Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


o tawa ijo lipu
lipu Wikipesija
o alasa

toki Sankita

lipu ni li lipu pi pona mute
tan lipu lipu Wikipesija
toki Sankita
संस्कृत (Saṃskṛta-)
kalama[sə̃skɹ̩t̪əm]
mama Palata
mute janjanwan ale mute mute wan ale mute luka luka luka[nnp] (tenpo sike nanpa mute ale wan (2001 kepekennasin nanpa pona))
kulupu tokiPalata Elopa
nasin sitelennasin sitelen Tewanakali
nasin sitelen Lasina
nanpa toki
ISO 639-1sa
ISO 639-2san
ISO 639-3san
Glottologsans1269
toki li ni lukin
toki pi ken jan pi ma ale [lipu tan]

लोकः एकः लोकसत्ताकः लोकराज्यम् अथवा परिसंघः भवति।

लोकशासनं संविधानस्य प्रारूपं भवति। लोकः स्वशासनं करिष्यति।सर्वे चेतना-तर्क-शक्तयः समानाः सन्ति। अपि च,

सर्वेऽपि बन्धुत्व-भावनया परस्परं व्यवहरन्तु।

toki Sankita li toki lonma Palata lon tenpo pini. tenpo ni la, ona litoki mama pi jan ala. taso, ona li suli tawanasin sewi Intu tawanasin kulupu jan pi ma Palata. tan ni la, ona li pana e ijo mute tawa toki mute lon poka pi ma Palata. jan li kepeken sitelen mute tawa toki Sankita. taso tenpo ni la, jan li kepeken mutesitelen Tewanakali esitelen Lasina tawa sitelen ante. nasin sewi Intu lajan sewi Pama li pali e toki Sankita. tenpo ni la jan mute li ken toki kepeken toki ni.

nasin sitelen

[o ante |o ante e toki ilo]

nasin sitelen mute mute li ken sitelen e toki Sankita. jan li ken sitelen e toki Sankita lonnasin sitelen Tami lon nasin sitelen ante mute.

"wile lajan sewi Siwa li pana e pona tawa jan pi toki sewi" lon nasin sitelen mute pi toki Sankita
nasin sitelen Lasinasitelen Kutasitelen Sitansitelen Kusilasitelen Nakalisitelen Lankanasitelen Tewanakali
a
ā
i
ī
u
ū
e
ai
o
au
k
kh
g
gh
c
ch
j
jh
ñ
ṭh
ḍh
t
th
d
dh
n
p
ph
b
bh
m
y
r
l
v
ś
s
h

sitelen Tewanakalai li jo e ante. mama pi sitelen li sitelen , mama pi sitelen li sitelen, mama pi sitelen li, mama pi sitelen li sitelen. nasin ante pi sitelen en nasin ante pi sitelen en nasin ante pi sitelen en nasin ante pi li sama sitelen lon nasin sitelen ante. ken la tenpo kepeken pi nasin sitelen Kuta li lon tenpo suli nanpa 4 li lon tenpo suli nanpa luka. kon pi nimi Kutila(Kusila) li sijelo mute li kepeken lon tenpo suli nanpa 6 tawa tenpo suli nanpa 10 li mama pi nasin sitelen Tewanalaki pi nasin sitele Panla[1].

tenpo pini

[o ante |o ante e toki ilo]
sitelen pi toki Sankita ni li pali lon tenpo sike ale nanpa 11 li pali lonma Nepalu

toki Sankita li toki lonkulupu toki Palata Elopa li lon kulupu toki Palata Ilan, ona entoki Ilan majuna entoki Aweta li jo elinluwi[nimi] mama[2]. kulupu toki Palata Elopa la ona litoki pi kulupu Saten, ona entoki Elena li jo e nasin ante kalama sama.

lipu nanpa wan lon toki Sankita lilipu Likiweta li tanma Punsapi li tan tenpo insa pi tenpo sike ale sinpin nanpa mute. jan li ken ala alasa e lipu pi tenpo sinpin mute, taso jan sona li pilin e ni: jan li pana e sona kepeken toki Sankita li kepeken toki, ni li suli tawanasin sewi[3].

jan li wile sona e ante pi toki Sankita la jan li ken lukin e lipu mute ni:lipu Samaweta enlipu Jasuweta enlipu Atawaweta enlipu Pamana enlipu Upanisa. sewi pi toki ni li lon, toki Sankita li ante ala li sama ala tokimeso[nimi] ante[4].

lipu pi nasin toki pi toki Sankita pimajuna[nimi] nanpa wan lilipu Atatejawi tan jan Panini lon tenpo sike ale sinpin nanpa tu tu. lipu ni li lon tan wan e nasin toki pi toki Sankita.

toki Sankita li toki meso ala li nasin toki sewi li nasin toki pona. ma Palata majuna la jan sewi taso li ken kama sona e toki Sankita.

toki Sankita Wetavsn

[o ante |o ante e toki ilo]

toki Sankita pi jan Panini li nasin ante pi toki Sankita Weta. jan sona mute la toki Sankita pi jan Panini en toki Sankita Weta en toki Sankita majuna li nasin pi sama ala pi toki Sankita, ona mute li jo e ijo sama, taso kalama en nimi en nasin toki li jo e ante, jan sona li ken sona lili e toki Sankita Weta. toki Sankita Weta li toki piijo Weta, lipu pi toki Sankita Weta li jo e toki pona mute tawa jan sewi e ijo pi nasin sewi, ona mute li lipu pi majuna nanpa wan pinasin sewi Intu. jan pi sona toki lalipu Likiweta li majuna nanpa wan li lon toki Sankita Weta, tenpo sinpin la jan li toki e ijo pi lipu Likiweta, tenpo monsi la jan li sitelen e ijo pi lipu Likiweta.lipu Upanisa li pini pi toki Sankita Weta, toki Sankita li kama toki nanpa tu lon kama sona en nasin sewi tan toki nanpa wan lon kama sona en nasin sewi. ni li pana e open pi toki Sankita majuna.

toki Sankita majunacls

[o ante |o ante e toki ilo]

tenpo pini la, toki Sankita li ante mute ema Asija pi poka seli ema Asija insa ema Asija pi poka seli pi kama suno ema Asija pi poka kama suno[5]. toki Sankita majuna li suli mute, jan li ken alasa e ona lonlipu Lamajana enlipu Makapalatan. lipu ni la toki Sankita majuna lon lawa pi jan Panini ala, jan sona pi mute lili li pilin e ni: toki meso li ante e toki Sankita. jan sona li pana e nimi ni tawa ni: ārṣa (kon: ijo tan sewi). ma pi mute lili la, nasin toki pi toki Sankita majuna li kama meso li kama sewi ala. jan sona li pana e nimitoki Sankita pi nasin sewi Puta tan ni: ken la sitelen pinasin sewi Puta li sitelen lon toki meso taso jan li pana e ijo lili pi toki Sankita li pali e toki sin.

jan Tewali la, toki Sankita li jo e kipisi tu tu li ni: paścimottarī (poka lete pi weka suno) en madhyadeśī (insa) en pūrvi (poka pi kama suno) en dakṣiṇī (poka seli).

ma Elopa la jan Anki Ko (Heinrich Roth) en jan Jowan En Anleteb (Johann Ernst Hanxleden) li open e kama sona pi toki Sankita. tenpo monsi lajan Wilijan Son li alasa ekulupu toki Palata Elopa tan kama sona pi toki Sankita. ante la, kama sona pi toki Sankita li pana pona e kama sona lon tenpo pini toki pi ma Elopa.

tenpo suno nanpa tu pi tenpo mun nanpa tu pi tenpo sike nanpa 1786 lakulupu Asija (Asia Society) li lonma tomo Kokata, jan Wilijan Son li toki e ni:

"tenpo ale la, toki Sankita li jo ala e pakala, ona li sama ni la toki Elina en toki Lasina li meso, taso nasin toki en nasin pi nimi pali la ona mute li sama, ni li nasa ala. toki tu wan ni li sama mute, jan mute pi sona toki li kama sona e toki tu wan ni la ona li pilin e ni: toki tu wan ni li jo e tan sama li tan toki moli wan. tan sama la, mi mute li jo e tan pi mute ala li ken pilin e ni: toki Kote en toki Ke li jo e nimi ante taso toki Sankita en ona tu li jo e tan sama. ken la toki Ilan li lon kulupu toki ni kin."

kalama

[o ante |o ante e toki ilo]

ni li kalama ale kepeken nasin IAST:

a ā i ī u ū ṛ ṝ ḷ ḹe ai o auṃ ḥk kh g gh ṅc ch j jh ñṭ ṭh ḍ ḍh ṇt th d dh np ph b bh my r l v

sitelen lililon poka pi sitelen sulinasin IAST(lipu Wikipesija pi toki Inli:International Alphabet of Sanskrit Transliteration)IPAtoki Inli latoki pona la
a/ə/ (anu /ɐ/)about(anu bunny)ala
āɑː/father(ma Juke)ala
िi/i/beadi
ī/iː/feeti (tawa tenpo suli)
u/u/bootu
ū/uː/coolu (tawa tenpo suli)
/ɻ/burlala
/ɻː/
/ɭ/
/ɭː/
e/eː/face (ma Sukosi)e (tawa tenpo suli)
ai/ai/(anu /əi/)biteala
o/oː/pole (ma Sukosi)o (tawa tenpo suli)
au/au/(anu /əu/)nowala
selo uta
Ōshtya
selo uta en kiwen uta
Dantōshtya
kiwen uta
Dantya
palisa uta li kama palisa ala
Mūrdhanya
sewi kiwen
Tālavya
kiwen ko
Kanthya
monsi uta
pini
Sparśa
pana kon ala
Alpaprāna
p [p]b [b]t [t]d [d] [ʈ] [ɖ]c [c͡ç]j [ɟ͡ʝ]k [k]g [g]
pana e kon
Mahāprāna
ph [pʰ]bh [bʱ]th [tʰ]dh [dʱ]ṭh [ʈʰ]ḍh [ɖʱ]ch [c͡çʰ]jh [ɟ͡ʝʱ]kh [kʰ]gh [gʱ]
nena
Anunāsika
m [m]n [n] [ɳ]ñ [ɲ]ŋ [ŋ]
sama kalama lili
Antastha
v [ʋ]y [j]
poka sijelo pi kalama lili ala
Drava
l [l]r [r]
pini lili
Ūshman
s [s] [ʂ]ś [ʃ] [h]h [ɦ]

nasin toki

[o ante |o ante e toki ilo]

nimi ante jan

[o ante |o ante e toki ilo]

toki Sankita la nimi ante jan ni li lon:

ijo panaijo pana en ijo lanpan
wantumutewantumute
mesonanpa wanmivásmáséváhemáhe
nanpa tusithástháā́thedhvé
nanpa tu wantitásánti anu átiā́teánte anu áte
antenanpa wanamí anu áváhimáhi
nanpa tustámathā́sā́thāmdhvám
nanpa tu wanttā́mán anu úsā́tāmánta anu áta anu rán
pini palinanpa wanaéváhemáhe
nanpa tuthaáthusáā́thedhvé
nanpa tu wanaátusúséā́te
onanpa wanāniāvaāmaāiāvahāiāmahāi
nanpa tudhí anu hí anu antetámsváā́thāmdhvám
nanpa tu wantutā́mántu anu átutā́mā́tāmántām anu átām

nasin meso li lon nasin pi toki meso en nasin pi tenpo kama. nasin ante li lon nasin pi pali pini ala li lon nasin pi pali ken li lon nasin pi pali ken lon tenpo pini li lon nasin wile. nasin "o" li lon tenpo ni: ijo ante "o" pali tan wile pi ijo wan. nasin pi pini pali li lon nasin pi pini pali.

wan tawa luka luka:

  1. éka-
  2. dvá-
  3. trí-
  4. catúr-
  5. páñcan
  6. ṣáṣ
  7. saptán
  8. aṣṭá
  9. návan
  10. dáśan

wan en tu en tu wan en tu tu taso li jo e ante.

tu wantu tu
mijeunpa alamelimijeunpa alameli
ijo panatráyastrī́ṇitisráscatvā́rascatvā́ricátasras
ijo lanpantrīntrī́ṇitisráscatúrascatvā́ricátasras
ilotribhístisṛ́bhiscatúrbhiscatasṛ́bhis
ijo lanpan nanpa tutribhyástisṛ́bhyascatúrbhyascatasṛ́bhyas
wekatribhyástisṛ́bhyascatúrbhyascatasṛ́bhyas
pitriyāṇā́mtisṛṇā́mcaturṇā́mcatasṛṇā́m
lontriṣútisṛ́ṣucatúrṣucatasṛ́ṣu

sitelen

[o ante |o ante e toki ilo]

‌योगः चित्त-वृत्ति-निरोधः

ante toki:

nasin Joka li lawa e ante pilin.


रूपं शून्यता शून्यतैव रूपम्

ante toki:

ijo li ala, ala li ijo.

wawa

[o ante |o ante e toki ilo]

tenpo sike nanpa 1991 la jan 49,736 li toki kepeken toki Sankita lon ma Palata, jan li ken kama sona e toki Sankita li ken kute e toki Sankita lon ma Palata.

ma tomo lili ni lon ma Palata la jan ale li toki kepeken toki Sankita:

  • ma tomo Matu (Mattur) pima Kanataka[6]
  • ma tomo Sili (Jhiri) pi ma Lasa pima Mateja Pate[7]
  • ma tomo Kanota (Ganoda) pi ma Pansuwata pi ma Lasasan[8]
  • ma tomo Pawali (Bawali) pi ma Pakapa pima Uta Pate
  • ma tomo Moka (Mohad) pi ma Nalasinpu pi ma Mateja Pate

ma pikulupu jan Wa la jan mute li lonnasin sewi Puta, nimi mute pi nasin sewi Puta li tan toki Sankita, o lukin e ni:

  • nimi 佛陀 (fótuó (majuna:bjut da), ni tu li tan nimi बुद्धbuddha jan sona ale)
  • nimi 禅那 (chánnà (majuna:dzyen na), ni li tan nimi ध्यानdhyāna sona insa)
  • nimi 菩提 (pútí (majuna:bu dej), ni li tan nimi बोधिbodhi (kili) sona ale)
  • nimi 菩萨 (púsà (majuna:bu sat), ni li tan nimi बोधिसत्त्वbodhi-sattva jan sona ale)
  • nimi 辟支佛 (bìzhīfó (majuna:bjiek tsye bjut), ni li tan nimi प्रत्येक बुद्धpratyeka-buddha jan sama pi sona ale)
  • nimi 阿罗汉 (āluóhàn (majuna:'a la xanH), ni li tan nimi अर्हत्arhat jo kon suli)
  • nimi 比丘 (bǐqiū (majuna:bjijX khjuw), ni li tan nimi भिक्षुbhikṣu jan pi nasin sewi)
  • nimi 比丘尼 (bǐqiūní (majuna:bjijX khjuw nrij), ni li tan nimi भिक्षुणीbhikṣuṇī meli pi nasin sewi)
  • nimi 优婆塞 (yōupósè (majuna:'juw ba sok), ni li tan nimi उपासकupāsaka mije pali)
  • nimi 优婆夷 (yōupóyí (majuna:'juw bayij), ni li tan nimi उपासिकाupāsikā meli pali)
  • nimi 涅槃 (nièpán (majuna:net ban), ni li tan nimi निर्वाणnirvāṇa selo pini)
  • nimi 刹那 (chànà (majuna:tsrhaet na), ni li tan nimi क्षणkṣaṇa tenpo kipisi lili lili)
  • nimi 波罗蜜 (bōluómì (majuna:pa la mjit), ni li tan nimi पारमिताpāramitā pona ale)

ni ale liante kalama tan toki Sankita meso toki Sonko pi tenpo ni majuna pi tenpo Tan en tenpo Son.

o lukin kin

[o ante |o ante e toki ilo]

tan sona

[o ante |o ante e toki ilo]
  1. 《Das Buch der Schrift》,Carl Faulmann (1835-1894) li sitelen, Druck und Verlag der Kaiserlichen Hof-und Staatsdruckerei li sitelen e ona lon tenpo sike nanpa 1880.PDF.
  2. Masica,p,32
  3. Indo-European LinguistsISBN 978-3-11-017433-5
  4. A History of Sanskrit LiteratureISBN 978-81-208-1100-3
  5. Pollock (2001:lipu kasi nanpa 393)
  6. This village speaks gods language - India - The Times of India
  7. Sanskrit boulevard: Hindustan Times
  8. Chitrapurmath.net
tanhttps://tok.wikipedia.org/w/index.php?title=toki_Sankita&oldid=56688
kulupu:

[8]ページ先頭

©2009-2026 Movatter.jp