Värtmusenvuitte päjur' om lühüdahk da vauktahk. Siš om severz'-se järedoid sarakoid, penid jurid niil om äi. Jur' kazvab seikhen pol'pidushesai (50..70 sm), sen tagut se voib sada vet süviš mahuden šoiduišpäi.
Seikh om 60..120 sm ülütte. Se om seižui da oiged, hoik da cilindranvuitte, paksumba üks'jäine sarakoittud ladvanke, vauhvihand,vahan hoikan kerthenke.
Lehtesed oma äiluguižed, sijadasoiš harvoin spiralidme, 2..3 sm pitte da 3..4 mm levette, nügud agjas, hahksinižen polhevahan kerthen tagut (sidä voib heitta kebnašti), siledad röunal, koumesonižed.
Kazmuz änikoičeb kezakuspäi heinkuhusai.Änikuz om rohl kover, ližaänikoidenke.Änikod eile äiluguižed, 1,5..2,4 sm diametral, kesksuruižed vai pened, seištas pit'kilänikjaugoil.Mall'anlehtesed oma 5..6 mm pitte, heinäsižed nügud, kaks'..viž soned.Äniklehtesed oma 12..15 mm pitte, langetas maha aigašti, tilgunvuiččed, tüpäkod agjal da levedad, siledad vai gofriruidud vähäižen. Änikon muju om sinivauvaz vai sinine, no oleleb vauged, ruskedvauvaz, ruskedsinine. Äniklehtesen soned oma muzahkod.Pölükäd oma vauktoiden nitidenke, pölükiden turu om lühüd renghanvuitte;tomunikad oma pit'käčud sinižed.Kandoine om munanvuitte da vihand;seibhut om muzasinine tilgunvuiččiž-pirdakahižidenkehnanaluižidenke.
Kauklonkonorüt om 5,7..6,8 mm diametral, lačak da šurunvuitte, pakuižetab da čirotatoi, penenke nülakusenke päl, mallüt jäb senke.Semnid kauklos om kümne da sen vähemb tobjimalaz. Pölvazsemned oma 3,3..5 mm pitte, ned oma vauhpakuižed vai koričman polhe, ani siledad, loštajad da pit'kahkod.
Paremba kaiked pölvaz sündub udel mal (haumhen vai palon jäl'ghe). Tarbiž valita letkekahan mahusen, sen ühtes savekahan alamahusen, muga vezirežim linneb optimaližeks eskai kuivaigan. Man pidadas puhthaks rujoheinišpäi, sen tagutmustma sättub vähän pölvhan kazvatandale.
Kas'kol ezmäižiden voziden aigan om vähä rujoheinid, naku ei pida erilišt manümbriradmišt. Kündandmaiš, vastkarin, pidab rata mad süväs lujas, tarkašti da henošti, tariž leta mad sügüzel. Ottas kaks'-koumevoččid semnid da sen vanhemba, mugažo heitmaha rujoheinid, ved' idämižmahtuz pölvhansemniš ei kado aigan mändes. Vajehtadas semnid udhe reprodukcijha kahtenden-koumanden semendan jäl'ghe. Semendan sageduz om rippuiš kazvatusen süspäi — kuiduks vai semnikš. Semend tehtas širi-šari, ei rivihe kaikiden toižiden kazmusiden erineden. Kuidhu tarbiž hoik seikh, rivisemendan jäl'ghe seikhed sangištudas da sarakoitas lujas. Äjikš semnikš semetas penemb semnid muite.
Kazvatusen aigan erasti pölvaz küt'ktäs, no kactas, miše kazmused lendižiba sen jäl'ghe (ei linniži lujad vihmad). Ehtmižen aigan ottas pölvazkacleižid.
Ehtnu pölvazmaBel'gijas muga mödas-ki ümbriradajile.
Pölvaz om äjan tahtoimatoi kazmuz. Hätkeline päivänvauktuz — da i kaik, mi tarbiž pölvhan täht. Pölvaz mäneb ülensätön vilus säspäi erašti. Hüväladuližen kanghan sädand sišpäi eile kebn rad.
Voz'sadoiden aigan pölvhan ümbriradmižen tehnologii oli vajehtamatoi. Ku kuidad ei tari, no vaiše semnid, ka rahnmine tehtasvikatehel. Ku kuid om tariž, ka vadudas pölvast ezmäi kaiked — rästtas sidä maspäi lühüdoidenke jüridenke pijoil da rihmdäs roivhiže. Sid' roivhad seištas kaks'tahkoižen katusen kartte ocati riviš dai jättas muga, vai pandas niid penil röukil da kuidas. Tarbiž, miše semned ehtižiba, i seikh kuivehtuiži. Erasid nepsoid sijidme kuidas pölvast katusekahil arzil pöudröunal vaiaidoil. Muga südäimespäi kuides pölvazkuid tegese voikahaks, se sab enamba sitkust, varmdust da čomad loštad, erigoičese kebnemb.
Sid' vedas pölvastgomnähä vaisarajha. Sen jäl'ghe ribdäs: seikhišpäi erigoittas ehttüd pakuižid kaukloidkurikol vaivillän kartte čapil da katkoil. Mugažo ribdäsribilaudal (sen sijas kävutadas raudharjad erasti) piidenke 15..20 sm pitte. Erigoittud kaukloid kuidas penes lämäsrihes vaivillänkuidimel, i jo sen jäl'ghe kumutadas.
.JPG)
.jpg)
