| Hiittinen Oovdiš kieldâ | |
|---|---|
 Hiittisii kirkko | |
 |  |
| Staatâ |  Suomâ |
| Eennâmkodde | Varsinais-Suomâ |
| Tááláš kieldâ | Kemiönsaari |
| Vuáđudum | 1861 |
| Lopâttum | 1969 |
| Vijđodâh | 109,8[1] (čäsittáá) km²(1.1.1968) |
| Ässeeloho | 732[2](31.12.1968) |
| Ässeesaahâdvuotâ | 6,67 ässed/km²(31.12.1968) |
Hiittinen (ruotâkielânHitis) lii oovdiš kieldâSuomâst,Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lohtuiDragsfjärd kieldân ive1969 aalgâst já lii kuullâmKemiönsaari kieldân ive2009 aalgâ rääjist. Ive1968 loopâst Hiittisiist assii 732 olmožid, já ton vijđodâh (čäsittáá) lâi 109,8 km². Hiittisii naaburkieldah lijjiiBromarv,Dragsfjärd,Hanko,Nauvo jáVästanfjärd.
Hiittisii kieldâ lohtuiDragsfjärd kieldân ive1969 aalgâst. Talleuđđâivemáánu 1. peeivi2009 Dragsfjärd,Kemiö jáVästanfjärd kieldah lahtojii oohtân. Uđđâ kieldâ nommân šoodâi Kemiönsaari.
Hiittinen lâi kyevtkielâlâš kieldâ: 88,9 % ton ässein sarnuuruotâkielâ já 11,1 % sarnuusuomâkielâ ive1960.[1] Meiddei uđđâ Kemiönsaari kieldâ lii kyevtkielâlâš. Ive 2020 loopâst ton ässein 67,5 % sarnuu ruotâkielâ, 29,2 % sarnuu suomâkielâ, já 3,3 % sarnuu mottoom eres kielâ.[3]
| Hiittisii ässeeloho iivij 1880–1960 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Ihe | Ässeeh | |||
| 1880 | 1 461 | |||
| 1890 | 1 579 | |||
| 1900 | 1 782 | |||
| 1910 | 1 801 | |||
| 1920 | 1 606 | |||
| 1930 | 1 433 | |||
| 1940 | 1 331 | |||
| 1950 | 1 134 | |||
| 1960 | 901 | |||
| Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[4] | ||||
Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kakskiela (Kaxskäla), Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa já Vänö.