Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa
Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-kesäkuussa eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan väkiluku kasvoi viidessä ja väheni neljässätoista maakunnassa.
Kokonaismuutos maakunnittain 2025Q1*-2025Q2* (* ennakkotieto)
| 2025Q1* | 2025Q2* | |
|---|---|---|
| MK01 Uusimaa | 4 934 | 6 714 |
| MK02 Varsinais-Suomi | 340 | 467 |
| MK04 Satakunta | -73 | -214 |
| MK05 Kanta-Häme | -152 | -57 |
| MK06 Pirkanmaa | 677 | 674 |
| MK07 Päijät-Häme | -3 | 115 |
| MK08 Kymenlaakso | -173 | -189 |
| MK09 Etelä-Karjala | -219 | -470 |
| MK10 Etelä-Savo | -306 | -133 |
| MK11 Pohjois-Savo | -93 | -334 |
| MK12 Pohjois-Karjala | -306 | -461 |
| MK13 Keski-Suomi | -210 | -441 |
| MK14 Etelä-Pohjanmaa | 6 | -64 |
| MK15 Pohjanmaa | 142 | -271 |
| MK16 Keski-Pohjanmaa | -35 | -38 |
| MK17 Pohjois-Pohjanmaa | 4 | -487 |
| MK18 Kainuu | -1 | -122 |
| MK19 Lappi | 51 | -630 |
| MK21 Ahvenanmaa | 24 | 135 |
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-kesäkuussa eniten Uudellamaalla.
- Kokonaisnettomuutto oli vuoden 2025 tammi-kesäkuussa suurinta Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
- Maakuntien välinen nettomuutto oli vuoden 2025 tammi-kesäkuussa suurin Uudellamaalla.
Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla
Väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 11 648 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 351 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 6,5 ‰, ja Ahvenanmaalla, 5,2 ‰. Pirkanmaalla suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 2,5 ‰.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Karjalassa, joka menetti väestöstään 767 henkeä. Etelä-Karjalassa väkiluku väheni 689 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat niin ikään Etelä-Karjala, 5,5 ‰, ja Pohjois-Karjala, 4,7 ‰.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (9 262 henkeä), Pirkanmaa (1 762 henkeä) ja Varsinais-Suomi (1 608 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 5,2 ‰, Ahvenanmaa, 4,5 ‰ ja Päijät-Häme, 3,7 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Pohjois-Pohjanmaa (457 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta Pohjois-Karjalassa, 1,8 ‰.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (4 778 henkeä), Pirkanmaa (525 henkeä) ja Päijät-Häme (295 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 2,7 ‰ väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaalla, 1 091 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla, molemmissa 5,3 ‰ väestöstä.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon