Uganda liistaatâAfrikist. Tonuáivikaavpug liiKampala.
Uganda vijđodâh lii 241 038 km², mast 43 938 km² (18,23 %) lii čääci. Vijđoduv mield Uganda lii maailm 81. stuárráámus staatâ.[1]
Uganda lii staatâNuorttâ-Afrikist. Ton ránnjástaatah láá tavveenMaadâ-Sudan, nuorttânKenia, mäddinTansania jáRuanda sehe viestâristKongo demokraatlâš täsiväldi.[1] Ugandast staatârääjih láá ohtsis 2 729 km.[1] Kuhemus rääji lii rääji Kongo demokraatlijn täsivaldijn, mii lii 877 km.[1] Uánihumos rääji vist lii 172 km rääji Ruandain.[1]
Uganda alemus saje liiMount Speke čokke, mii paijaan&&&&&&&&&&&04990.&&&&004 990 m alodâhân.[2][3] Láá kuittâg meiddei motomeh käldeeh, moi mield Uganda alemus vääri liiMargherita Peak (&&&&&&&&&&&05110.&&&&005 110 m).[1] Uganda vyeligumos saje vist liiAlbert-Niili riddo (614 m).[1]
| Ihe | Ässeeloho | Ihe | Ässeeloho | Ihe | Ässeeloho | Ihe | Ässeeloho | Ihe | Ässeeloho |
|---|
| 1960 | 6 788 211 | 1972 | 9 988 441 | 1984 | 14 181 630 | 1995 | 20 740 726 | 2006 | 29 711 397 |
| 1961 | 7 006 629 | 1973 | 10 256 553 | 1985 | 14 661 481 | 1996 | 21 407 693 | 2007 | 30 728 747 |
| 1962 | 7 240 155 | 1974 | 10 533 820 | 1986 | 15 180 721 | 1997 | 22 084 527 | 2008 | 31 778 799 |
| 1963 | 7 487 412 | 1975 | 10 827 097 | 1987 | 15 736 176 | 1998 | 22 780 451 | 2009 | 32 864 328 |
| 1964 | 7 746 181 | 1976 | 11 139 632 | 1988 | 16 320 417 | 1999 | 23 507 800 | 2010 | 33 987 213 |
| 1965 | 8 014 376 | 1977 | 11 470 628 | 1989 | 16 922 648 | 2000 | 24 275 641 | 2011 | 35 148 064 |
| 1966 | 8 292 751 | 1978 | 11 818 135 | 1990 | 17 534 839 | 2001 | 25 088 033 | 2012 | 36 345 860 |
| 1967 | 8 580 647 | 1979 | 12 178 512 | 1991 | 18 156 095 | 2002 | 25 943 441 | 2013 | 37 578 876 |
| 1968 | 8 872 890 | 1980 | 12 549 779 | 1992 | 18 788 440 | 2003 | 26 838 428 | 2014 | 34 634 650 |
| 1969 | 9 162 794 | 1981 | 12 930 714 | 1993 | 19 430 461 | 2004 | 27 766 986 | 2017 | 42 862 958 |
| 1970 | 9 446 024 | 1982 | 13 324 390 | 1994 | 20 081 152 | 2005 | 28 724 869 | 2021 | 47 123 531 |
| 1971 | 9 720 388 | 1983 | 13 738 114 | | | | | | |
| Käldee:Wikidata |
Ugandast láá lamaš tyellittälliebolaepidemiah. Iivij 2000–2001 čyeđeh ulmuuh jammii taavdân. Ive 2022 eennâm kierdâi nube viärráás epidemiapáároost: talle 77 olmožid jammii ebolan.[4]
Uganda uáivikaavpugistKampalast vuottui ebolaepidemia ive 2025 uđđivemáánust. Talle 32-ihásâš pyecceitipšoo jaamij ebolan. Sun poorgâi Kampalast leijee pyecceiviäsust. Virgeulmuuh kuorrii ulmuid, kiäh lijjii lamaš kontaktist tain ebolan jáámmám almain. Sust lijjii 44 kontaktid, kiäh puáhuttuvvojii. Almast pajanijkumeštâs, já laboratorioteestah čaittii, et sun lâi puáccám ebolan. Taat lâi enâmist vuosmuš ebolanjuámmum kyevti ihán.[4]
Ive 2025 cuáŋuimáánu loppâbeln Ugandast iä lam lamaš 42 piäiván uđđâ ebolanjuámumeh, jáeennâm tiervâsvuotâministeriö almottij, et epidemia lii vuoittum já nuuhâm. Ive 2025 epidemian jammii neeljis, já neljinubáloves lijjii finnim njuámmum. Koččâmušâst lâi nuuvt kočodum Sudan-variant.[4]
.svg)
