FI118509B - Menetelmä ja laitteisto potilaan veren glukoosipitoisuuden ennustamiseksi - Google Patents

Description

118509

Menetelmä ja laitteisto potilaan veren glukoosipitoisuuden ennus tami s eks i Tämän keksinnön kohteena on menetelmä potilaan ter-5 veydentilan seuraamiseksi, jossa menetelmässä mitataan potilaan verinäytteen glukoosipitoisuus. Keksinnön kohteena on lisäksi valvontalaitteisto potilaan veren glukoosipitoisuuden seuraamiseksi, johon laitteistoon kuuluu välineet potilaan verinäytteen glukoosipitoisuutta 10 osoittavan mittaustuloksen vastaanottamiseksi ja tallentamiseksi ensimmäiseen muistivälineeseen yhdessä mit-tausajankohtaa osoittavan tiedon kanssa.

Diabetesta sairastavan potilaan terveydentilan valvominen perustuu tunnetusti ensisijaisesti potilaan 15 veren glukoosipitoisuuden mittaamiseen säännöllisin väliajoin. Diabeteksen hoito edellyttää säännöllisiä mittauksia ja säännöllistä mittaustulosten seurantaa jotta voitaisiin varmistaa, että potilaan veren glukoosipitoisuus varmasti pysyy sallitulla alueella, ja että poti-20 laalle määrätty lääkitys näin ollen on optimaalinen.

Nykyinen terveydenhoitojärjestelmä ei ·· • '·· taloudellisista ja käytännön syistä mahdollista sitä, että : *’: diabeteksen hoitoon eritoistunut henkilö voisi henkilökoh- • ♦ : taisesti jatkuvasti valvoa potilaan terveydentilaa, vaan • · · ·***; 25 potilaan terveydentilan valvonta on mitä suuremmassa ; määrin riippuvainen potilaasta itsestään.Potilaan on näin • · · ollen itse suoritettava mittauksia säännöllisin väliajoin, • * · jopa 6-8 kertaa päivässä. Jotta potilasta hoitava ..m lääkäri saisi tietoa potilaan terveydentilan kehittymises- 30 tä pitemmältä aikaväliltä tulee potilaan lisäksi pitää • · **“* kirjaa mittaustuloksista, joihin lääkäri voi jälkikäteen *:* tutustua.

···· :***: Se, että suhteellisen suuri osa diabetesta sai- • · · ..j.# rastavista henkilöistä sairastuu myös johonkin jäi- • · · v • « 2 118509 kisairauteen (esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia, neuropatiaa tai sokeutta), joista vuorostaan aiheutuu merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle, on selvä osoitus siitä, että lääkärit eivät tällä hetkellä kykene riittävän 5 tehokkaasti hoitamaan diabetesta sairastavia potilaita tai auttamaan potilaita hoitamaan itseään. Eräs syy tähän on se, että kullakin lääkärillä on useimmiten hoidossaan hyvin suuri lukumäärä potilaita, jolloin kunkin yksittäisen potilaan ja lääkärin välinen kontakti on riittämä-10 tön, eikä lääkäri näin ollen kykene riittävän tehokkaasti valvomaan yksittäisten potilaidensa terveydentilan kehitystä.

Tämän keksinnön tarkoitus on helpottaa ja tehostaa diabetesta sairastavan potilaan hoitoa ja tarjota käyttöön 15 menetelmä, jota hyödyntämällä potilas kykenee entistä tehokkaammin hoitamaan itseään. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että muodostetaan adaptiivinen laskentamalli potilaan veren glukoosipitoisuuden käyt täytyisi s estä, jossa huomioi-20 daan ainakin potilaan dieetti, lääkitys ja fyysinen rasitus ja annetaan ennustavia veren glukoosipitoisuusarvoja potilaalle, ja jossa :*·*: verrataan laskentamallin antamia ennustearvoja » · ; mitattuihin glukoosipitoisuusarvoihin ja korjataan ··* ,**·. 25 laskentamallia mainitun vertailun tuloksen perusteella, ja • · · * , .·, järjestetään potilaalle käyttöön välineet mainitun » » · laskentamallin hyödyntämiseksi ja ennustearvojen • · t katsomiseksi, jolloin potilas kykenee itse ennakoivasti seuraamaan hänelle määrätyn itsehoidon vaikutusta hänen • » 30 verensä glukoosipitoisuuden käyttäytymiseen.

• · *···' Keksinnön tarkoitus on lisäksi saada aikaan ··· valvontalaitteisto, jota hyödyntämällä potilaan hoito ···· ·1. helpottuu ja tehostuu. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön • * • · · • · · 3 118509 mukaisella valvontalaitteistolia, jolle on tunnusomaista, että valvontalaitteisto käsittää välineet ainakin potilaan dieettiä, lääkitystä ja fyysistä rasitusta koskevan tiedon vastaanottamiseksi ja 5 tallentamiseksi ensimmäiseen muistivälineeseen, tietojenkäsittelyvälineitä ennustearvon laskemiseksi ensimmäiseen muistivälineeseen tallennettuja tietojen perusteella, joka ennustearvo kuvaa potilaan veren odotettavissa olevaa glukoosipitoisuutta määrättynä ajankohtana, 10 välineet lasketun ennustearvon antamiseksi potilaalle, ja korjainvälineitä lasketun ennustearvon ja mainittuna määrättynä ajankohtana mitatun potilaan veren todellisen glukoosipitoisuusarvon välisen erotuksen laske-15 miseksi, sekä tietojenkäsittelyvälineiden ennustearvon laskemiseen hyödyntämän laskentamallin korjaamiseksi mainitun erotuksen huomioon ottamiseksi myöhemmissä ennustearvolaskuissa.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kun poti-20 laan veren glukoosipitoisuuden käyttäytymisestä muodostetaan adaptiivinen laskentamalli, ja kun potilaalle anne- • taan käyttöön valvontalaitteisto, johon sisältyy tietojen-käsittelyvälineitä potilaan veren glukoosipitoisuutta • · • kuvaavan ennustearvon laskemiseksi sille syötettyjen ··* .**·. 25 tietojen perusteella sekä kor jainvälineitä ennustearvon

• M

. .·. laskennassa käytetyn mallin korjaamiseksi aikaisempien *·* * ,··^ ennustearvojen ja todellisten mittaustulosten erotuksen • · · perusteella kykenee potilas entistä paremmin hoitamaan .. itseään ja seuraamaan ennakoivasti oman terveydentilansa • · 30 kehitystä, koska tällöin hän kykenee valvontalaitteiston • ♦ *···* avulla entistä paremmin ennakoimaan miten hänen veren glu- *:· koosipitoisuutensa todennäköisesti tulee käyttäytymään *··· :***; ennakoitavissa olevan lääkityksen, dieetin ja fyysisen ··· .1. rasituksen perusteella. Eli mikäli ennustearvo osoittautuu * ♦ · • · · • · 4 118509 liian huonoksi voi potilas tällöin ottaa yhteyttä esimerkiksi lääkäriinsä keskustellakseen mahdollisista muutoksista lääkityksessä tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi muuttaa dieettiä.

5 Korjainvälineiden avulla valvontalaitteistosta saa daan adaptiivinen, eli se kykenee ottamaan huomioon juuri kyseiselle potilaalle ominaiset piirteet tietojenkäsittelyvälineiden hyödyntämässä laskentamallissa siten, että aikaisempien ennustearvojen ja todellisten 10 mittaustulosten välisiä erotuksia voidaan pitkällä aikavälillä hyödyntää potilaskohtaisen laskentamallin kehittämiseen. Mikäli osoittautuu, että ennustearvon laskentaan hyödynnettävä laskentamalli pitkällä aikavälillä korjainvälineiden vaikutuksesta mukautuu hyvin tarkaksi, 15 eli ennustearvon ja jälkeenpäin mitatun todellisen arvon välinen erotus on lähes nolla, voi potilas keksinnön mukaisen valvontalaitteiston ansiosta jopa jättää määrättyjä mittauksia tekemättä, koska potilas kykenee valvontalaitteiston avulla tarkasti ennustamaan 20 glukoosipitoisuusarvon kehityksen odotettavissa olevan dieetin, lääkityksen ja rasituksen avulla. Tämä merkitsee • huomattavaa helpotusta potilaan kannalta koska veren glu- koosipitoisuuden mittaus on suhteellisen hankala toimenpi- : de.

··· .**·. 25 Keksinnön mukaisen menetelmän ja valvonta- ··· . .·. laitteiston merkittävimmät edut ovat näin ollen, että ne .*1*^ merkittävästi tehostavat ja helpottavat potilaan • · · itsehoitoa koska potilas voi entistä paremmin arvioida .. verensä glukoosipitoisuuden kehitystä, että lääkäri saa • φ 30 entistä tarkempaa ja täsmällisempää tietoa potilaan • · ’···* terveydentilasta, koska valvontalaitteiston muistista *:· voidaan purkaa tietoja, joita lääkäri voi jälkikäteen hyö- ··** :***; dyntää esimerkiksi trendianalyysissä, ja että *·· .1. valvontalaitteisto mahdollistaa pitkällä aikavälillä päi- • · · • · · • * 5 118509 vittäisten glukoosipitoisuusmittausten lukumäärän alentamisen.

Eräässä keksinnön mukaisen valvontalaitteiston edullisessa suoritusmuodossa valvontalaitteisto muodostuu 5 sairaalan tai vastaavan tietojenkäsittelylaitteistosta, johon potilaalla on yhteys langatonta tiedonsiirtoa hyödyntävän viestintälaitteen välityksellä. Tämä keksinnön mukainen suoritusmuoto mahdollistaa sen, että potilas voi lähettää tarvittavat tiedot valvontalaitteistolle 10 riippumatta siitä missä hän kyseisellä hetkellä sijaitsee. Tämä suoritusmuoto mahdollistaa lisäksi sen, että lääkäri voi halutessaan seurata potilaan terveydentilaa koskevia viimeisimpiä tietoja ilman että tämä edellyttää potilaan ja lääkärin välistä tapaamista tai edes puhelinkontaktia. 15 Eräässä toisessa keksinnön mukaisen valvontalait teiston edullisessa suoritusmuodossa valvontalaitteisto ja veren glukoosipitoisuuden mittaamiseen soveltuva mittauslaitteisto on integroitu langatonta tiedonsiirtoa hyödyntävään viestintälaitteeseen, edullisesti 20 matkapuhelimeen. Tämä keksinnön mukainen suoritusmuoto mahdollistaa sen, että potilaan ei tarvitse kantaa • « • *·· mukanaan useita erillisiä huomiota herättäviä laitteita, :*·*: vaan riittää että hänellä on mukanaan yksi ainoa laite.

: ;*; Myös tässä suoritusmuodossa potilas voi viestintälaitteen • · · 25 välityksellä jatkuvasti sijainnistaan riippumatta lähettää ··· . ,·. tietoja terveydentilastaan häntä hoitavalle lääkärille, • » « jolloin lääkäri voi seurata potilaan terveydentilan i · · edistymistä, ja tarvittaessa jopa ottaa suoraan yhteyttä .. potilaaseen matkapuhelimen välityksellä. Tässä • · 30 suoritusmuodossa ennustearvon laskenta ei luonnollisesti • · *··** ole riippuvaista siitä sijaitseeko potilas kyseisellä <4*:* hetkellä matkaviestinjärjestelmän katvekohdassa, koska :***: ennustearvon laskenta tapahtuu kokonaisuudessaan potilaan ·♦· .1. mukana olevassa valvontalaitteistossa. Mikäli potilas • · « • · · • · 6 118509 laskentahetkellä sijaitsee katvekohdassa voi hän halutessaan jälkeenpäin lähettää valvontalaitteistolle syöttämänsä ja sen muistiin tallennetut tiedot häntä hoitavan lääkärin käytössä olevaan tieto-5 jenkäsittelyjärjestelmään.

Keksinnön mukaisen valvontalaitteiston edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 3 - 7.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin esimer-10 kinomaisesti muutaman keksinnön edullisen suoritusmuodon avulla viitaten oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaisen valvontalaitteiston ensimmäistä edullista suoritusmuotoa, kuviot 2 ja 3 havainnollistavat keksinnön mukaisen 15 valvontalaitteiston toista edullista suoritusmuotoa, ja kuvio 4 havainnollistaa ennustearvon laskentaa.

Kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaisen valvontalaitteiston ensimmäistä edullista suoritusmuotoa. Kuvion 1 tapauksessa valvontalaitteisto muodostuu 20 sairaalan tietojenkäsittelyjärjestelmästä 9 sekä siinä käytössä olevasta sovellusohjelmistosta.

* * • *·· Kuvion 1 tapauksessa potilaalla on käytettävissään ·· t j matkapuhelin 1, jonka avulla potilas voi syöttää tietoja : valvontalaitteistolle 9. Kun potilas haluaa valvontalait- ··· 25 teiston 9 laskevan ennustearvon hänen veren · · . todennäköisestä glukoosipitoisuudesta määrättynä ··· ajankohtana, esimerkiksi viiden tunnin päästä, syöttää hän # * tietoja ainakin koskien viimeisintä mittaustulosta ja mit-tausajankohtaa (jos mittaustulosta koskevia tietoja ei ole • ·· *... 30 jo aikaisemmin syötetty valvontalaitteistolle), odotetta-

» V

·;** vissa olevaa lääkitystä, dieettiä, fyysistä rasitusta sekä ajankohtaa, jolle hän haluaa ennustearvon laskettavan (eli tässä esimerkissä viiden tunnin päästä) matkapuhelimen 1 .···. näppäimistön välityksellä valvontalaitteistolle 9. Mikäli » · · • · 7 118509 matkapuhelimeen on integroitu mittauslaite glukoosipitoi-suuden mittaamiseksi ei mittaustulosta tai mittaus ajankohtaa tarvitse syöttää koska tällöin ne voivat olla tallennettuna matkapuhelimen 1 muistiin. Tämän jäl-5 keen matkapuhelin 1, jonka esimerkinomaisesti oletetaan olevan GSM-matkaviestinjärjestelmän (Groupe Special Mobile) matkapuhelin, lähettää syötetyt tiedot lyhytsanoma-viestinä 3 tukiasemalle 4. Tukiasema 4 välittää viestin edelleen tukiasemaohjaimen 5, matkapuhelinkeskuksen 6 ja 10 yhdyskeskuksen 7 kautta matkapuhelinjärjestelmän lyhytsanomapalvelukeskukselle SMSC 8 (Short Message Service Center). GSM-järjestelmää ja sen lyhytsanomapalvelua on selostettu tarkemmin esimerkiksi kirjassa "The GSM System for Mobile Communications", M. Mouly ja M-B.

15 Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-0-7, minkä vuoksi sitä ei kuvata lähemmin tässä yhteydessä.

Lyhytsanomapalvelukeskus 8 on ohjelmoitu lähettämään potilaan matkapuhelimelta 1 vastaanotetun lyhytsanomaviestin suoraan sairaalan tietojen-20 käsittelyjärjestelmään 9. Näin ollen potilasta hoitava lääkäri pääsee aina halutessaan käsiksi potilasta • * * koskeviin viimeisiin tietoihin riippumatta siitä missä potilas sattuu olemaan.

• · : Kun valvontalaitteisto 9 on .***. 25 lähetinvastaanotinyksikkönsä 15 välityksellä vastaanotta- ··· . .·. nut potilaan syöttämät tiedot tallentaa se ne ensimmäiseen *·· * .•j». muistivälineeseen 10, joka voi muodostua esimerkiksi « · * tietokoneen kovalevyllä sijaitsevasta tiedostosta. Tämän .. jälkeen laskin 12 aloittaa ennustearvon laskemisen ensim- » · 30 mäiseen muistivälineeseen tallennettujen tietojen perus-*···' teella. Laskennassa laskin 12 huomioi myös toiseen muisti- *:· välineeseen 11 tallennettuja korjauskertoimia. Ensimmäinen »Ml 10 ja toinen 11 muistiväline voivat muodostua esimerkiksi M· .1. fyysisesti samassa muistipiirissä olevista erillisistä • ♦ ♦ · * • « 118509 8 muistipaikoista, tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi samalla tietokoneen kovalevyllä olevista erillisistä tiedostoista. Ennustearvon laskentaa on selostettu lähemmin kuvion 3 yhteydessä.

5 Kun ennustearvo on laskettu lähettää valvontalait- teisto 9 ennustearvon lyhytsanomaviestillä potilaan matkapuhelimeen 1, jolloin potilas ennustearvon perusteella voi varmistaa, että hänen veren glukoosipitoisuusarvo pysyy sallitulla alueella seuraavat viisi tuntia. Jos sitävas-10 toin ennustearvo osoittaa, että veren glukoosipitoisuusarvo mitä todennäköisimmin muuttuu epäsuotuisaksi kyseisten, esimerkiksi viiden tunnin aikana, voi potilas harkita dieetin, fyysisen rasituksen tai jopa lääkityksen muuttamista sekä syöttää uudet muutetut tiedot 15 valvontalaitteistolle ja saada uuden ennustearvon josta ilmenee muutoksen vaikutus veren glukoosipitoisuuteen.

Kun potilas seuraavan kerran mittaa veren glukoosipitoisuuden ja syöttää mittausarvoa sekä mittausajankohtaa koskevat tiedot valvontalaitteistolle 9 20 tallentaa valvontalaitteisto kyseisen tiedon ensimmäiseen muistivälineeseen 10, jonka lisäksi se käyttää kyseistä i*\. tietoa ennustervon laskentaan käytettävän laskentamallin ;*·*· korjaamiseen.

• · • ·*. Mikäli viimeisin mittausajankohta vastaa sitä ajan-··· .···. 25 kohtaa jota varten laskin 12 on jo aikaisemmin laskenut * · • · , .·, ennustearvon hakee laskin 12 muistista 10 kyseisen ennus- • · · tearvon ja syöttää sen korjaimelle 13. Korjain 13 laskee • · · tämän jälkeen ennustearvon ja mittausarvon välisen erotuk-.. sen. Kyseisen erotuksen perusteella korjain 13 muuttaa Φ · : 30 ennustearvon laskentaan käytettyjä korjauskertoimia siten, *·..* että jos laskin laskisi uuden ennustearvon samoilla ·;· muistivälineeseen 10 tallennetuilla lähtöarvoilla mutta ·***. uusilla korjauskertoimi 11a, olisi ennustearvon ja ··· mittausarvon välinen ero entistä pienempi. Uudet • · · • · · • « 9 118509 korjauskertoimet tallennetaan toiseen muistivälineeseen 11, josta laskin 12 ottaa ne käyttöön kun ennustearvoa lasketaan seuraavan kerran.

Mikäli viimeisin mittausajankohta ei vastaa sitä 5 ajankohtaa jota varten laskin 12 on jo aikaisemmin laskenut ennustearvon laskee laskin 12 aluksi uuden ennustearvon kyseiselle mittausajankohdalle muistivälineeseen 10 tallennettujen tietojen perusteella. Tämän jälkeen korjain 13 laskee ennustearvon ja 10 mittausarvon erotuksen sekä uudet korjaimet edellä selostetulla tavalla.

Jos esimerkiksi tietylle vuorokaudenajalle lasketun ennustearvon ja mittausarvon välinen erotus on hyvin lähellä nollaa toistuvasti pitkällä aikavälillä (useita 15 viikkoja) voi valvontalaitteisto 9 todeta, että ennustearvo on riittävän tarkka kyseisenä vuorokaudenaikana. Tällöin valvontalaitteisto 9 voi esimerkiksi lyhytsanomaviestillä ehdottaa potilaalle, että kyseisenä vuorokaudenaikana ei enää tarvitse suorittaa 20 veren glukoosipitoisuuden mittausta. Näin ollen potilas voi vähentää päivittäisiä mittauskertoja yksi kerrallaan ·· : *·· sitä mukaan kun laskentamalli osoittautuu riittävän ·· · : ',· tarkaksi, jopa siten että päivittäisiä mittauskertoja i.jj tarvitaan enää 1-2. Tämä helpottaa merkittävästi :***· 25 potilaan päivittäisiä toimia verrattuna siihen, että hyvän ··· : ;*· tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan nykyisin päivittäin 6 *** .*ί·. - 8 mittauskertaa.

• · ·

Kuviot 2 ja 3 havainnollistavat keksinnön mukaisen ;·, valvontalaitteiston toista edullista suoritusmuotoa. Kuvi- 30 oiden 2 ja 3 tapauksessa valvontalaitteisto 9' on *!* yhdistetty matkapuhelimeen.

..*·* Matkapuhelin MS voi olla esimerkiksi tavanomainen ·«· GSM-matkapuhelin, jonka akkutilaan on tavanomaisen akun .···. sijasta sovitettu yksikkö 14', johon on integroitu sekä • · « ····· • * ίο 118509 akku että ennustearvon laskentaan tarvittavat osat, joihin kuuluu muun muassa laskin 12', korjain 13' sekä muistivälineet 10' ja 11'. Koska yksikkö 14' on yhdistetty matkapuhelimen MS kommunikointiväylään voi matkapuhelimen 5 näppäimistön 15' välityksellä syöttää ennustearvon laskentaan tarvittavia tietoja laskimelle 12'. Vastaavasti laskin 12' voi välittää lasketun ennustearvon käyttäjälle matkapuhelimen näytön 16' välityksellä. Ennustearvon laskeminen ei näin ollen edellytä yhteydenpitoa erilliseen 10 tietojenkäsittelylaitteistoon, vaan valvontalaitteisto 9' kykenee itsenäisesti laskemaan ennustearvon sille syötettyjen tietojen perusteella. Potilas voi kuitenkin halutessaan lähettää valvontalaitteistolle syöttämänsä tiedot viimeisimmät mittaustulokset mukaan lukien myös 15 häntä hoitavan lääkärin käytettävissä olevaan tietojenkäsittelyjärjestelmään lyhytsanomaviestin avulla.

Yksikköön 14' on edullisesti lisäksi integroitu sinänsä tunnettu mittalaite (ei esitetty kuvioissa) verinäytteen glukoosipitoisuuden mittaamiseksi. Näin ollen 20 potilaan ei tarvitse kantaa mukanaan monta erillistä apulaitetta, vaan riittää että hänellä on mukanaan ainoastaan I * • *·· matkapuhelin/valvontalaitteisto.

! Kuvio 4 havainnollistaa ennustearvon laskentaa.

• · ί Ennustearvon laskentaan voidaan keksinnön mukaisesti hyö- ··· ·***· 25 dyntää mitä tahansa sinänsä tunnettua adaptiivista lasken- . tamallia, jossa lasketun ennustearvon ja todellisen mit- • · · ··« taustuloksen välistä erotusta voidaan hyödyntää laskenta- • « « mallin korjaamiseen siten, että laskettujen ennustearvojen .. ja todellisten mittaustulosten välinen erotus pitkällä • ·· *... 30 aikavälillä minimoituu. Eli laskentamalli kykenee "oppi- • · *·;·* maan" miten potilaan elimistö, eli tarkemmin hänen veren glukoosipitoisuus vaihtelee tiettyjä lähtöarvoja :***: muuttamalla. Eräs tällainen sinänsä tunnettu laskentamalli .1. jota voidaan hyödyntää keksinnön mukaisessa • « « • · 118509 u valvontalaitteistossa on ns. Widrown adaptiivinen LMS-algoritmi (Least Means Square) .

Kuviossa 4 laskentamallille H syötetään lähtötietoja X, joihin voi sisältyä tietoja koskien 5 ajankohtaa t*, jolle ennustearvo halutaan laskea, viimeisintä mittaustulosta, mittausajankohtaa sekä potilaan odotettavissa olevaa lääkitystä, dieettiä ja fyysistä rasitusta. Kuvion 4 laskentamallissa hyödynnetään sitä seikkaa, että diabetesta sairastavan henkilön veren glu-10 koosipitoisuus yleensä määrätyllä tarkkuudella noudattaa tiettyä päivittäistä kaavaa, eli glukoosipitoisuus seuraa diabeetikon päivärytmiä suunnilleen samana päivästä toiseen. Näin ollen eri lähtöarvojen vaikutusta glukoosipi-toisuuteen voidaan seurata pitkällä aikavälillä pitämällä 15 kirjaa lähtöarvoista ja todellisista mittausarvoista.

Laskentamallia voidaan täten korjata sellaiseen suvultaan, että laskentamallilla saavutetaan entistä tarkempi ennustearvo. Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että jokaista päivärytmin hetkeä varten on oma kor-20 jaintaulukko, jossa jokaista lähtöarvoa varten on olemassa oma korjauskerroin, eli esimerkiksi painokerroin jota hyö- • · • dynnetään ennustearvoa laskettaessa, ja jonka arvoa muute-taan kun lasketun ennustearvon ja todellisen mittausarvon ♦ · • ·*; todellinen erotus on selvillä.

··· .***. 25 Kuvion 4 tapauksessa voidaan ennustearvo hetkelle t± . .·. laskea esimerkiksi kaavasta _(tj = H * X. Tämän jälkeen * i — — laskettu ennustearvo tallennetaan muistiin kunnes saadaan • · · potilaan todellinen mittausarvo hetkellä t±. Kun .. todellinen mittausarvo g(t,) on tiedossa lasketaan eli 30 ennustearvon ja mittausarvon välinen erotus e(t.) = g(t.) - • m

*···* -(^) · Erotusta hyödynnetään laskentamallin H

*:* korjaamiseen, esimerkiksi siten, että laskentamallissa • •t· :***: hyödynnettyjä korjauskertoimia korjataan kaavalla h.ktl = h.k + 2 * μ * e(tt) * x.fti), jossa hik on laskennassa käytetyn • · · * 4 • 4 12 118509 lähtöarvon x£ painokerroin hetkellä t^ ja μ on pieni positiivinen vakio, jonka avulla varmistetaan että laskentamalli ei muutu kovinkaan radikaalisti yhden laskentaker-ran perusteella, vaan sen kertoimet muuttuvat suhteellisen 5 pienin askelin kohti optimiarvoja.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammatti-miehille tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön 10 variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä.

»· • « • ·· • tl « • Φ ♦

• I

t * • · · • · * ··· • · Φ • · * · M* • · · • · # ·*· a # Φ • · · Φ Φ Φ ΦΦ • ♦ • ΦΦ * ·· • Φ • Φ «·« Φ Φ «»« Φ M·· «·« Φ Φ • Φ ·*· « ··· • Φ Φ Φ Φ · Φ Φ • Φ

Claims (8)

13 1 1 8509 1. Menetelmä potilaan veren glukoosipitoisuuden g(ti) ennustamiseksi, tunnettu siitä, että 5 muodostetaan adaptiivinen laskentamalli (H) potilaan veren glukoosipitoisuuden käyttäytymisestä, jossa huomioidaan ainakin potilaan dieetti, lääkitys ja fyysinen rasitus ja annetaan ennustavia veren glukoosipitoisuusarvoja potilaalle, ja jossa 10 verrataan laskentamallin antamia ennustearvoja g (tj mitattuihin glukoosipitoisuusarvoihin g(t.) ja korjataan laskentamallia (H) mainitun vertailun tuloksen perusteella, ja järjestetään potilaalle käyttöön välineet (1, 9') 15 mainitun laskentamallin (H) hyödyntämiseksi ja ennustearvojen katsomiseksi, jolloin potilas kykenee itse ennakoivasti seuraamaan hänelle määrätyn itsehoidon vaikutusta hänen verensä glukoosipitoisuuden käyttäytymiseen. 2. Valvontalaitteisto (9, 9') potilaan veren glu-20 koosipitoisuuden g(t.) ennustamiseksi, johon laitteistoon kuuluu välineet (15, 15') potilaan verinäytteen ·1 2 3·,. glukoosipitoisuutta osoittavan mittaustuloksen vastaanottamiseksi ja tallentamiseksi ensimmäiseen • · . 25 muistivälineeseen (10, 10') yhdessä mittausajankohtaa • t 4 ·1· .···. osoittavan tiedon kanssa, tunnettu siitä, • 1 **t että valvontalaitteisto käsittää • · · 4 4 4 Iti välineet (15, 15') ainakin potilaan dieettiä, · · * lääkitystä ja fyysistä rasitusta koskevan tiedon vastaan-30 ottamiseksi ja tallentamiseksi ensimmäiseen muistivälinee- ·· S1·· seen (10, 10'), 444 tietojenkäsittelyvälineitä (11, 12, 11' 12') ennus-·1·1: tearvon g (tA) laskemiseksi ensimmäiseen muistivälineeseen 444 • · • · • · · • · 1 · • · 2 • · 3 14 118509 (10, 10') tallennettuja tietojen perusteella, joka ennustearvo kuvaa potilaan veren odotettavissa olevaa glu-koosipitoisuutta määrättynä ajankohtana, välineet (MS, 16') lasketun ennustearvon 5 antamiseksi potilaalle, ja korjainvälineitä (13, 13') lasketun ennustearvon g (t.) ja mainittuna määrättynä ajankohtana mitatun potilaan veren todellisen glukoosipitoisuusarvon g(tj välisen erotuksen laskemiseksi, sekä tietojenkäsittelyvälineiden 10 (11, 12, 11', 12') ennustearvon laskemiseen hyödyntämän laskentamallin korjaamiseksi mainitun erotuksen huomioon ottamiseksi myöhemmissä ennustearvolaskuissa. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen valvontalaitteisto, tunnettu siitä, 15 että tietojenkäsittelyvälineisiin kuluu toinen muistiväline (11, 11') ennustearvon laskennassa hyödynnettävien korjauskertoimien ylläpitämiseksi, jolloin tietojenkäsittelyvälineet (12, 12') on sovitettu hakemaan toisesta muistivälineestä (11, 11') ensimmäiseen 20 muistivälineeseen (10, 10') tallennettuja tietoja vastaavat korjauskertoimet sekä hyödyntämään mainittuja kor-jauskertoimia ennustearvon laskennassa, ja ;*t että korjainvälineet (13, 13') on sovitettu muutta- • M I. , maan laskennassa hyödynnettyjen korjauskertoimien arvoa • · * • a A • * 25 ennustearvon g (t.) ja mainittuna määrättynä ajankohtana • · · • · · t t mitatun glukoosipitoisuusarvon g(t.) välisen erotuksen Φ · *···* minimoimiseksi ja tallentamaan toiseen muistivälineeseen (11, 11') mainitut muutetut korjauskertoimet. ··· · 4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen valvon- 30 talaitteisto, tunnettu siitä, ;**.· että valvontalaitteisto (9) muodostuu sairaalan, terveydenhuoltoaseman tai vastaavan tietojenkäsittelyjär- • · · jestelmästä, jolloin välineisiin (15) mittaustulosta, mit- • · · ·«* • · • • · · ··· • · • · ··· ··*·· • · 15 118509 tausajankohtaa, dieettiä, lääkitystä ja fyysistä rasitusta koskevien tietojen vastaanottamiseksi kuuluu välineitä mainittujen tietojen vastaanottamiseksi potilaan käytettävissä olevalta viestintälaitteelta (1), joka edullisesti 5 hyödyntää langatonta tiedonsiirtoyhteyttä, ja että valvontalaitteistoon (9) kuuluu lähetinvälineitä (15) lasketun ennustearvon g (t.) lähettämiseksi potilaan käytettävissä olevalle viestintälaitteelle (1). 5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen valvonta- laitteisto, tunnettu siitä, että valvontalaitteistoon (9') kuluu mittausyksikkö potilaan verinäytteen glukoosipitoisuusarvon mittaamiseksi sekä mittaustulosta ja mittausajankohtaa osoittavan tiedon tallentamiseksi 15 ensimmäiseen muistivälineeseen (10')- 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen valvontalaitteisto, tunnettu siitä, että valvontalaitteisto ja mittausyksikkö on yhdistetty langatonta tiedonsiirtoyhteyttä hyödyntävään 20 viestintälaitteeseen, edullisesti solukkoradiojärjestelmän matkapuhelimeen (MS) tai kaksisuuntaiseen henkilöhakulaitteeseen, jolloin valvontalaitteisto (9') käsittää ϊ*. välineitä ensimmäiseen muistivälineeseen (10') tallen- J·.·. nettujen tietojen lähettämiseksi mainitun tiedonsiirtoyh- • · . .·. 25 teyden välityksellä potilasta hoitavan henkilön käytettä- • · · IV·' vissä olevaan tietojenkäsittelyjärjestelmään. • · *" 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen • · ♦ • · · *** valvontalaitteisto, tunnettu siitä, että » » · *·* ’ valvontalaitteisto (91), mittausyksikkö ja matkapuhelimen 30 akku on integroitu yhdeksi matkapuhelimen (MS) akkutilaan ·· : ** sovitettavaksi osaksi (14'). ··· :...· 8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ♦ valvontalaitteisto, tunnettu siitä, että • i · ♦ ·· • · • · ··· ♦ ·· • · • · ··· • · 16 118509 valvontalaitteista» (9') käsittää solukkoradiojärjestelmän matkapuhelimen, joka käsittää välineet (15) mittaustulosta, mittausajankohtaa, dieettiä, lääkitystä ja fyysistä rasitusta koskevan tiedon 5 vastaanottamiseksi sekä välineet (MS, 16') lasketun ennustearvon antamiseksi potilaalle. • φ • · • ·« ·· · • · · • · • * • · « • · · • · t ··« • · • · ·· • · * i · · • ·· • · · » « · * * * • · • · • ·· ··· • · • ♦ ··· • · · * · • * * *·· * · • · *·· m « • · ··· • · 17 1 1 8509

1. Förfarande för prognostisering av glukoshalten g(tA) i en patients blod, kännetecknatav att 5 det skapas en adaptiv beräkningsmodell (H) over beteendet av glukoshalten i patientens blod, i vilken modell beaktas atminstone patientens diet, medicinering och fysiska ansträngning och ges prognosvärden av blodets glukoshalt ät patienten, och vid vilket förfarande jämförs 10 prognosvärdena g (t±) frän beräkningsmodellen med de uppmätta glukoshaltvärdena g(t.) och korrigeras beräkningsmodellen (H) pä basis av nämnda jämförelse, och patienten förses med medel (1, 9') för utnyttjande av nämnda beräkningsmodell och för att se pä 15 prognosvärdena, varvid patienten själv pä ett föregripande sätt kan följa hur den för patienten ordinerade självbehandlingen päverkar beteendet av glukoshalten i patientens blod.

2. Övervakningsanordning (9, 9') för 20 prognostisering av glukoshalten g(tL) i en patients blod, vilken anordning omfattar organ (15, 15') för mottagning av ett mätresultat som visar glukoshalten i ett blodprov frän patienten och • · ί ** för lagring av det i ett första minnesorgan (10, 10') ·· · J V 25 tillsammans med information som visar mättidpunkten, k ä n *.·.· netecknadav att övervakningsanordningen omfattar ϊ i organ (15, 15') för mottagning av information : rörande ätminstone patientens diet, medicinering och • ·· ·1·1· fysiska ansträngning och för lagring av den i det första 30 minnesorganet (10, 10'), :1. databehandlingsorgan (11, 12, 11' 12') för • ·· .···. beräkning av ett prognosvärde g (t.) pä basis av den i det • · 1 ··· första minnesorganet (10, 10') lagrade informstionen, • ♦ · • · · ··♦ • ♦ • · ·♦« • · ·· • · • · ··« 118509 18 vilket prognosvärde beskriver den förväntade glukoshalten i patientens blod vid en bestämd tidpunkt, medel (MS, 16') för att ge det beräknade prognosvärdet 4t patienten, och 5 korrigeringsorgan (13, 13') för beräkning av skillnaden mellan det beräknade prognosvärdet g (tA) och det vid nämnda bestämda tidpunkt uppmätta verkliga glukoshaltvärdet gftj pä patientens blod, samt för korrigering av beräkningsmodellen, som 10 databehandlingsorganen (11, 12, 11', 12') utnyttjade vid beräkning av prognosvärdet, för beaktande av nämnda skillnad vid senare prognosvärdeberäkningar.

3. Övervakningsanordning enligt patentkrav 2, k ä n netecknadav 15 att databehandlingsorganen omfattar ett andra minnesorgan (11, 11') för att upprätthälla korrigeringsfaktorer som utnyttjas vid beräkningen av prognosvärdet, varvid databehandlingsorganen (12, 12') är anordnade att frän det andra minnesorganet (11, 11') hämta 20 de korrigeringsfaktorer som motsvarar den i det första minnesorganet (10, 10') lagrade informationen samt att utnyttja nämnda korrigeringsfaktorer vid beräkningen av prognosvärdet, och ·· ϊ ** att korrigeringsorganen (13, 13') är anordnade att ·· · • V 25 ändra de vid beräkningen utnyttjade korrigeringsfaktorer- ϊ.ϊ.ϊ nas värde för minimering av skillnaden mellan prognos- ··· värdet g (t.) och det vid nämnda bestämda tidpunkt ·,·.* uppmätta glukoshaltvärdet g(t±) och att lagra nämnda • ΦΦ ί#ϊ ί ändrade korrigeringsfaktorer i det andra minnesorganet 30 (11, 11').

·*·.. 4. Övervakningsanordning enligt patentkrav 2 eller .**·. 3, kännetecknadav « ♦ • f · ti* • ΦΦ· Φ · • · ··· «·· • · • · «·· • · 19 1 1 8509 att övervakningsanordningen (9) bestir av ett databehandlingssystem pi ett sjukhus, pä en hälsovirdsstation eller motsvarande, varvid organen (5) för mottagning av informationen rörande mätresultatet, 5 mättidpunkten, dieten, medicineringen och den fysiska ansträngningen omfattar organ för mottagning av nämnda information frän en kommunikationsanordning (1) som star till patientens förfogande och som företrädesvis utnyttjar en trädlös dataöverföringsförbindelse, och 10 att övervakningsanordningen (9) omfattar sändarorgan (15) för sändning av det beräknade prognosvärdet g (t.) till den tili patientens förfogande stiende kommunikationsanordningen (1).

5. Övervakningsanordning enligt patentkrav 2 eller 15 3, kännetecknadav övervakningsanordningen (9') omfattar en mätenhet för mätning av glukoshaltvärdet pi ett blodprov frän patienten samt för lagring av information som visar mätresultatet och mättidpunkten i det första minnesorganet (101). 20

6. Övervakningsanordning enligt patentkrav 5, k a n netecknadav att övervakningsanordningen och mätenheten är anslutna tili en kommunikationsanordning som utnyttjar en trädlös dataöverföringsförbindelse, ·· j 1 företrädesvis med en mobiltelefon (MS) för cellulära ·· i • *,· 25 radiosystem eller en tvävägspersonsökare, varvid :#ϊ|ϊ övervakningsanordningen (91) omfattar organ för att genom :**'· förmedling av nämnda dataöverföringsförbindelse sända den ··· • ·*. i det första minnesorganet (10') lagrade informationen *·· tili ett databehandlingssystem som den person som sköter 30 patienten har möjlighet att använda.

;·, 7. Övervakningsanordning enligt patentkrav 6, k ä n • ·· ]...t netecknadav att övervakningsanordningen (9'), • a *1* mätenheten och mobiltelefonens batteri är integrerade tili • ·*· • · · • · • · • · » · * * »»* • · • · «•t 20 1 1 8509 en del (14') som kan anordnas i mobiltelefonens (MS) batteriutrymme.

8. Övervakningsanordning enligt patentkrav 4, k ä n netecknadav att övervakningsanordningen (9') 5 omfattar en mobiltelefon för cellulära radiosystem som omfattar medel (15) för mottagande av data rörande mätresultatet, mättidpunkten, dieten, medicineringen och den fysiska ansträngningen och 10 medel (MS, 16') för att ge det beräknade prognosvärdet at patienten. • · • « ϊ - ·· · • · · • ♦ • · • · · • · · ··· ·1· : : ·· • · · • · t ··· «·· • 1 · • · · ·· • 1 • ·· ··« • ' · • · *·· 9. *·· • ft · ft ft ft • ··1 : ϊ ··· ··· • ' · • 1 ···