniventris
- Sciurus lis
- Sciurus nayaritensis — Najaritine orav
- Sciurus niger —Must orav
- Sciurus oculatus
- Sciurus pucheranii
- Sciurus pyrrhinus
- Sciurus richmondi — Ričmondan orav
- Sciurus sanborni — Sanbornan orav
- Sciurus spadiceus
- Sciurus stramineus
- Sciurus variegatoides — Kaks'karvaine orav
- Sciurus vulgaris —Järgeline orav
- Sciurus yucatanensis — Jukatanan orav
Hibj i händ oma pit'kad, korvad oma pit'kähkod, karvan muju — muzabur vauktanke pökonke, karv voib olda mugažo hahk tal'vele vai kaiken.
Živat ommectusen objektaks karvha näht. Voib mända puitkele pagon aigan.
Oravad varataspähkmid tal'veks, kaidas maha niid mugažo, se abutabpuile äikerdoitas. Voib harjoitada oravad söteltas käzišpäi, no ei rekomendui necidä, mecživat voib satatada kät i voib läžudamustmoral, ozutesikš. Södas kazmusiden paloid tobjimalaz (käbud, urbad, semned, plodud i vihoštez), senid, gavedid, munid (vilumaiš pähkmen sijas), eskai penid linduid, erasti penikaižid imetaiživatoid ilöcuid.
Oravad kuludas hambhid puil, no ei voigoi erištada pun oksad elektroveimespäi, muga hö kuctaselektrusen keskustusid. Voib panda räzinlaudad vai küksta oravad kodiživatoiden (koir, kaži) tactud karval.
- Puitab, mäneb puitkele — orav hüppib puiden ladvoidme.
