Lidnan transportkart (2016)Kanber vaiKanberr (angl.:Canberra [ˈkænb(ə)rə]) omAvstralijan administrativine da politine pälidn. Se omAvstralijan pälidnan territorijan üks'jäine znamasine eländpunkt da lidn.
Kanberan aluz om pandud vn 1913 12. keväz'kud kuti Avstralijan pälidn. Vspäi 1927 Avstralijan parlament da ohjastuz päministranke sijadasoiš lidnas. 1950-nzil vozil sirdihe jäl'gmäižid ministrusid pordaigaližesMel'burn-pälidnaspäi.
Kanberan sijaduz valdkundas vn 2015 kartalLidn om Avstralijan üks'jäine sur' eländpunkt, kudambad sijatihe edahan mererandpolespäi. Otab Avstralijan pälidnan territorijan pohjoižpalad, nece territorii om täudeks anklavaksUz' Suviuel's-štatan südäimes. Lidn sijadase Avstralijan suvipäivnouzmas, kukhikahan tazangišton 550..700 m korktusil, 578 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, mecoiš ümbri.
Matkad päivnouzmaižele mererandištolesai om pol'tošt sadad kilometrid,Sidneihesai 280 km pohjoižpäivnouzmha,Mel'burnhasai 660 km suvipäivlaskmha.
Nimitadas lähižid mägid Brindabell:aks (angl.:Brindabella Ranges). Kanberan keskuz seižubBerli-Griffin-vezivaradimen randoil. Lopihe sen sauvomišt vl 1964, ende sen sijad upotelihe regulärižikš. Molonglo-jogi andab vet vezivaradimele, läbitab lidnad i lanktebMarrambidži-jogehe oiktalpäi lidnan lodehes.
Klimat omsubtropine kuivahk, valdmeren valatoitusenke, päivoikaz päiči sulakus-elokus. Voden keskmäine lämuz om +13,7 C°, tal'vkun-uhokun +19,3..+21,4 C°, kezakun-elokun +6,2..+7,5 C°. Ekstremumad oma −10 C° (heinku) i +44 C° (viluku). Kezaaigan minimum om +0,3 C° (tal'vku), tal'vaigan maksimum om +24 C° (eloku). Ei voi panda halad tal'vkus-uhokus vaiše. Paneb sadegid 580 mm vodes, läz tazomäras vodes läbi, enamba kül'mkus (68 mm) i vilukus (61 mm), vähemba sulakus-semendkus (27..31 mm kus). Tal'vel (kezaku-eloku) voib panda lunt. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 37..42 % röunoiš kül'mkus-keväz'kus, 54..60 % semendkus-heinkus, 46..52 % toižiš kuiš.
Kanberan ümbrikod: Gangalin, Belkonnen, Pohjoižkanberr, Suvikanberr, Ueston-Krik, Uoden-Velli i TaggeranongKanber jagase seičemeks ümbrikoks (angl.:district), kahesanz' Molonglo-Velli-ümbrik om sauvomas. Planiruind om leved, ičeze keskuz om jogahižes ümbrikos, ühtenzoittas avtoteil. Ümbrikod alajagasoiš 103 ezilidnaks (angl.suburb). Puištod erigoittas erasid ümbrikod.
Edeline lidnan pämez' (Avstralijan pälidnan territorijan päministr,angl.:Chief Minister of the Australian Capital Territory) omKeti Gallaher (semendku 2011 — tal'vku 2014), edel händast Džon Stenhoup radoi lidnan pämehen (Jon Stanhope, kül'mku 2001 — semendku 2011).
Vl 1960 lidnan ristitišt oli 50 tuh. eläjid. Vn 2011 rahvahanlugemižen mödhe Kanberan eläjiden lugu oli 358 222 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'.
Vn 2011 rahvahanlugemižen mödhe, lidnalaižiden 1,4 % oma Avstralijan igähižiš rahvahišpäi, 28,6 % oma sündnuded verhiš maiš (heiden keskes 3,7 % Sures Britanijaspäi, 1,8 % Kitaišpäi). Eläjiden 77,8 % pagištas kodišanglijan kelel vaiše.
Radnikoiden enambuz om ottud ohjastusen apparatha, varuitomuden edheotandoihe da armijha (il'mlaivišt, merinavigacii), kompjuterprogramiden sarakho.
Äjad ezilidnad oma ühtenzoittud keskneze avtoteil, om velotehuzid-ki. Ühesa lidnalašt kümnespäi ajadas personaližil avtoil. Avtobusad da taksid oma kundaližeks transportaks. Päraudtestancii radab, raudte ühtenzoitab lidnad Avstralijan toižidenke suridenke lidnoidenke.
Rahvahidenkeskeine civilineKanber-lendimport[1] (CBR / YSCB, 3,2 mln passažiroid 2018/19 finansižel vodel) sijadase lidnas sen päivnouzmaiženno röunanno. Sišpäi tehtas reisid Avstralijan kaikihe surihe lidnoihe, mugažoUdhe Zelandijha iSingapurha.
Avstralijan pälidnan territorijan Käskusenandai suim (2011)
Pühän Hristoforan päjumalanpert' (riman katoline), vn 2022 nägu
Keskuzline biznes-distrikt (Civic, vaiCity) vl 2022
Avstralijan Nacionaline universitet,University House (2017)
Kanber-päraudtestancijan sauvuz vl 2022
- ↑Rahvahidenkeskeižen Kanber-lendimportan sait (canberraairport.com.au).(angl.)
