Nobel-kemiapalhâšume lii ohtâ viiđâ algâalgâliiNobel-palhâšuumeest .Ruotâ kunâgâslâš tieđâakatemia mieđeet palhâšume jyehi ive ánsulâškemistân teikâ kemistáid. Jis mottoom ive ohtâgin iävtukkâs ij teevdi iävtuid, te palhâšumesume ferttee njuolgâdusâi mield šeštiđ čuávuváá ihán.[ 1]
Vuossmuu já nube maailmsuáđi keežild palhâšume paasij juohhuuhánnáá iivij 1916, 1917, 1919, 1924, 1933, 1940, 1941 já 1942.
Nuorâmus palhâšume vuáittám olmooš lâi 35-ihásâšFrédéric Joliot , kii vuoitij Nobel ive 1935 oovtâst kálguinisIrène Joliot-Curiein . Puárásumos lii 97-ihásâšJohn B. Goodenough , kii vuoitij palhâšume ive 2019.Frederick Sanger ij lah innig áinoo olmooš, kii lii vuáittám Nobel-kemiapalhâšume kuohtii, ko kemistBarry Sharpless vuoitij Nobel-kemiapalhâšume ive 2001 já uđđâsist ive 2022.[ 2] [ 3] Marie Curie , kii vuoitij sehe Nobel-kemiapalhâšume jáNobel-fyysiikpalhâšume jáLinus Pauling , kii vuoitij sehe Nobel-kemiapalhâšume já Nobel-ráávhupalhâšume.[ 1]
Ive1918 Nobel-kemiapalhâšume vyeittimFritz Haber diploom Palhâšumán kuleh kollemiitaal, diploom já stuorrâ ruttâpalhâšume.
Miitaal lii vuávámErik Lindberg . Nubebeln lááAlfred Nobel proofiilkove, suu nommâ já suu šoddâm- já jäämmimiveh. Nubebeln lává kyehti nissoon: luándu immeel já tiettuu vuoiŋâ. Sunnuu lasseen mitalân láá skuážurdum säänihInventas vitam iuvat excoluisse per artes , palhâšume vyeittee nommâ já ton mieđetteijee ađai Ruotâ kunâgâslii tieđâakatemia uánidum nommâläättinkielân REG. ACAD. SCIENT. SUEC.[ 4] [ 5] -fyysiikpalhâšume mitaleh láá identliih.
Ive 1980 räi kemiapalhâšume miitaal tiäddu lâi 200 g, mut tääl tot lii 175 g.[ 5] [ 5] mm.[ 5]
Diploom lii rahtum jyehi vyeittei sierâ já lii návt áinoošlajâsâš taaiđâtyeji.[ 6] [ 6] ruotâkielân . Diploom keigee jyehi vyeittei Ruotâ kunâgâs jyehi ivejuovlâmáánu 10. peeivi.[ 7]
Ive 2020 palhâšume stuárudâh lâi 10 miljovn Ruotâ ruvnâd.[ 1] [ 8]
Jis palhâšume vyeittiv kyevtis, te ruttâ juáhhoo táásá. Jis kuulmâs tom vyeittih, te Nobelfondd meerrid juáhhoo-uv ruttâ táásá vâi finnee-uv ohtâ olmooš pele palhâšumeruuđâin já nubbijd juáhhoo nubbe peeli, mii juáhhoo sunnui táásá.[ 9]
