Movatterモバイル変換

[0]ホーム
URL:

Mine sisu juurde
Vikipedii
Eci

Malaizii

Vikipedii-späi
Tarbhaine lehtpol'/levitadud
Anglijankel'ne tarbhaine lehtpol'
Malaizii
Malaysia
 Flag
 Valdkundznam
PälidnKuala Lumpur
Eläjiden lugu (2018)31,809,660[1] ristitud
Pind329,750 km²
Malaizii Malaysia
Kel'malain
Valdkundan pämez'Abdulla II
PäministrIsmail Sabri Jaakob
Religiiislam
Valütmalaizijan ringgit (RM) (MYR)
Internet-domen.my
Telefonkod+60
AigvöUTC+8

Malaizii (mal.:Malaysia [malɛjsia]), nece om täuz' oficialine nimi, om kaks'palaine valdkundAzijan suves. Pälidn da kaikiš suremb lidn omKuala Lumpur. Vspäi 1999 federaline ohjastuz ištub kaks'kümnes kilometras suvhe sišpäi —Putradžai-lidnas (federaline territorii).

Erasiš-se valdkundaližiš dokumentoiš voimusine nimi ommal.:Persekutuan Malaysia («Malaizijan Federacii»).

Istorii

[vajehta |vajehtada lähtetekst]

Vn 1957 31. päiväl elokud Malaizii tedištoiti ripmatomudesSures Britanijaspäi. Malaizijan kaik palad saihe ripmatomut da ühtniba federacijha vn 1963 16. päiväl sügüz'kud.

Valdkundan üks'jäine Konstitucii[2][3] (mal.:Perlembagaan Malaysia) tuli väghe ripmatomuden päiväl (31.08.1957). Se om väges nügüd'-ki, voziden 1963, 1977, 1993 da 2002 znamasižidenke vajehtusidenke. Läz kaikuttušt vot toihe penid vajehtusid, sen satuseks Konstitucii mülütab 60 tuhad vaihid.

Geografijan andmused

[vajehta |vajehtada lähtetekst]
Malakkan pol'saren reljefan kart (2011)
Päivnouzmaižen Malaizijan topografine kart (2007)

Malaizijan kaks' palad oma jagadudKitain suvimerel:Malakkan pol'saren suvipala daKalimantan-saren lodehpala.

Malaizii om mavaldkundröunoišTailandanke (röunan piduz — 595 km) daBruneinke (266 km) pohjoižes,Indonezijanke suves (1881 km). Ühthine röunoiden piduz — 2742 km. Sen ližaks, om meriröunoidSingapuranke,Indonezijanke daFilippinoidenke. Ühthine randanpird — 4675 km, sidä kesken pol'sarhine Malaizii om 2068 km, päivnouzmaine (Sabah da Saravak) — 2607 km. Sabahan päivnouzmpol'žed randad lainištabSulumeri. Valdkundan pind om 329 750 km².

Klimat omtropine mussonine.

Londuseližed pävarad omatin,kivivoi,londuseline gaz,raudkivend,vas'k,boksitad, toižed varad —mec,kala.

Politine sistem

[vajehta |vajehtada lähtetekst]
Malaizijan parlamentan pertidKuala Lumpuras, sulaku 2006

Ohjandusen form om federativine parlamentine konstitucinemonarhii. Valdkundan pämez' (kunigaz) omAbdulla II vn 2019 vilukun 31. päiväspäi. Kaikuččel videl vodel štatoiden ühesa monarhad valitas kunigast (mal.:Yang di-Pertuan Agong «ülembaižel ižandal pandud») da varakunigast videks vodeks štatoiden järgendusen mödhe. Hö vahvištadas kaikid käskusid. Kunigahan ak om kahtenz' ristit valdkundas, Konstitucii kel'dab händast valdkundan radnikusen otmaspäi. Parlamentan partijan-vägestajan lider kändase päministraks (mal.:Perdana Menteri Malaysia) — federaližen ohjastusen pämeheks. Kaik ministrad oma parlamentan ühtnijad.

Parlament om kaks'kodine 292 ezitajanke. Üläkodi om Nacionaline Kodi vai Senat (mal.:Dewan Negara) 70 ühtnijanke (kaksin kaikuččes 13 štataspäi da völ kunigaz paneb radsijha 44). Alakodi om Rahvahaline Kodi (mal.:Dewan Rakyat) 222 ezitajanke, kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Kunigaz-ki om parlamentan ühtnijaks.

Federaline ohjastuz ohjandab federaližil territorijoil, se-žo paneb rasijha nellän štatan gubernatoroid.

Parlamentan alakodin ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2018 9. päiväl semendkud. Nügüdläine päministr omIsmail Sabri Jaakob vn 2021 elokun 20. päiväspäi.

Administrativiž-territorialine jagand

[vajehta |vajehtada lähtetekst]

   Kacu kirjutuz:Malaizijan administrativiž-territorialine jagand.

Malaizii jagase kuz'toštkümneks federacijan subjektaks: koumetoštkümne štatad (mal.:Negeri, niišpäi seičeme oma sultankundad, üks' radžankund, üks' monarhanYang Dipertuan Besar-arvnimenke, nell' gubernatorkundad) da koume federališt territorijad (mal.:Wilayah Persekutuan).

Eläjad

[vajehta |vajehtada lähtetekst]

Malaizijas elädasmalaizijalaižed. Vl 2005 valdkundan eläjiden lugu oli 25 720 000 ristitud. Kaikiš suremb valdkundan ristitišt om nügüd'. Valdkundan ristitišton nell' videndest elädas Malakkan pol'sarel, toine videndez —Kalimantan-sarel.

Rahvahad (2017): bumiputera (malajalaižed da toižed igähižed rahvahad) — 61,7 %,kitajalaižed — 20,8 %,indijalaižed — 6,2 %, toižed rahvahad — 0,9 %, ristitud rahvahanikuseta — 10,4 %.

Uskondan mödhe (2010):islamanuskojad (sunnitad päpaloin, oficialine religii) — 61,3 %,buddistad — 19,8 %,hristanuskojad — 9,2 %,induistad — 6,3 %,konfucijanizm,daoizm da toižed Kitain veroližed uskondad — 1,3 %, toižed uskojad — 0,4 %, religijatomad — 0,8 %, märhapanendata — 0,9 %.

Toižed järedad lidnad (enamba 700 tuh. ristituid vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe, surembaspäi penembha):Džordžtaun,Džohor Baru,Klang,Subang Džai. Seičeme ristitud ühesaspäi elädas lidnoiš (2020).

Rahvahanižanduz

[vajehta |vajehtada lähtetekst]

Malaizii om šingotadud agrariž-industrialine valdkund. Znamasižed sarakod oma elektrotehnine, kivivoin da londuseližen gazan samine, turizm.

Radnikoiden 11 % oma ottud maižandushe, 36 % ratas industrijas, toižed oma holitišiden sferas (53 %, 2012).

Valdkundan päeksport omradio-,digitaline ladimišt da sen palad (läz 40 %),elektromašiništ (6 %), nozoltadudlonduseline gaz (6 %),kivivoi (6 %),pal'mvoi (6 %); toine eksport —himižed produktad (2 %), paladmeblän täht (1 %). Koume valdkundad oma pätorguindpartnörikš, eksportan i importan nell' ühesandest:AÜV,Japonii,Singapur.

Homaičendad

[vajehta |vajehtada lähtetekst]
  1. ↑Malaizijan ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. —Cia.gov.(angl.)
  2. ↑Malaizijan Konstitucijan tekst vl 2009. —Jac.gov.my.(angl.)
  3. ↑Malaizijan Konstitucijan tekstconstituteproject.org-saital.(angl.)

Irdkosketused

[vajehta |vajehtada lähtetekst]
Malaizii Vikiaitas



Azijan valdkundad
Azijan valdkundad
Azijan valdkundad
Afganistan |Araban Ühtenzoittud Emiratad (AÜE) |Armenii |Azerbaidžan1 |Bahrein |Bangladeš |Brunei |Butan |Egipt2 |Filippinad |Gruzii1 |Indii |Indonezii3 |Irak |Iran |Izrail' |Japonii |Jemen2 |Jordanii |Kambodž |Kazahstan1 |Katar |Kipr1 |Kirgizstan |Kitai |Korejan Rahvahaliž-Demokratine Tazovaldkund |Korejan Tazovaldkund |Kuveit |Laos |Livan |Malaizii |Mal'divan Sared |Mjanmar |Mongolii |Nepal |Oman |Pakistan |Päivnouzmaine Timor |Saudan Arabii |Singapur |Sirii |Šrilank |Tadžikistan |Tailand |Turkanma1 |Turkmenistan |Uzbekistan |Venäma1 |Vjetnam

1 OmEvropas mugažo.2 OmAfrikas mugažo.3 OmValdmerimaiš mugažo.

Om sadud "https://vep.wikipedia.org/w/index.php?title=Malaizii&oldid=175162"
Kategorijad:
Peittud kategorijad:
[8]ページ先頭
©2009-2025 Movatter.jp