Oman oli mülütadudAraban halifatha 7. voz'sadal, se pigustoiti feodaližiden kesksidoiden šingotest. Ristitišt oli alištunu islamizacijale. Se agj kändihe ripmatomaks 8. voz'sadan keskes, sijaližed imamad ohjandiba. Pol'tošt voz'sadad mäniba, i Oman oli alištadud möst, Abbasidad-dinastijan halifad valdoičiba 11. voz'sadhasai. Sid' nabhan-heimon šeihan tuliba tobmudele.
16. voz'sadaspäi vhesai 1650 Oman oliPortugalijan kontrolin al. 18. voz'sadan augotišes Oman oli ottud vägel persalaižil, no vl 1741 Ahmed Zafari-ohjandai küksi heid i sädi järedadpiratišt valdkundad, se mülüti Omanad, Persijan lahten sarid i Iranan randišton palad, Päivnouzmaižen Afrikan randištod Somališpäi Mozambikhasai äjidenke lähižidenke saridenke. Vl 1832 Sajid ibn Sultan sirdi Omanan sultanan rezidencijadZanzibar-sarehe. Hänen surmanke vl 1856 valdkund oli jagadud kahten poigan keskes kahteks palaks — Zanzibar-sultanat, Maskatan i Omanan sultanat.
20. voz'sadan tobjan palan Oman jäi valdkundaks Keskaigan ohjandimidenkeSajid bin Taimur-sultanan kovan kontrolin al (ohjasti vll 1932−1970, koli vl 1972), hänen politik oli izoläcionizm. Vl 1964 löutud kivivoin varad tegiba tulebid vajehtusid tetpaižikš. Vn 1970 23. päiväl heinkud Sajid oli čuratud tobmudespäi ičeze Kabus-poigal, i sil-žo päiväl Oman tedištoiti ičeze ripmatomudesSures Britanijaspäi.Kabus ben Sajid zavodi kerdalaz ižandusen modernizacijad i poleni socialižid röunadusid, hän ohjasti läz vižkümned vot (1970−2020) i lugese nügüdläižen valdkundan ezmäižeks sultanaks.
Eile olmas valdkundan Konstitucijad, sen sijas Pästatut[2] om vahvištadud vl 1996, statutan vn 2011 versii om väges.
Valdkund om röunoišJemenanke suvipäivlaskmas (röunan piduz — 288 km),Saudoiden Arabijanke päivlaskmas (676 km),AÜE:oidenke lodehes da pohjoižes (609 km). Ühthine röunoiden piduz — 1573 km. Valdmererandan piduz om 2092 km.
Man keskuzpalan tazangišt om ümbärtud mägil pohjoižes da suves. Kaikiš korktemb čokkoim omDžabal Šams-mägi, 2980 m valdmeren pindan päl.
Klimat omtropine, räk da kuiv. Vilukun keskmäine lämuz om +20 C°, kezakun +32 C°. Paneb sadegid alangoil 60..130 mm vodes (vihmub severz'-se kerdoid vodes), mägil — 500 mm. Eile olmas kaikenaigaižid jogid, om vaiše ojandehid, vezi jokseb niidme tal'vel tobjimalaz. Saum vezid om nol'.
Ohjandusen form om unitarineabsolütine monarhii. Eile olmas politižid partijoid, ned oma kel'tüd, kaik kandidatad oma ripmatomad (partijatomad). Valdkundan pämez' om sultan,Heisam ben Tarik Al' Sajid vn 2020 vilukun 11. päiväspäi. Ohjastajan kanzan heimolaižed pandas ut sultanad valdištmele koumes päiväs vanhan surman jäl'ghe vai tehtas vanhan sultanan kirjeižen mödhe. Sultanal sur' vastusenpidand om, hän-žo om armijan päkäsknik, ohjastusen päministr, röunantagaižiden azjoiden, rahaazjoiden da kaičendministr. Opendusen da üläopendusen ministrad oma naižed.
Parlament om kaks'kodine. Üläkodi om Valdkundaline Nevondkund (arab.: مجلس الدولة العمانيMažlis Ad Davla Al' Umānijji) 83 ühtnijanke, sultan paneb heid radnikusele nelläks vodeks. Alakodi da käskusišton tegii om Konsultirui Suim (arab.: مجلس الشورى,Mažlis Aš Šura) 86 ezitajanke, kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks.
