Eländpunktan aluz om pandud vl 1848. Saudud vodele 1856Saiman kanal ühtenzoiti Jogensud järedoidenke lidnoidenke. 20. voz'sadan keskhesai lidn oli valdkundan järedaks südäiportaks, toihepumaterialad vetme Suomenman tegimidennoks.
Jogensu šingotase pusauvondmaterialiden tehmižel (UPM — faner, pilindmaterialad), biojändusiden pirolizan tegimel (Fortum), traktortegimel (John Deere),lukloiden da niiden sistemiden edheotandal (Abloy), sömtegimištol (Valio).
Lidnankund sijadase agjan keskuzpalas i suvipäivnouzmas. Lidn seižubPühäsel'kä-järven pohjoižel randal. Jogensun keskusen pind oli 120,3 km² vl 2004.
Municipalitet röunatabVenämanke suvipäivnouzmas. MatkadHel'sinki-pälidnhasai om 370 km suvipäivlaskmha orhal vai 440 km avtoteidme. Lähembaine znamasine lidn omKuopio 136 kilometras päivlaskmha.
Klimat omsubarktine venon kontonentaližen klimatan röunal. Voden keskmäine lämuz om +3,6 C°, kezakun-elokun +14,3..+17,3 C°, tal'vkun-keväz'kun −5,5..−8,6 C°. Ekstremumad oma −40,0 C° (tal'vku) i +37,2 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −4,2 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +8,3 C° (tal'vku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum om +2,2 C°). Paneb sadegid 616 mm vodes, enamba kezakus-redukus (57..73 mm kus), vähemba uhokus-sulakus (30..37 mm kus). Lumikatken keskmäine korktuz sase 50..70 santimetrhasai.
Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan pind om 2 750,96 km², sidä kesken kuiv ma — 2 381,73 km², sokaz ma otab 13,4 % (369,23 km²).
Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 63 969 ristitud, vl 2000 — 71 013 ristitud, vl 2010 — 73 305 ristitud, vl 2020 — 76 840 ristitud. Kaikiš suremb municipalitetan ristitišt om nügüd'.
Mamankel' (2016):suomen kel' — 95,4 %,ročin kel' — 0,1 %, toižed keled — 4,5 %.
