Kroatia on 56 594 neliökilometrin laajuinen valtioBalkanin niemimaan luoteisosassa.[4] Kroatian erikoisen, puolikuuta tai hevosenkenkää muistuttavan muodon vuoksi sillä on monta naapurivaltiota:Slovenia,Unkari,Serbia,Montenegro,Bosnia ja Hertsegovina sekäAdrianmeren vastakkaisella puolellaItalia. Bosnia-Hertsegovinan lyhyt 20 kilometrin pituinen rantakaistale jakaa Kroatian manneralueen kahteen toisistaan erillään olevaan alueeseen niin, ettäDubrovnik lähiympäristöineen oneksklaavina, tarkemmin rannikkoeksklaavina (coastal exclave, semi exclave) erillään muusta Kroatiasta.[5]
Kroatian maasto on vaihtelevaa, ja sen voi karkeasti jakaa kolmeen osaan. Etelässä on kivikkoinen rannikkokaistale. Pohjoisen ja koillisen sisämaan tasangot ovat osa viljavaaKarpaattien allasta. Rannikon ja alangon väliin jäävä alue on tiheämetsäistä vuoristoa.[5]
Noin 53 prosenttia Kroatiasta onalankoa, ja suurimmat alankoalueet ovat Karpaattien altaan alueella.[6] Karpaattien altaan länsi- ja eteläpuolella on Kroatian keskeinen vuoristovyöhyke, joka kuuluuDinaarisiin Alppeihin. Siellä on myös Kroatian korkein vuori, 1 831-metrinenDinara.[7] Kroatian vuoristoalueet ovat tunnettukarstimaastaan, jossa vesi on muodostanut muun muassa luolia sekädoliineja ja muita pintamuodostumiakalkkikiviseen kallioon.[6] Kroatian rannikkokaistaleeseen puolestaan kuuluu pohjoisessaIstrian niemimaa, josta se jatkuuDalmatian rannikkoa pitkinKotorinlahdelle saakka.[7]
Kroatian joista 26 virtaa yli 50 kilometriä valtion alueella.[8] Noin 62 prosenttia pinta-alasta kuuluuMustanmeren valuma-alueeseen ja loput 38 prosenttia Adrianmeren valuma-alueeseen.[9] Pisimmät joet ovat 562 kilometrinenSava ja 505 kilometrinenDrava.Kupa on puolestaan pisin joki, joka virtaa kokonaan Kroatian alueella. Adrianmeren puolella joet ovat pääosin lyhyitä ja virtaavat jyrkillä rinteillä.[9] Suurin Adrianmeren joista on Neretva, josta vain 20 kilometriä on Kroatian puolella. Karstimaassa on myös monia maanpinnan alla virtaavia jokia, kutenLika jaGacka.[9]
Adrianmeri on matala meri, ja sen keskisyvyys on 173 metriä. Kroatianrantaviiva ilman saaria on 1 777 kilometriä ja saarten kanssa 5 835 kilometriä. Saaria rannikolla on kaikkiaan 718, ja niistä asuttuja on noin 50. Suurimmat saarista ovatKrk jaCres.[10]
Kroatian ilmasto vaihtelee alueittain, mutta pääosin ilmasto on lauhkeaa. Pohjoisessa ja idässä vallitseemantereinen ilmasto, jonka takia talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä.[5]Välimerenilmasto vaikuttaa rannikkoalueilla, missä kesät ovat lämpimiä ja kuivia ja talvet sateisia.[11]
Rannikolla vuoden keskilämpötila vaihtelee 12 asteen ja 17 asteen välillä. Etelässä lämpötilat ovat pohjoisosia korkeammat. Karpaattien altaalla keskilämpötila on 10–12 astetta, mutta vuoristoissa keskilämpötila on jo alle 10 astetta. Adrianmeren rannikolla lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on yli 22 astetta, kun taas vuoristoissa kylmimmän kuukauden keskilämpötila on alle −3 astetta. Vuotuinensadanta on ulkosaaristossa alle 700 millimetriä jaGorski kotarin vuoristossa jopa 3 500 millimetriä. Sisämaan tasangoilla sadanta vaihtelee 700–1 000 millimetrin välillä.[12]
Dalmatian eteläosaan osuu Afrikastasiroccotuulia, kun taas pohjoisosissa talvia viilentää kylmä koillisesta puhaltavabora.[11]
Kroatian luonto on eurooppalaisittain monipuolinen, ja kasvilajien määrä on sielläSlovenian jaAlbanian jälkeen Euroopan kolmanneksi suurin pinta-alaan nähden. Kroatia sijaitsee sopivalla välimerellisen ja mantereisen ilmaston siirtymävyöhykkeellä, ja toisaalta alue pysyi jäättömänä viime jääkauden aikana, joten monet lajit säilyivät siellä.[13]
Pohjois-Kroatiassa on laajoja kosteita ruohikkotasankoja. Erityisesti Savajoen varrella ne yhdistyvät laajoihin kosteikkoihin.[17] Vuoristoisessa Keski-Kroatiassa on kosteita niittyjä, joita on erityisesti jokien varsilla. Kuivia Välimeren ruohikkoja on puolestaan rannikolla ja rannikon sisämaa-alueilla.[18] Laajoja kosteikkoja on suurten jokientulvatasangoilla.Kopački rit on Drava- jaTonavajokien risteyskohdassa jaLonjsko polje Savajoen varrella.Neretvan suisto on puolestaan rannikolla.[19]
Kroatianmatelijalajisto on moninaisimmillaan Dalmatiassa. Saaristossa on puolestaan erityisesti eristyneitä endeemisiäliskoja.[23] Sammakkoeläimiä on puolestaan erityisesti Karpaattien altaassa. Karstialueen luolastojen endeeminen laji onolmi.[24]Mustanmeren valuma-alueen vesistöissä on 81 ja Adrianmeren valuma-alueen vesistöissä 88 kalalajia. Lisäksi 18 lajia on endeemisiä karstialueelle.[25] Adrianmeren runsaslajisia elinympäristöjä ovatPosidonia-meriheinäniityt.[26]
Risnjakin alueella tavataan paljon hirvieläimiä, karhuja, metsäkissoja ja ilveksiä. Satunnaisesti nähdään myös susia ja villisikoja. Plitvicen järvien kansallispuisto on susien suojapaikka. Siellä, samoin kuin Krkassa, suojellaan myös saukkoja. Krka on keskeinen muuttolintujen levähdysalue, samoin kuin Kopacki ritin luonnonpuisto maan itäosassa.[29]
Kroatiassa Adrianmeren rannikoilla oli maanviljelyä ehkä jo 7000-luvulla eaa. Kroatian ensimmäiset tunnetut asukkaat olivatillyyrit, joiden keskus oliKvarnerinlahden seuduilla.Kreikkalaiset jaroomalaiset saapuivat alueelle, ja slaavit vasta 600-luvulla jaa. Yksi heimoista oliHrvat, jonka nimestä tulee myös Kroatian nimi (kroatiaksi Hrvatska). Itse sananhrvat on katsottu mahdollisesti olevan persialaista alkuperää, mikä viitannee joko kontakteihin persialaisten kanssa tai jopa siihen, että heimo oli persialainen ja omaksui slaavilaisen kielen myöhemmin.[30] Slaaveja saapui rannikoille ja sisämaahan.Kaarle Suurenfrankit valtasivatDalmatiaa 800-luvulla ja kastoivat kroaatteja kristinuskoon. Kaarle Suuren kuoltua 814Pannoniankroaatit kapinoivat turhaan frankkien valtaa vastaan. Samaan aikaan rannikko oliBysantin valtapiiriä.[31]
Kroaatit perustivat oman hallinnon jo 700-luvulla sisämaahan ja itsenäistyivät 879. KuningasTomislavista (vallassa 910–928) tuli koko Kroatian kuningas 925, ja hän sai DalmatianBulgarianSimeonilta ja yhdisti näin Kroatian. Kroatia oli 1058–1089 eräänlainen paikallinen suurvalta Adrianmerellä, muttaUnkarin mahti oli jo nousussa. Kroaatit tunnustivat Unkarin kuninkaan hallitsijakseen vuonna 1102. Kroatia heikkeni Unkarin vallan alla, ja feodaalihallinto vahvistui heikentäen maalaisten asemaa.Mongolit hyökkäsivät Kroatiaan 1242 ja aiheuttivat suurta hävitystä. Ennen vuotta 1400Venetsian valta ulottui rannikolle. Venetsian valta oli säälimätöntä, sillä suolan ja oliiviöljyn hintasäännöstely ajoi paikalliset kauppiaat vararikkoon, metsät hakattiin laivanrakennustarpeiksi ja kroatialaisilta kiellettiin omien veneiden ja laivojen teko. Kouluja ja tieverkkoa ei rakennettu lainkaan.[31]
Turkkilaiset laajensivat valtaa alueella varsinkin 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa. Unkarin jouduttuaosmanien eli turkkilaisten valloittamaksi ja Kroatian jäädessä rajaseuduksi Kroatian valtiopäivät kutsuivatHabsburgienFerdinand I:n Kroatian hallitsijaksi. Habsburgien sotilaat pysäyttivät turkkilaiset 1593. Tältä ajalta on peräisin niin sanottusotilasraja, Habsburgien luoma linnoitettu rajavyöhyke (Vojna Krajina), joka rakennettiin turkkilaisia vastaan.1700-luvulle mennessä suurin osa Kroatiasta oli vapautettu osmanivallasta, mutta rannikkoalueDalmatia oli Venetsian hallussa. Habsburgien valtakautta pidetään huonona aikana, sillä tuolloin ainoastaan rannikonDubrovnik oli itsenäinen.Napoleon I hallitsi aluetta 1800-luvun alussa.[32][33]
Dalmatia liitettiinItävalta-Unkariin vuoteen 1815 mennessä. 1830-luvulla maahan levisiillyrismi, ajatus eteläslaavien yhteisestä valtiosta, joka oli varhaistajugoslavismia. 1800-luvulla Kroatia oli aluksi Unkarin vallan alla, mutta 1848 valta siirtyi Itävallalle ja taas Unkarin vallan alle Itävalta-Unkarin synnyttyä 1867. Tällöin jugoslavismin lisäksi oli syntynyt serbivastaisia, kansallismielisiä ajatuksia itsenäisestä Kroatiasta.[33]
Kroatia julistautui itsenäiseksi Jugoslaviasta kesäkuun lopulla 1991,[34] mistä seurasiKroatian sota. Itsenäisyysjulistuksen jälkeen maan itäosan serbit karkottivat kroaatteja alueelta Jugoslavian armeijan tuella. Vuonna 1992YK toi maahan 14 000 rauhanturvaajaa ja loi neljä suoja-aluetta. Merkittäviä taisteluja Kroatian sodassa olivatVukovarin jaDubrovnikin piiritykset. Kroatia oli mukana myösBosnia-Hertsegovinan sodassa. Kroatian sodan kiivaimmat taistelut käytiin vuoden 1991 lopulla. Virallisesti sota loppui 1992,[34] mutta varsinaisesti sota päättyi vastaDaytonin rauhanneuvotteluihin 1995. Vielä vuonna 1995 Kroatian joukot valtasivat kolme YK:n neljästä suoja-alueesta. SerbienemmistöinenVukovar jäi YK:n suojelukseen vuoteen 1998 asti.[35][37]
PresidenttiFranjo Tuđmanin kuoltua 1999 uusi koalitiohallitus toteutti Daytonin rauhansopimuksen ehtoja ja edisti alueellista yhteistyötä ja demokratiaa, ja pakolaiset palasivat vihdoin koteihinsa.[38]
Kroatian perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1990, ja valtio on siitä lähtien ollut demokraattinen tasavalta. Vuosien 1990 ja 2000 välillä Kroatiassa olipuolipresidentiaalinen järjestelmä, mutta presidentti Tuđmanin kuoltua valtaa siirrettiinparlamentille ja käytössä on ollutparlamentaarinen järjestelmä, jossa presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa.[38]
Valtionpäämies on tasavallanpresidentti, joka valitaan suorilla kansanvaalilla viideksi vuodeksi kerrallaan ja jonka valta on rajoitettu perustuslaissa kahteen kauteen. Presidentti toimii armeijan ylipäällikkönä ja nimittääpääministerin parlamentin (Sabor) suostumuksella.[38] Tammikuussa 2020 istuvan presidentin ja maan ensimmäisen naispresidentinKolinda Grabar-Kitarovićin voitti presidentinvaalien toisella kierroksella sosiaalidemokraattinenZoran Milanović. Milanović toimi Kroatian pääministerinä vuodet 2011–2016. Presidentin virka Kroatiassa on pitkälti seremoniallinen.[39]
Kroatian hallituksella on toimeenpanovalta, ja sitä johtaa pääministeri. Hallitus on vastuussaparlamentille, jolle se esittää lakeja ja muita säädöksiä sekä budjetin. Hallitus toimeenpanee lakeja ja muita parlamentin tekemiä päätöksiä, johtaa sisä- ja ulkopolitiikkaa, ohjaa valtionhallinnon työtä, huolehtii valtion taloudellisesta kehityksestä ja ohjaa julkisten palveluiden kehittymistä.[40]
Kroatian parlamentillaSaborilla on lainsäädäntävalta. Parlamentin jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, ja perustuslain mukaan kansanedustajia pitää olla vähintään 100 ja enintään 160. Parlamentti päättää muun muassa perustuslain soveltamisesta ja lisäyksistä, hyväksyy lakeja, ottaa käyttöön valtionbudjetin ja dokumentit, joissa käsitellään parlamentin käytäntöjä.[41]
Kroatia liittyiWTO:n jäseneksi 30. marraskuuta 2000. Se anoiEuroopan unionin jäsenyyttä 2003, ja se hyväksyttiin virallisesti vuonna 2004 hakijavaltioksi. Jäsenyysneuvottelujen ehtona oli yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimenICTY:n kanssa. Liittymisneuvottelut alkoivat syksyllä 2005 samanaikaisestiTurkin kanssa ja päättyivät 2011. 22. tammikuuta 2012 Kroatiassa pidettiinkansanäänestys EU-jäsenyydestä. Äänioikeutetuista 44 prosenttia kävi äänestämässä, joista kaksi kolmasosaa kannatti liittymistä Euroopan unioniin. Kroatia on ollut EU:n jäsen 1. heinäkuuta 2013 alkaen.[47]
Vuoden 2023 alussa Kroatia liittyi eurojärjestelmään ja Schengen-alueeseen.[48]
Nato ilmoitti 3. huhtikuuta 2006 kutsuvansa Kroatian sekäAlbanian jäsenikseen. 1. huhtikuuta 2009 Kroatiasta tuli Naton jäsenvaltio.[49][50]
Kroatian armeijan vahvuus on rauhanaikana 15 000 henkilöä, joista puolustushaarojen osuudet ovatmaavoimat noin 10 000,merivoimat 1 500 jailmavoimat 1 500. Lisäksi 2 000 on eri puolustushaarojen yhteisissä tehtävissä. Henkilöstöstä noin 15 % on naisia. Pakollisesta varusmiespalveluksesta luovuttiin vuonna 2008. Ilmavoimat ovat vaihtamassa vuodesta 2024 alkaen neuvostoaikaista kalustoaan modernimpiin ranskalaisvalmisteisiin koneisiin.[2]
Kroatia on jaettu 20piirikuntaan ja edelleen useisiinkuntiin. PääkaupunkiZagrebilla on piirikuntaa vastaava asema.[43] Kroatiassa on 428 kuntaa, joista 127:llä on kaupunginoikeudet.[51]
Matkailu on merkittävä tulonlähde kesäpuolella vuotta; vuonna 2015 maassa kävi yli 14 miljoonaa turistia, jotka viettivät maassa yhteensä yli 71 miljoonaa yötä. Suosituimmat kuukaudet ovat heinä– ja elokuu. Ylivoimaisesti eniten turisteja tulee Saksasta, jota seuraavat itävaltalaiset, kotimaiset, italialaiset ja tšekit.[52]
Teollisuudenaloista vahvimpia ovat laivanrakennus, elintarviketeollisuus ja kemianteollisuus. Teollisuus työllistää noin neljänneksen työvoimasta ja tuottaa viidenneksen bruttokansantuotteesta.[53] Vuosina 1996–2006 maan seitsemäntelakkaa tuottivat yhteensä 199 alusta.[54] Viidesosa väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelystä. Kroatiassa viljellään eri viljalajeja ja kasvatetaan hedelmiä ja tupakkaa laajalti. Myös lampaankasvatus on yleistä. Maassa on runsaasti metsävaroja ja hiili- ja rautakaivostoimintaa.[5]
Kroatialla on pienet omat öljy- ja maakaasuvarat, mutta sen sijainti rannikolla tekee siitä mahdolliseen polttoaineiden kauttakulkumaan. Öljy- ja kaasuputkistojen laajentamista suunnitellaan. Maassa on potentiaalia ja paikkoja vesivoimalle, tuulivoimaloille, biopolttoaineelle ja aurinkovoimalle. Ydinvoimalaprojekti lopetettiinTšernobylin onnettomuuden jälkeen.[55]
Vuonna 2021 energiasta tuotettin 35 % öljyllä, 30 % maakaasulla, 20 % biopolttoaineilla, 7,4 % vesivoimalla ja 5 % kivihiilellä.[56]
Kroatiassa on 40 lentokenttää. Rautatieverkkoa on 2 617 km ja maanteitä noin 27 tuhatta kilometriä. Vesiväyliä on 4 700 km, suurin osa niistä Tonavassa, Savassa ja Dravassa. Suurimmat satamat ovat Ploce, Rijeka, Sibenik ja Split.[2]
Italiasta ja Sloveniasta tulee matkustajalaivoja Kroatiaan. Naapurimaiden kautta on myös bussi- ja junaliikennettä. Junamatka esimerkiksi Budapestistä Zagrebiin kestää 5,5–7,5 tuntia.[57]
Kroatian matkailu on kokenut uuden nousun 2010-luvulla. Kroatian rantakohteisiin järjestetään runsaasti pakettimatkoja myös Suomesta. Suosittuja kohteita ovatDubrovnikin jaSplitin kaupungit sekä pääkaupunkiZagreb. Lisäksi matkailukohteisiin kuuluvat rannikon lukuisat saaret kutenHvar,Krk,Korčula jaMljet.
Kroatian asukasluku oli vuoden 2018 puolivälissä maan tilastokeskuksen arvion mukaan 4 087 843.[58] Vielä vuoden 2011 väestönlaskennassa asukasluku oli 4,28 miljoonaa. Korkeimmillaan väestönlaskennallinen asukasluku oli vuonna 1991, jolloin Kroatiassa asui yli 4,78 miljoonaa ihmistä.[59] Jugoslavian aikana tehdyssä laskennassa lienee kuitenkin ollut mukana vierastyöläisiä ja heidän perheitään. Kroatian todellinen väkiluku lienee 1990-luvun alussa ollut noin 4,5 miljoonaa.[60]
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Kroatian asukkaistakroaatteja oli 90,4 prosenttia eli noin 3,87 miljoonaa. Suurin vähemmistöryhmä oliserbit, joiden osuus oli 4,4 prosenttia ja väkiluku noin 187 000. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat vuonna 2011bosniakit (31 479),italialaiset (17 807),albaanit (17 513),romanit (16 975),unkarilaiset (14 048) jasloveenit (10 517).[62] Serbien osuus oli aiemmin suurempi, mutta Kroatian sodan takia heidän määränsä puolittui. Ennen sotaa heidän osuutensa kroatialaisista oli yli kymmenen prosenttia.[61] Kroaatit ovat selvä enemmistö maan jokaisessa piirikunnassa. VainIstriassa jaVukovar-Syrmiassa kroaattien osuus on alle 80 prosenttia. Istriassa heidän osuutensa on 68,3 prosenttia. Vukovar-Syrmiassa puolestaan on maan suurin serbivähemmistö, sillä siellä asukkaista 15,5 prosenttia on serbejä.[63]
Kroaatit ovat perinteisesti olleetkatolisia ja serbitortodokseja.[61] Kroatialaisista katolisia oli vuoden 2011 tietojen mukaan 86,3 prosenttia. Ortodokseja väestöstä oli 4,4 prosenttia,muslimeita 1,5 prosenttia japrotestantteja 0,3 prosenttia. Uskonnottomien jaateistien osuus oli 3,8 prosenttia.[64]kroatiaa äidinkielenään puhui vuonna 2011 yli 95 prosenttia väestöstä.Serbian osuus oli 1,2 prosenttia.[64] Kroatian ja serbian kielten ero on hyvin pieni, ja niiden sekäbosnian ero on syntynyt lähinnä etnis-poliittisista syistä. Kroatiaa kuitenkin kirjoitetaanlatinalaisin aakkosin, kun serbiaa taaskyrillisin kirjaimin. Kielillä on lisäksi joitakin kieliopillisia, ääntämyksellisiä ja sanastollisia eroja. Kroatian kieleen on lainattu sanastoa erityisesti saksasta, unkarista ja italiasta, kun serbissä vaikutteet ovat tulleet turkista ja venäjästä.[61]
Vuoden 2018 tietojen mukaan kroatialaisista 56,9 prosenttia asui kaupungeissa ja 43,1 prosenttia maaseudulla. Karpaattien altaan ja Adrianmeren rannikko ovat tiheään asuttuja, kun taas vuoristoalueet huomattavasti harvempaan asuttua.[61] Zagreb on suurin kaupunki, ja siellä asuu noin viidennes koko maan väestöstä. Neljä suurinta kaupunkia ovat Zagreb,Split,Rijeka jaOsijek.[63]
Kroatian terveydenhoitojärjestelmä rakennettiin 1990-luvun alussa maan itsenäistymisen jälkeen.Kroatian sairausvakuutuslaitos HZZO vastaa terveydenhoitopalveluista. Se on virallisesti itsenäinen laitos, mutta terveysministeriö hallinnoi sitä silti nimittämällä sen johtajat.[65] Terveydenhoitojärjestelmää rahoitetaan erityisesti julkisin varoin, ja vuonna 2014 julkisten varojen osuus oli 82 prosenttia. Osuus on laskussa, mutta se on korkea jopa eurooppalaisella tasolla.[66]
Vuonna 2017 terveydenhuollon menot asukasta kohden oli 1 272 euroa. Määrä on Euroopan unionin pienimpiä; EU:n keskiarvo on 2 884 euroa asukasta kohden. Kroatia bruttokansantuotteesta puolestaan 6,8 prosenttia käytetään terveyteen, kun EU:ssa keskimäärin siihen laitetaan 9,8 prosenttia.[67]
Elinajanodote Kroatiassa oli vuonna 2017 noin 78 vuotta. Se on noussut 17 vuodessa 3,4 vuodella, mutta samaan aikaan ero EU:n keskiarvoon on pysynyt käytännössä samana. EU:n keskiarvo on 80,9 vuotta. Miesten ja naisten välinen ero on Kroatiassa puolestaan korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin, ja naisten elinajanodota on 6,1 vuotta korkeampi kuin miesten.[67]
Sepelvaltimotauti jaaivohalvaus ovat yleisimmät kuolinsyyt, jakeuhkosyöpä on yleisin kuoleman aiheuttama syöpä.Diabeteksen aiheuttamat kuolemat ovat kasvussa. Hieman yli puolet kuolemista voidaan lukea käyttäytymisen aiheuttamien terveysongelmien syyksi. Kroatialaisaikuisista joka neljännes polttaa, mikä on enemmän kuin EU:n keskiarvo.Lihavuus on myös yleisempää kuin keskimäärin EU:ssa, ja erityisesti lasten lihavuus on kasvussa.[67]
Koulunkäynti on pakollista 6–15-vuotiaille. Kahdeksanvuotinen peruskoulu on jaettu nelivuotisiin ala- ja yläkouluun. Niiden jälkeen voi jatkaa ammattikouluun,lukioon tai taidekouluun. Kouluvuosi kestää lokakuusta kesäkuuhun. Maassa toimii kuusiyliopistoa.[68]
Aikuisten lukutaitoprosentti oli 98,1 %, mikä on maailmassa 23. sijalla.[69]
Maan pohjois- ja keskiosien arkkitehtuurissa näkyy Itävallan ja Unkarin vaikutus. Kaupungeissa on kävelyalueita, suuria sankarien mukaan nimettyjä aukioita ja siistejä puistoja. Keltainen ja kulta ovat yleisiä värejä. Rannikolla arkkitehtuuri on välimerellistä, valkoiseksi kalkituissa taloissa on punatiilinen katto. Joissakin Zagrebin lähiöissä on neuvostotyylisiä kerrostaloja.[33]
Kroatialainen kuvataide sairenessanssiaikana huomattavasti vaikutteita Italiasta, ja monetdalmatialaiset taiteilijat lähtivät maastaosmanien uhan takia.[71] Lontoossa ja Pariisissa työskennellytVlaho Bukovac oli 1800-luvun merkittävin kroatialaistaiteilija.[72] Hän muutti Zagrebiin 1892, sai seuraajakseen useita innostuneita uuden sukupolven taiteilijoita ja perustiZagrebin taidepaviljongin.[73]Miroslav Kraljević jaJosip Račić olivat 1900-luvun alun tunnetuimpia taidemaalareita, mutta kansainvälisesti tunnetuin taiteilija oli kuvanveistäjäIvan Meštrović. KuvanveistäjäAntun Augustinčić sai myös mainetta ulkomailla, ja hänen teoksensa onYK:n päämajan edustalla.[72]
Ensimmäisenä kroatiaksi kirjoittanuttaMarko Marulićia on sanottu ”kroatialaisen kirjallisuuden isäksi”.[75]
Kroatian kirjallisuuden ensimmäinen kukoistuskausi sijoittui Dalmatiaan, jossa italialainen renessanssi vaikutti. SplitiläisenMarko Marulićin näytelmäJudita oli ensimmäinen kroatialaisen omalla kielellään tekemä teos. Toinen renessanssiajan tunnettu kirjailija oli Marin Držić, jonka näytelmiä esitetään edelleen.[76] Renessanssi hiipui hiljalleen 1500-luvun puolivälin jälkeen.Protestantismi ei juurikaan saavuttanut Kroatiaa, mutta alueelta tuli silti merkittävä protestanttikirjailijaMatthias Flacius.Barokin kirjallisuuden keskuksena 1600- ja 1700-luvuilla säilyi Dubrovnik.[75] Ajan merkittävin kroatialainen oli runoilijaIvan Gundulić.[76]
Ljudevit Gajin johtamaillyrismi vaikutti 1800-luvun alkupuoliskolla myös kirjallisuuteen. Tuona aikana kehittyi muun muassa yhtenäinen kroatian kieli. Kirjallisuudessa vallitsivat kansallismieliset aiheet.August Šenoa oliromantiikastarealismiin tapahtuneen siirtymävaiheen kärkinimi, minkä takia vuosia 1865–1881 on kutsuttu ”Šenoan aikakaudeksi”. Realismi puolestaan yhtenäisti maan kirjallisuutta, koska sen aikana oli esillä kirjailijoita ja aiheita Kroatian jokaisesta osasta. Se oli myös romaanikirjallisuuden kulta-aikaa.[75]
1900-luvun kirjailijoista merkittävimmät ovatMiroslav Krleža jaIvo Andrić. Krleža oli poliittisesti aktiivinen ja kuvasi romaaneissaan muuttuvanJugoslavian ongelmista, ja Andrić puolestaan oli Bosniassa katoliselle kroaatille syntynyt kirjailija, joka asuiBelgradissa ja piti itseään jugoslaavina. Hän sai 1961Nobelin kirjallisuuden palkinnon Bosnian historiaa käsitelleestä trilogiasta.[76] Toisen maailmansodan jälkeen nousseista kirjailijoista 1900-luvun jälkipuoliskon huipulla oli muun muassa Kroatian modernismia edustanutRanko Marinković.[75] NykykirjailijoistaPavlo Pavličić kirjoittaa jännityskirjallisuutta,Slavenka Drakulić poliittisesti ja yhteiskunnallisesti provokatiivisia romaaneja ja esseitä. Alankomaissa omaehtoisessa maanpaossa eläväDubravka Ugrešić on Kroatiassa ristiriitainen kirjailija, vaikka onkin saanut ylistystä muualla.[76]
Kroatialle tunnusmerkillisin musiikki löytyy monipuolisestakansanmusiikkiperinteestä, joka on saanut vaikutteita monesta eri lähteestä. Varhaisimmat vaikutteet tulivat keskiajalla, jolloin unkarilaiset ja venetsialaiset hallitsivat maata. Kansanmusiikin käytetyin soitin on kolme- tai viisikielinentamburitza.Laulumusiikissa elävätklapa-laulut, jotka ovat erityisen suosittujaSplitin ympäristössä.Međimurjen alueella vaikuttaa puolestaan unkarilainen useinsitralla säestetty kansanmusiikki.[77]
Populaarimusiikin ensimmäiset hitit synnytti 1920- ja 1930-luvuillaVlaho Paljetak. Vuosisadan puolivälissäIvo Robić saavutti suosiota Saksassa. Zagrebinchanson-koulusta tuli 1960-luvun alussa useita tunnettuja laulajia.[78]Eurovision laulukilpailussa Kroatia on ollut mukana joka vuosi itsenäistymisestään alkaen.[79] Kroatialainen Jugoslaviaa edustanut popyhtyeRiva voitti kilpailun 1989.[78]
Yhdysvalloissa uraa tehnytBranko Lustig on saanut tuottajana kahdesti Oscar-palkinnon.
Kroatialainen elokuvatuotanto alkoi 1940-luvullaItsenäisen Kroatian valtion tukemana, ja ensimmäinen täyspitkä äänielokuva oliOktavijan Miletićin ohjaamaLisinski (1944). Toisen maailmansodan jälkeenJugoslavian kommunistihallinto perusti elokuvastudioita, joissa tehtiin useita dokumentteja ja sotaelokuvia.[80]
Kroatia on saavuttanutolympialaisissa 18 kulta-, 19 hopea- ja 15 pronssimitalia.[95]Janica Kostelić voitti alppihiihdossa neljä olympiakultaa ja kaksi hopeaa. Lisäksi hän voitti viisi maailmanmestaruutta ja kolme maailmancupin kokonaiskilpailua.[96] Hänen veljensäIvica Kostelić on nelinkertainen olympiahopeamitalisti, pujottelun maailmanmestari 2003 sekä maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja kaudella 2010–2011.[97] BulgarialaissyntyinenNikolai Pešalov voitti olympiakultaa painonnoston alle 62 kilon sarjassa2000 jaGiovanni Cernogoraz trap-ammunnassaLontoossa 2012.[95]Blanka Vlašić voitti korkeushypyn maailmanmestaruuden2007 ja2009 sekä sai kaksi olympiamitalia[98]Sandra Perković voitti kiekonheiton olympiakultaa2012 ja2016 sekä maailmanmestaruuden2013 ja2017[99]Rio de Janeirossa 2016 voittivat kultaa lisäksiSara Kolak keihäänheitossa,Josip Glasnović trap-ammunnassa,Šime Fantela jaIgor Marenić purjehduksen 470-luokassa sekäMartin jaValent Sinković soudun pariairokaksikossa. Kroatia on saanut olympiamitaleja lisäksi ampumahiihdossa, käsipallossa, nyrkkeilyssä, taekwondossa, telinevoimistelussa, tenniksessä ja uinnissa.[95]
↑Džakula A, Sagan A, Pavić N. ym: Croatia: health system review. Health Syst Transit, 2014, 16. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.10.2020.
↑Cvitanic, Marilyn: Culture and Customs of Croatia, s. 170–171. Santa Barbara, California: ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-0-313-35117-4Google-kirjat Viitattu 27.7.2015. (englanniksi)
↑Fine artsCroatia.eu. The Miroslav Krleža Institute of Lexicography. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 26.7.2015. (englanniksi)
↑abcdLiteratureCroatia.eu. The Miroslav Krleža Institute of Lexicography. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 26.7.2015.
.jpg)
.jpg)
.png)
.JPG)
.jpg)
-1.jpg)
