, 112307
Viestintäpalvelu
Keksintö liittyy viestintäpalveluihin. Se liittyy erityisesti, mutta ei pelkästään, virtaukseen (streaming) multimedian sanomanvälityspalvelussa.
5 Sähköposti, tai e-mail, on sanomanvälityspalvelu, joka mahdollistaa nopean ja edullisen viestinnän elektronisessa muodossa. Internetiä käyttäen e-mail -sanomia voidaan lähettää kaikkialle maailmaan, monissa tapauksissa käytännössä maksutta. Lisäksi sama sanoma voidaan lähettää lukuisille vastaanottajille. Tätä tekniikkaa kutsutaan nimellä multicasting. Koska 10 sanomien eteenpäin lähettäminen (relaying) on täysin automatisoitu, sanomat voivat saapua hyvin nopeasti sen jälkeen kun ne on lähetetty. E-mail -sanomat voivat kuljettaa tietokonetiedostoja, kuten dokumentteja, ohjelmatiedostoja sekä erilaisia mediatiedostoja, kuten audio- tai video-otoksia (clips).
Tavalliset kotikäyttäjät, joilla on henkilökohtaiset tietokoneet (PC), 15 eivät mielellään ota kiinteää yhteyttä sähköpostijärjestelmäänsä (esimerkiksi Internetiin) vaan mieluummin pystyttävät väliaikaisen etäyhteyden sähköpostipalvelimeen, joka tallentaa sanomat, jotka on vastaanotettu edellisen sähköpostin lukuistunnon jälkeen. Tämänkaltaista yhteyttä ja sähköpostin lukuohjelmaa käyttäen uudet sähköpostit voidaan siirtää 20 sähköpostipalvelimelta PC:n muistiin tai kovalevylle ja sitten lukea joko samalla kun yhteys on yhä aktiivinen tai vaihtoehtoisesti sen jälkeen kun yhteys on suljettu. Tietojen siirto kotitietokoneen ja sähköpostipalvelimen välillä suoritetaan tyypillisesti käyttäen PC:hen liitettyä modeemia.
··’’ Seuraavassa termi ’’lähetin” viittaa laitteeseen, joka lähettää . 25 vastaanottimelle tarkoitettua dataa, ja ’’vastaanotin” viittaa laitteeseen, joka vastaanottaa tämän datan ja jolle tämä data oli tarkoitettu. Sähköpostijärjestelmien toiminta on alan ammattilaisen hyvin tuntema, mutta ' · · muutamia pääperiaatteita selitetään seuraavassa yleisellä tasolla.
Kuvio 1 esittää kaaviokuvan Internet-pohjaisesta :. ’ · j 30 sähköpostijärjestelmästä 10, joka käsittää lähettimen 11, vastaanottimen 15 ja Internetin 12, jossa on lähettimen sähköpostipalvelin 13 ja vastaanottimen palvelin 14.
Internetissä lähetetään sähköpostisanomia käyttäen tiettyjä hyvin ;· tunnettuja protokollia. Yksinkertaisesti sanoen sähköpostisanoma, kun se on :: 35 luotu, pakataan yhteen yksikköön, leimataan vastaanottimen osoitteella ja : lähetetään lähettimen sähköpostipalvelimelle. Lähettimen sähköpostipalvelin 2 112307 välittää sanoman Internetin kautta vastaanottimen sähköpostipalvelimelle. Seuraavan kerran kun vastaanotin muodostaa yhteyden vastaanottimen sähköpostipalvelimeen Internetin kautta ja sähköpostilukuohjelmaa käyttäen tarkistaa onko uusia sähköposteja vastaanotettu, vastaanotin voi ladata minkä 5 tahansa uuden vastaanotetun sanoman yhteyden (esim. modeemilinkin) yli. Kun sanoma on vastaanotettu täydellisesti, se voidaan esittää käyttäjälle. Pitäisi huomata, että sähköpostisanoman eri lähetysvaiheiden aikana se on tyypillisesti jaettu useisiin pienempiin paketteihin käytetyn datasiirtoprotokollan (tai protokollien) mukaisesti. Vastaanotossa vastaanotin kokoaa kaikki nämä 10 paketit yhteen, järjestää ne oikeaan järjestykseen (jos tarpeen) ja rakentaa sähköpostisanoman uudelleen alkuperäiseen muotoonsa ennen sanoman esittämistä käyttäjälle.
Yllä kuvattu sähköpostisiirtojärjestelmä on kätevä ja tarjoaa mahdollisuuden multicastingiin, mutta se sopii parhaiten ja on alun perin 15 tarkoitettu sanomien vastaanottamiseen ja sitten niiden esittämiseen kun se on käyttäjälle mukavinta. Täten tietyn sähköpostisanoman sisältöön voidaan päästä ainoastaan sen jälkeen kun sanoman siirto vastaanottimelle on saatettu loppuun. Tämä ei ole todellinen ongelma puhtaissa tekstisanomissa, mutta suurten media- tai multimediasisältöjen (clip) tapauksessa on epäkohta, että 20 vastaanottimen käyttäjä ei voi alkaa otoksen esittämistä samalla kun sitä ollaan lataamassa. Toinen epäkohta on se, että sanoman vastaanottamiseksi vastaanottimessa täytyy olla riittävän suuri muisti, johon koko sanoma mahtuu. Erityisesti matkaviestinverkoissa tai missä tahansa muussa verkossa, jossa osa viestintälinkistä muodostetaan radioyhteydellä, on myös ongelmallista . 25 vastaanottaa pitkää sanomaa ilman keskeytyksiä tai virheitä, esimerkiksi radiopeiton hetkellisen menetyksen tai heikkenemisen vuoksi.
’;;; ‘ Matkaviestinpäätelaitteella on myös taipumusta omata rajoitettu muisti, joka on käytettävissä vastaanotettujen sanomien tallentamiseen, mikä edelleen pahentaa ongelmaa, joka liittyy sanomien mahtumiseen vastaanottimeen. 30 Näitä ongelmia lievennetään ainakin osittain multimediasanomanvälitys-palvelulla (MMS, Multimedia Messaging Service).
MMS (Multimedia Messaging Service) on uusi päästä-päähän sanomanvälitysratkaisu sanomien, joilla on teksti- ja/tai (multi)mediasisältö, yksisuuntaiseen siirtoon. MMS tarjoaa mahdollisuuden lähettää sanomia ... · 35 matkaviestinkäyttäjien välillä sekä matkaviestin käyttäjän ja Internetin välillä. On : jo olemassa sovittu ratkaisu MMS-palvelun toteutukselle kolmannen 3 112307 sukupolven matkaviestinjärjestelmissä. Nykyisin määritellyt piirteet ehdotetulle MMS-palvelulle on kuvattu 3rd Generation Partnership Project (3GPP) teknisessä spesifikaatiossa 23.140 V.3.0.1. ’’Multimedia Messaging Service (MMS), Functional Description, Stage 2 (Release 1999)”. MMS-palvelu, jota 5 ehdotetaan julkaisussa 3GPP 23.140, käyttää etappivälitys (store-and-forward) -ratkaisua sanoman jakeluun. Multimediasanomat rakennetaan sellaisella tavalla, että mediasisältö, informaatio, joka on tarpeen mediasisällön kuvaamiseen, sekä osoiteinformaatio, joka identifioi sanoman aiotun vastaanottajan, on kapseloitu yhteen. Tämä sanoma lähetetään sitten 10 Multimedia Messaging Service -keskukselle (MMSC, Multimedia Messaging Service Center), joka puolestaan ilmoittaa vastaanottimelle sanomasta. Sanoma ladataan vastaanottavalla päätelaitteella kokonaisuudessaan ja esitetään käyttäjälle vain kun se on ladattu ja tallennettu vastaanottavaan päätelaitteeseen.
15 Pitäisi ymmärtää, että vaikka termiä ’’multimedia-sanoma” käytetään yleisesti kuvaamaan sanomaa, joka sisältää muuta kuin yhdentyyppisen sisällön, tässä hakemuksessa annetun selityksen puitteissa tämä termi ulottuu kattamaan myös sanomat, jotka sisältävät vain yhden mediatyypin.
Nykyisin määritellyssä muodossaan MMS-palvelulla on epäkohta: 20 Vastaanottavan päätelaitteen täytyy tallentaa sanoma ennen kuin se esitetään käyttäjälle. Tämän vuoksi vastaanottavan päätelaitteen muistin koko aiheuttaa ylärajan niiden sanomien koolle, jotka voidaan ladata. WO 99/166746 ratkaisee tämän ongelman jakamalla sanoman osasanomiin (segmentteihin), il’' jos koko sanoma ei mahdu vastaanottavan päätelaitteen muistiin. Nämä . 25 osasanomat ovat riittävän pieniä, niin että vastaanottava päätelaite voi yksittäin ‘ / ladata kunkin niistä kokonaisena. Tässä tapauksessa vastaanottava päätelaite aluksi lataa ensimmäisen osasanoman. Kun ensimmäinen osasanoma on ‘ täysin ladattu, vastaanottava päätelaite voi esittää sen. Ensimmäisen osasanoman esittämisen jälkeen vastaanottava päätelaite voi ladata toisen 30 osasanoman ja sitten esittää sen. Kukin osasanoma ladataan ja esitetään yksi ·“]: kerrallaan. Osasanomien koko riippuu vastaanottavan päätelaitteen muistin '. # koosta ja sen täytyy olla vähintään yhtä pieni kuin tämä muistin koko.
MMS:n lisäksi on olemassa suoratoistotekniikkoja, jotka tunnetaan ;·’ kiinteälinjaisesta Internetistä. ’’Suoratoisto” (streaming) on termi, jota käytetään 35 yleisesti kuvaamaan mediavirran, esimerkiksi audio- tai videovirran, tai eri i v: virtojen yhdistelmän esittämistä jatkuvalla tavalla samalla kun näitä virtoja 4 112307 siirretään asiakkaalle dataverkon yli. ’Virta” (stream) on vastaavasti datavuo, joka tyypillisesti mahdollistaa vastaanottimen esittää jotakin jatkuvaa dataa, kuten liikkuvaa kuvaa, ääntä tai musiikkia. Tyypillisessä videovirrassa lähetetään noin 10-20 videokehystä sekunnissa. Käytännössä suoratoisto voi 5 olla joko live (reaaliaikainen) tai suoritettu on-demand -periaatteella. Kuten sen nimikin ehdottaa, ’’reaaliaikainen suoratoisto” (live streaming) kuvaa mediavirran luomista elävästä kohteesta, esimerkiksi videokameran tuottama digitaalisten kuvien virta, kun taas ”on-demand -suoratoisto” kuvaa mediavirran luomista esimerkiksi tiedostosta, joka on tallennettu palvelimelle.
10 Suoratoiston sisällä on kaksi hyvin tärkeää toiminnallisuutta, nimittäin suoratoiston ohjaus (streaming control) ja median siirto (media transport). Suoratoiston ohjaus huolehtii suoratoistoistunnon muodostamisesta, hallitsemisesta ja päättämisestä käyttäen neuvoteltua tai ennalta konfiguroitua parametriarvoryhmää. Median siirto koskee median 15 siirtämistä muodostetun istunnon aikana käyttäen sovittua tai neuvoteltua siirtoprotokollaa. Esimerkiksi Internet-ympäristössä on olemassa laajasti sovittuja protokollia sekä suoratoiston ohjaus- että median siirtotoiminnallisuuksien aikaansaamiseen ja näitä voidaan käyttää siirtoprotokollina suoratoistosovelluksissa.
20 Vaikka suoratoistoa käytetään laajasti Internetissä, se täytyy vielä sovittaa käytettäväksi matkaviestinverkoissa. Pitäisi ymmärtää, että :··; suoratoiston käyttö on hyvin lupaavaa matkaviestinverkoissa, erityisesti kun otetaan huomioon se tosiasia, että matkaviestinpäätelaitteilla on tyypillisesti hyvin rajoitettu tallennuskapasiteetti (muisti). Nykyiset matkaviestinverkot eivät t. 25 kuitenkaan tue suoratoistoa seuraavassa selitettävistä syistä.
Mediasisällön, sanomakuvauksen ja osoitusinformaation kapselointi samaan yksikköön nykyisissä MMS-spesifikaatioissa ehdotetulla tavalla on ··* yhteensopimaton mediasisällön suoratoiston (streaming) kanssa. Jotta muodostetaan suoratoistoistunto, vastaanottavan päätelaitteen tarvitsee tietää 30 etukäteen tiettyä mediasisältöön liittyvää informaatiota. Tämä informaatio sisältää, mutta ei ole rajoitettu tähän, sanomaan sisältyvän median tyypin, tavan, jolla media on koodattu ja sopivan siirtoprotokollan, jota voitaisiin käyttää mediasisällön lataamiseen. Koska nykyiset MMS-spesifikaatiot ; vaativat, että mediasisältöä kuvaava informaatio kapseloidaan itse 35 multimediasanomaan, vastaanottava päätelaite ei voi saada ennakkotietoa ; mediasisällön ominaisuuksista eikä tämän vuoksi kykene muodostamaan 5 112307 minkäänlaista suoratoistoistuntoa. Täten nykyisten suositusten mukaisesti koko sanoma täytyy ladata vastaanottavaan päätelaitteeseen mediasisällön yksityiskohtien erottamista varten. Vasta sitten voidaan mediasisältö, kuten video- ja/tai audio-otokset, toistaa vastaanottavan päätelaitteen käyttäjälle.
5 Tämä rajoittaa tunnetun MMS-ratkaisun käytettävyyttä, koska multimedia-otokset ovat tavallisesti bittimäärältään suuria ja tämän vuoksi vastaanottava päätelaite, esimerkiksi matkaviestin, vaatisi suhteellisen suuren muistin. Tarve ladata koko sanoma ennen kuin se voidaan esittää voi myös aiheuttaa merkittäviä viiveitä tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi jos sanoma on hyvin 10 suuri tai yhteyden datasiirtonopeus on alhainen.
Pitäisi lisäksi korostaa, että nykyisten MMS-spesifikaatioiden ehdottama osoitusperiaate ei helpota suoratoiston toteuttamista tällaisessa järjestelmässä. Nykyinen MMS voidaan nähdä ’’lähetinorientoituneena järjestelmänä”. Toisin sanoen lähetin päättää mikä mediasisältö lähetetään 15 vastaanottimelle, kapseloi tämän sanomaan ja osoittaa sanoman aiotulle vastaanottajalle. Suoratoisto on toisaalta enemmän ’’vastaanotinorientoitunut”. Suoratoistoistunnon muodostamiseen tarvitaan yleensä suoratoistoyhteyden muodostaminen vastaanottimen ja mediasisällön lähteen, kuten verkkopohjaisen palvelimen välille, jolloin sisältö virtaa palvelimelta heti kun 20 tämä tarpeellinen yhteys on muodostettu. Täten suoratoistoistunnon muodostaminen vaatii sen, että vastaanottajalla on tietoa mediasisällön ;··· sijainnista, eikä se välttämättä vaadi, että mediasisältö olisi suoraan osoitettu vastaanottajalle.
·" Nyt on keksitty uusi ratkaisu, jossa tekniikan tason ongelmat . 25 voidaan välttää tai ainakin niitä voidaan lievittää.
Keksinnön ensimmäisen piirteen mukaisesti on aikaansaatu langaton multimediaviestintämenetelmä, jossa vastaanotetaan sisältö viestintäpalvelimelle ja jolle on tunnusomaista se mitä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa on esitetty.Sisällön siirtäminen toiselle päätelaitteelle ·· 30 virtana mahdollistaa nopean pääsyn sisältöön, koska toista päätelaitetta käyttävän vastaanottajan ei tarvitse odottaa, että sisältö vastaanotetaan kokonaan.
:: Edullisesti viestintämenetelmä lisäksi käsittää vaiheen, jossa vastaanotettu sisältö esitetään toisessa päätelaitteessa virtana 35 suoratoistoistunnon aikana. Toinen päätelaite voi aloittaa sisällön esittämisen 6 112307 välittömästi ja mahdollisesti suorittaa tiettyjä toimenpiteitä (esimerkiksi tauon tekeminen datasiirtoon tai sen keskeyttäminen) siirron aikana.
Edullisesti menetelmä lisäksi käsittää vaiheen, jossa päätetään toisessa päätelaitteessa vastaanotetaanko sisältö vai ei tietyllä hetkellä, ja 5 suoratoistoistunto muodostetaan vain, jos päätöksenä on vastaanottaa sisältö.
Edullisesti viestintäpalvelu käsittää sisältöpalvelimen (content server) sisällön tallentamiseksi ja lähettämiseksi sekä ilmoituspalvelimen (notification server) ilmoitusten vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi, jolloin sisältöpalvelimella ja ilmoituspalvelimella on fyysinen suhde, joka on valittu 10 joukosta, joka koostuu seuraavista: yksi yksikkö, erilliset yksiköt sekä erilliset yksiköt, jotka on hajautettu eri maantieteellisiin sijaintipaikkoihin.
Edullisesti viestintämenetelmä lisäksi käsittää vaiheen, jossa luodaan sisältö ensimmäisessä päätelaitteessa. Edullisesti ensimmäisessä päätelaitteessa luotu sisältö virtaa sisältöpalvelimelle ja mainittu sisällön 15 lähettäminen tapahtuu sisällön luomisen aikana. Näin toimimalla sisältö voidaan saattaa käyttäjän saataville aikaisemmin kuin jos sisältö luotaisiin kokonaan tai suuressa määrin ensimmäisessä päätelaitteessa.
Edullisesti, kun käytetään suoravirtautettua sisällön luomista, ensimmäinen ilmoitussanoma lähetetään ennen kuin sisällön luominen on 20 päätöksessä, niin että toinen päätelaite voi aloittaa sisällön vastaanottamisen ennen kuin sen luominen on päättynyt.
Edullisesti viestintäpalvelimen ja toisen päätelaitteen suoratoistoistunnon aikana vastaanotin voi antaa keskeytyskäskyn istunnon keskeyttämiseksi. Edullisesti suoratoistoistunto keskeytetään vastineena 25 keskeytyskäskylle.
Edullisesti toinen ilmoitussanoma käsittää informaation, jonka toinen päätelaite tarvitsee muodostaakseen suoratoistoistunnon sisältöpalvelimen kanssa.
Edullisesti tätä menetelmää sovelletaan osana Multimedia 30 Messaging Service-palvelua (MMS).
Edullisesti menetelmä lisäksi käsittää vaiheen, jossa suoritetaan sisällön multicasting ainakin yhdelle muulle päätelaitteelle toisen päätelaitteen :.! lisäksi ainakin yhdessä muussa suoratoistoistunnossa.
/ Suoritusmuodossa, jossa on useita suoratoistoistuntoja, kukin 35 suoratoistoistunto voi olla muodostettu muista riippumattomasti, niin että ; istunnot voivat alkaa ja päättyä eri aikoina tai samaan aikaan. Edullisesti 7 112307 jokainen istunto voidaan keskeyttää muista riippumattomasti, vastineena kullekin vastaavalle päätelaitteelle.
Keksinnön toisen piirteen mukaisesti on aikaansaatu langaton multimediasanomajärjestelmä, joka käsittää useita päätelaitteita sisältäen 5 ensimmäisen päätelaitteen ja toisen päätelaitteen; ja viestintäpalvelimen, johon ensimmäisellä ja toisella päätelaitteella on pääsy, ja joka palvelin käsittää välineen sisällön vastaanottamiseksi; tunnettu siitä, että järjestelmä lisäksi käsittää patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkiosan mukaiset välineet.
Edullisesti järjestelmä lisäksi käsittää välineet vastaanotetun sisällön 10 esittämiseksi toisessa päätelaitteessa virtana suoratoistoistunnon aikana.
Keksinnön kolmannen piirteen mukaisesti on aikaansaatu patenttivaatimuksen 11 mukainen viestintäpalvelu.
Keksinnön neljännen piirteen mukaisesti on aikaansaatu patenttivaatimuksen 12 mukainen tietokoneohjelmatuote 15 tietoliikennepalvelimen (MMSC) ohjaamiseksi langattomassa multimediasanomajärjestelmässä.
Keksinnön viidennen piirteen mukaisesti on aikaansaatu patenttivaatimuksen 13 mukainen langaton multimediasanomalaite.
Keksinnön kuudennen piirteen mukaisesti on aikaansaatu patenttivaatimuksen 20 14 mukainen tietokoneohjelmatuote langattoman multimediasanomalaitteen ohjaamiseksi.
··; Edullisesti viestintälaite on langaton viestintälaite. Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa langaton viestintälaite on langaton viestintäsovitin (wireless communication adapter), joka on sovitettu aikaansaamaan langaton . 25 viestintätoiminnallisuus ulkopuoliselle laitteelle, kuten kannettavalle henkilökohtaiselle tietokoneelle.
Keksinnön seitsemännen piirteen mukaisesti on aikaansaatu menetelmä viestintälaitteessa, menetelmän käsittäessä vaiheet: vastaanotetaan viestintälaitteelle tarkoitettua sanomaa koskeva ' · i 30 ilmoitus viestintäpalvelimelta; tunnettu siitä, että viestintälaite lisäksi käsittää vaiheet, joissa: muodostetaan suoratoistoistunto viestintäpalvelimen kanssa '!suoratoistetun sanoman vastaanottamiseksi; ja : · ’ esitetään suoratoistettu sanoma suoratoistoistunnon aikana.
35 Keksintö selitetään nyt esimerkin muodossa viitaten oheisiin ; piirroksiin, joissa: D 112307
O
kuvio 1 on Internet-pohjaisen sähköpostijärjestelmän periaatteellinen kaavio; kuvio 2 on keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen viestintäjärjestelmän kaavio; 5 kuvio 3 esittää suoratoistetun datasiirron pääprotokollakerrokset kuvion 2 järjestelmässä; kuvio 4 esittää niiden sanomien rakenteen, jotka lähetetään vastaanottimelle keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen suoratoistetun datasiirron aikana; 10 kuvio 5 esittää lohkokaavion keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaiselle matkaviestinpäätelaitteelle, joka sisältää solukkoradiopuhelimen; ja kuvio 6 esittää keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisen radiosovitinkortin (radio adapter card) kannettavaa henkilökohtaista tietokonetta varten.
15 Kuvio 1 on kuvattu jo edellä.
Seuraavaksi keksinnön edullinen suoritusmuoto esitetään lyhyenä yhteenvetona ja sitten edullinen suoritusmuoto kuvataan kokonaan viitaten kuvioihin 2-6.
Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti suoratoisto 20 (streaming) sisällytetään Multimedia Messaging Service -palveluun. Tässä suhteessa otetaan kolmivaiheinen lähestymistapa. Ensimmäisessä vaiheessa *·: sanoma, tai tarkemmin mediasisältö, siirretään mediapalvelimelle (suoratoistopalvelimelle). Toisessa vaiheessa vastaanottimelle tai ··!’ vastaanottimille ilmoitetaan, että mediasisältö on saatavilla lähetystä varten.
25 Kolmannessa vaiheessa mediasisältö siirretään vastaanottimelle tai vastaanottimille. Edullisesti vaiheessa 2 suoritettu ilmoitus tapahtuu ilmoitussanoman avulla, joka lähetetään lähettävältä päätelaitteelta multimediasanomanvälityspalvelimen (Multimedia Messaging Server, MMS) kautta vastaanottavalle päätelaitteelle. Tyypillisesti MMS-palvelin tallentaa • 30 ilmoitussanoman ja yrittää sitten välittää sen eteenpäin vastaanottavalle päätelaitteelle. Jos se epäonnistuu edelleenvälittämisessä, se yrittää .:, uudelleenlähettää tallennetun ilmoitussanoman myöhemmin.
^ Edullisesti suoratoisto (streaming) suoritetaan ensimmäisessä ja kolmannessa vaiheessa, nimittäin ladattaessa mediasisältöä mediapalvelimelle 35 (suoratoistopalvelimelle) ja ladattaessa mediasisältöä mediapalvelimelta (suoratoistopalvelimelta). Pitäisi huomata, että suoratoisto (streaming) 9 112307 mediapalvelimelle tapahtuvan latausvaiheen (vaihe 1) aikana ei ole esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän oleellinen piirre. Kuitenkin suoratoiston käyttö molemmissa vaiheissa 1 ja 3 voi pienentää viivettä siitä, kun mediasisällön lähetys aloitetaan lähettävältä päätelaitteelta siihen, kun 5 suoratoisto aloitetaan vastaanottavassa päätelaitteessa. Sillä voi olla myös se vaikutus, että se pienentää tallennusvaatimuksia mediapalvelimessa (suoratoistopalvelimessa) ja voi käytännössä mahdollistaa reaaliaikaisen tai lähes reaaliaikaisen suoratoiston toteuttamisen MMS-palvelussa (Multimedia Messaging Service).
10 Menetelmän vaihetta 2 voidaan pitää sanoman ohjausvaiheena, joka huolehtii sanoman ja suoratoistoon liittyvän informaation välittämisestä eteenpäin vastaanottajalle MMS-palvelimen kautta. Vaiheet 1 ja 2 voidaan suorittaa sekventiaalisesti tai oleellisesti samanaikaisesti, kun taas vaihe 3 voidaan suorittaa automaattisesti, kun ilmoitussanoma vastaanotetaan 15 vastaanottavassa päätelaitteessa, tai myöhempänä ajankohtana vastaanottavan käyttäjän valinnan mukaan. Täten keksintö tarjoaa joustavuuden soittaa suoratoistettu mediasisältö vastaanotetussa päätelaitteessa minä tahansa ajankohtana. Edullinen suoritusmuoto ei aseta mitään rajoitusta mediasisällön koolle tai vastaanottajien lukumäärälle 20 multicasting-tapauksessa. Edullinen suoritusmuoto perustuu etappivälitys-lähestymistapaan ja on siten linjassa muiden MMS-ratkaisujen kanssa. Tämä mahdollistaa minkä tahansa mediasisällön, jota ei olla suoratoistamassa tai joka ei ole suoratoistettavaksi sopivaa tyyppiä, lataamisen vastaanottimelle ‘‘ tavanomaisella tavalla, joka on määritelty nykyisissä . 25 multimediasanomanvälitysspesifikaatioissa.
Esillä olevan keksinnön etu on, että suoratoistotoiminnallisuuden toteutus voi parantaa ehdotettua MMS-palvelua monilla tavoin, erityisesti kun • ·: mediasisältö on suuri tai se multicast-lähetetään. Etappivälitys-lähestymistapa suoratoiston (streaming) järjestämiseen MMS-palvelussa on tehokas ja > * > 30 toivottava, koska se antaa vastaanottajalle täyden vapauden päättää vastaanottaako ja soittaako hän multimediasanoman sisällä olevan mediasisällön ja koska. Keksintö myös aikaansaa suoratoistotoiminnallisuuden ehdotetun multimediasanomavälitys (Multimedia Messaging Service) -palvelun kehyksen sisälle ja on täten toteutukseltaan täysin yhteensopiva olemassa 35 olevien suositusten kanssa.
10 112307 Tämän jälkeen kuvattavat keksinnön suoritusmuodot määrittelevät MMS-palvelun alla tapahtuvan suoratoiston (streaming) päävaiheet.
Kuvio 2 on keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen viestintäjärjestelmän 20 kaavio. Järjestelmä 20 käsittää lähettävän 5 päätelaitteen, MMS-keskuksen (MMSC, Multimedia Messaging Service
Center), jossa on mediapalvelin 22 ja MMS-palvelin 23, sekä vastaanottavan päätelaitteen 24.
Tässä esimerkissä lähettävä päätelaite 21 on matkaviestinpäätelaite, joka on varustettu videokameralla ja mikrofonilla ja joka 10 luo vastaanottavalle matkaviestinpäätelaitteelle lähetettävän mediasisällön (audio/video-clip). Vastaanottava matkaviestinpäätelaite on varustettu sopivalla esitysohjelmistolla ja -laitteistolla, joka mahdollistaa mediasisällön (audio/video-clip) esittämisen. Koko prosessi suoritetaan kolmessa vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa lähettävä päätelaite 21 muodostaa 15 suoratoistoistunnon (streaming session) mediapalvelimen 22 (streaming server) kanssa, joka aloittaa mediasisällön tallentamisen ennalta määrättyyn paikkaan. Tätä vaihetta voidaan pitää median ylöslatausvaiheena (upload).
Toisessa vaiheessa lähettävä päätelaite 21 lähettää MMS-palveli-men 23 kautta ilmoituksen vastaanottavalle päätelaitteelle 24 siitä, että 20 mediasisältö on tallennettu. Tämä ilmoitus sisältää esityksen kuvausinformaatiota, joka vaaditaan toisen suoratoistoistunnon (streaming session) muodostamiseen vastaanottavan päätelaitteen 24 ja mediapalvelimen >tl 22 välille. Tämä esityksen kuvausinformaatio sisältää, siihen kuitenkaan j ' · rajoittumatta, seuraavat tiedot: mediapalvelimen verkko-osoite, sen access- i 25 mekanismin yksityiskohdat, joita käyttämällä mediasisältö voidaan hakea mediapalvelimelta, suoratoistetun median tyyppi, koodausmenetelmä (menetelmät), jota käytetään mediasisällön koodaamiseen, sekä indikaation siirtoprotokollasta (protokollista), jota käytetään median alaslataamiseen (downloading).
30 Kolmannessa vaiheessa vastaanottava päätelaite 24 muodostaa suoratoistoistunnon mediapalvelimen 22 kanssa ilmoitussanomassa vastaanotetun informaation perusteella ja vastaanottava päätelaite aloittaa \ mediasisällön alaslatauksen ja soittamisen päätelaitteessa. Tätä vaihetta voidaan pitää median alaslatausvaiheena.
35 Mediapalvelin ja MMS-palvelin voivat olla liitettyinä toisiinsa tai *· säilytettyinä erillisinä yksiköinä verkossa palveluntuottajasta riippuen.
11 112307
Mediapalvelin voi olla sijoitettu esimerkiksi matkaviestinverkkoon tai se voi sijaita Internetissä, mahdollisesti sellaisen palveluntuottajan kontrollin alaisena, joka on muu kuin se palveluntuottaja, joka on vastuussa palveluiden tuottamisesta matkaviestinverkossa.
5 Kun suoratoistoa (streaming) käytetään sekä ensimmäisessä vaiheessa että kolmannessa vaiheessa, toinen (ilmoitus-) vaihe suoritetaan ensimmäisen vaiheen (median ylöslataus) aikana ja kolmas vaihe (median alaslataus) voidaan myös aloittaa ensimmäisen vaiheen aikana. Lähettävä päätelaite 21 jatkaa mediasisällön lähettämistä mediapalvelimelle 22, kun 10 mediapalvelin 22 samanaikaisesti lähettää vastaanottavalle päätelaitteelle 24 ne osat mediasisällöstä, jotka on vastaanotettu aikaisemmin. Vastaanottava päätelaite alkaa (ja jatkaa) mediasisällön soittamista kokonaisviiveellä, joka riippuu suoratoistoprosessista, datasiirtoviiveistä sekä ajanhetkestä, jona kolmas vaihe aloitettiin. Jos kolmatta vaihetta ei aloiteta automaattisesti vaan 15 vasta sen jälkeen kun vastaanottavan päätelaitteen käyttäjälle on annettu kehote ja häneltä on vastaanotettu lupa, kokonaisviive on tyypillisesti pidempi kuin jos kolmas vaihe aloitettaisiin välittömästi sen jälkeen kun ilmoitus on vastaanotettu vastaanottavassa päätelaitteessa.
Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa mediasisältö on jo tallennettu 20 mediapalvelimelle 22 ja lähettävä päätelaite 21 tietää mediasisällön esityksen kuvausinformaation. Tässä tapauksessa voidaan hypätä ensimmäisen vaiheen ·· yli. Kuten yllä todettiin, mediasisällön suoratoisto (streaming) ei ole oleellista vaiheessa 1. Esimerkiksi suoratoistoa käyttämätöntä lähestymistapaa voidaan käyttää vaiheelle 1 sellaisessa yhteydessä, jossa mediasisältö tuotetaan 25 kaupalliselta tuottajalta (esimerkiksi uutiset), joka sijaitsee viestintäverkossa, kuten Internetissä. Sisällön tuottaja päivittää mediapalvelimelle tallennetun mediasisällön käyttäen suoratoistoa käyttämätöntä (non-streaming) lähetystä IP-yhteyden yli ja ilmoittaa potentiaalisille mediasisällön vastaanottajille uusista kiinnostavista klipeistä käyttäen keksinnön vaiheen 2 mukaisia : ’>· 30 ilmoitussanomia. Ilmoitussanomien vastaanottajia olisivat esimerkiksi käyttäjät, joilla on tilaajasuhde tiettyyn sisällöntuottajaan. Ilmoitussanoman perusteella kukin vastaanottaja voi yksilöllisesti sopivana ajankohtana päättää ’muodostaako hän suoratoistoistunnon mediapalvelimen kanssa hakeakseen uuden mediasisällön, jonka sisällöntuottaja on asettanut saataville. Tämä 35 edustaa myös esimerkkiä multicasting-lähestymistavasta suoratoistoon 12 112307 (streaming) käyttäen keksinnön mukaista multimediasanomanvälitysjärjestelmää.
Keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti esityskuvausinformaatio voi olla tallennettuna muuhun palvelimeen kuin MMS-5 palvelin tai mediapalvelin, esimerkiksi sähköposti- tai Web-palvelimeen. Tässä tilanteessa vastaanottavalle päätelaitteelle lähetetty ilmoitussanoma identifioi sen tietyn palvelimen, jonne esityskuvausinformaatio on tallennettu, ja access-mekanismia (HTTP GET, WSP GET, IMAP4, POP3, RTSP DESCRIBE) voidaan käyttää hakemaan esityskuvausinformaatio tästä paikasta. Sitten 10 vastaanottava päätelaite 24 voi hakea esityskuvausinformaation ilmoitussanomassa identifioidulta palvelimelta käyttäen tätä tiettyä access-mekanismia. Näin haettu esityskuvausinformaatio ohjaa sitten vastaanottavaa päätelaitetta 24 suorittamaan prosessin vaihe 3 tallennetun mediasisällön hakemiseksi ja soittamiseksi. Jos esityskuvausinformaation tallentamiseen 15 käytetty palvelin on MMS-palvelin, olemassa olevaa MMS-ratkaisua voidaan käyttää suoraan hakemaan esityskuvausinformaatio. Tässä tilanteessa lähettävältä päätelaitteelta MMS-palvelimelle tuleva MMS-ilmoitus kuljettaa esityskuvausinformaation ja tämä esityskuvausinformaatio tallennetaan MMS-palvelimelle. Palvelimelta vastaanottavalle päätelaitteelle menevä ilmoitus 20 kuljettaa sitten tämän tallennetun esityskuvauksen sijainnin, palvelimen osoitteen sekä muuta tarvittavaa informaatiota. Lopuksi vastaanottava päätelaite seuraa olemassa olevaa MMS-ratkaisua esityskuvauksen hakemiseksi MMS-palvelimelta.
‘‘ Täten pitäisi huomata, että tietyissä tilanteissa lähettävältä . 25 päätelaitteelta MMS-palvelimelle lähetetyn ilmoitussanoman informaatiosisältö voi olla eri kuin MMS-palvelimelta vastaanottavalle päätelaitteelle lähetetyn ilmoitussanoman informaatiosisältö.
Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti, jos lähettävä ja vastaanottava päätelaite ovat toisiinsa linkitettyjen eri MMS-palvelimien ,’·! 30 auktoriteetin alaisia (toisin sanoen niillä on eri "palvelevat” multimediapal- velimet), ilmoitussanoma kuljetetaan tämän linkin yli MMS-palvelimien välillä.
Niiden palvelimien lukumäärä, jotka voivat olla linkitettyjä toisiinsa palvelevien ‘ MMS-palvelimien välillä, ei ole rajoitettu minkään päästä-päähän ilmoituksen osalta.
L..: 35 On olemassa protokollia sekä suoratoiston ohjaukseen (streaming i control) että median siirtoon (media transport) Internet-ympäristössä. Vaiheet 1 13 1 12307 ja 3 voidaan täten toteuttaa näiden olemassa olevien protokollien pohjalta. Tällä tavoin esillä olevan keksinnön aikaansaama ratkaisu myös varmistaa yhteistoiminnan Internetin kanssa, mikä on myös nykyisten MMS-suositusten tärkeä päämäärä. Vaihe 2 on yhteensopiva olemassa olevien MMS-5 suositusten kanssa ja täten aikaansaa yhteensopivuuden taaksepäin mekanismeihin, joita on aikaisemmin ehdotettu suoratoistoa käyttämättömän (non-streamed) mediasisällön alaslataukseen (download).
Muutamia käytännön lähestymistapoja esillä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon eri vaiheiden toteuttamiseen hahmotetaan alla 10 esimerkkeinä.
Real Time Streaming Protocol (RTSP) on palvelun käyttäjän ja palvelimen välinen suoratoiston ohjausprotokolla, joka mahdollistaa suoratoistetun multimediadatan kontrolloidun jakelun IP-verkon yli. Se on sovellustasojen protokolla ja voi toimia yhdessä joko TCP-protokollan 15 (Transmission Control Protocol) tai UDP-protokollan (User Datagram Protocol) kanssa. RTSP tarjoaa mahdollisuuden käyttää RTP/UDP:ta tai mitä tahansa muuta alemman tason protokollaa median siirtoon. RTSP käsittää joukon menetelmiä/käskyjä, joilla kontrolloidaan suoratoistettua (streamed) audiota ja/tai videota. Tässä yhteydessä käyttökelpoisimmat menetelmät/käskyt ovat 20 OPTIONS, DESCRIBE, ANNOUNCE, SETUP, PLAY, PAUSE, TEARDOWN, REDIRECT ja RECORD. Median ylöslataus ja alaslataus voidaan toteuttaa käyttäen käskyjä SETUP, PLAY, RECORD, PAUSE ja TEARDOWN.
:. HTTP-protokollaa (Hypertext Transport Protocol) voidaan myös '' käyttää mahdollistamaan ja kontrolloimaan keksinnön mukainen mediasisällön . 25 ylöslataus ja alaslataus käyttäen TCP-protokollaa siirtoprotokollana. HTTP- protokollalla on menetelmät/käskyt PUT ja GET, jotka vastaavat käskyjä RECORD ja PLAY RTSP-protokollassa ja joita voidaan käyttää median t ylöslataukseen (vaihe 1) ja alaslataukseen (vaihe 3).
UDP on yhteydetön kevyt siirtoprotokolla, joka aikaansaa 30 liikennöinnin suhteellisen alhaisella latenssilla. RTP on tarkoituksella ][’· suunniteltu reaaliaikaiseen liikennöintiin ja se on toteutettu sellaisella tavalla, että se tuottaa aikaleimat ja sekvenssinumerot datapaketeille UDP-protokollan päällä. Multicasting on mahdollinen RTP-protokollaa käyttäen. RTP on ; suunniteltu toimimaan yhdessä lisäohjausprotokolla RTCP:n (Real-time 35 Control Protocol) kanssa, jotta saadaan palautetta datasiirron laadusta ja ; informaatiota osanottajista meneillään olevassa istunnossa. Yhdessä RTP ja 14 112307 RTCP aikaansaavat toiminnallisuuden ja ohjausmekanismit, jotka ovat tarpeen reaaliaikaisen sisällön kuljettamiseen, ja täten mahdollistavat mediasisällön suoratoiston ja niitä voidaan täten käyttää esillä olevan keksinnön yhteydessä.
TCP on yhteydellinen siirtoprotokolla. Se varmistaa datapakettien 5 taatun ja sekventiaalisen vastaanoton UDP-protokollaan verrattuna kasvaneen latenssin ja suuremman overheadin kustannuksella. Multicasting ei ole mahdollinen TCP-protokollan kanssa mutta TCP:tä voidaan käyttää suoratoistosovelluksissa, jos alkupuskurointiaika ei ole kriittinen ja suoratoistettavat mediaklipit ovat suhteellisen lyhyitä.
10 Suoratoiston ohjaus- ja mediansiirtokerrosten päällä tarvitaan sanomanohjaustoiminnallisuus, jotta suoratoisto voidaan sisällyttää multimediasanomanlähetyspalveluun. Kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen suoratoistetun (streamed) datasiirron pääprotokollakerrokset. Sanomanohjauskerros (message control layer) aikaansaa 15 sanomanvälitystoiminnallisuuden kokonaisohjauksen. Esimerkiksi lähettävässä päätelaitteessa sanomanohjauskerros on vastuussa mediasisällön kokoamisesta sanomiin sekä niiden ilmoitussanomien muodostamisesta, jotka sisältävät mediasisältöä kuvaavaa informaatiota ja jotka myöhemmin lähetetään aiotulle vastaanottavalle päätelaitteelle (päätelaitteille). 20 Vastaanottavassa päätelaitteessa sanomanohjauskerros on vastuussa vastaanotettujen ilmoitussanomien tulkitsemisesta, suoratoistettavan mediasisällön sijaintiin liittyvän informaation sekä informaation, joka on tarpeen virtausistuntojen muodostamiseen mediasisällön hakemista varten, erottelemisesta. Sanomanohjauskerros on myös vastuussa minkä tahansa , 25 olemassa olevien multimediasanomanvälityssuositusten mukaisen mediasisällön lähetyksen ja vastaanoton ohjaamisesta, joka ei ole suoratoistettua tai ei ole suoratoistoon sopivaa tyyppiä. Suoratoiston ohjauskerrasta ohjaa sanomanohjauskerros. Se on vastuussa suoratoistoistunnon muodostamisesta kullekin suoratoistettavalle ’ · 30 mediasisältötyypille sanomanohjauskerroksen tuottaman informaation mukaan tai kullekin mediatyypille etukäteen määriteltyjen sääntöjen mukaan. Se on myös vastuussa mediasisällön suoratoiston ohjauksesta/-säätämisestä kun suoratoistoistunto on muodostettu. Lähettävässä päätelaitteessa suoratoiston ohjauskerros on vastuussa mediasisällön suoratoistetusta latauksesta ,,,·’ 35 mediapalvelimelle ja vastaavasti vastaanottavassa päätelaitteessa se on ; vastuussa mediasisällön suoratoistetusta alaslatauksesta mediapalvelimelta.
15 1 12307
Vaihtoehtoisesti suoratoiston ohjauksen toiminnallisuus voi olla sijoitettu mediapalvelimeen esimerkiksi tilanteessa, jossa suoratoisto suoritetaan vaiheissa 1 ja 3 sellaisella tavalla, että se aikaansaa mediasisällön reaaliaikaisen tai lähes reaaliaikaisen suoratoiston lähettävän ja 5 vastaanottavan päätelaitteen välillä. Lopuksi mediansiirtokerros on se kerros, joka käsittelee datan todellisen siirron käyttäen sopivaa siirtoprotokollaa. Protokollan valinta voi olla ennalta määritelty eri mediatyypeille tai se voidaan indikoida siirtokerrokselle sanomanohjaus- ja suoratoiston ohjauskerrosten kautta sen informaation mukaisesti, joka on annettu ilmoitussanomassa. 10 Edullisessa suoritusmuodossa median suoratoiston ohjaus sovittaa suoratoiston datansiirtokanavan tilan mukaisesti mediansiirtokerroksen ilmoittamalla tavalla.
Kuvio 4 esittää niiden sanomien rakenteen, jotka lähetetään vastaanottavalle päätelaitteelle keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen 15 suoratoistetun mediasisällön alaslatauksen aikana. Se havainnollistaa informaatiovirtaa, joka mahdollistaa mediaklipin soittamisen vastaanottavassa päätelaitteessa käyttäen RTSP-istuntoa samalla kun käytetään RTP/RTCP:tä siirtoprotokollana. Tämä antaa esimerkin lähestymistavasta, jota voidaan käyttää mediaklipin alaslataukseen esillä olevan keksinnön vaiheessa 3. 20 Korvaamalla PLAY-käsky RECORD-käskyllä, voidaan toteuttaa samanlainen istunto, joka on sopiva median ylöslataukseen keksinnön vaiheessa 1.
* Päästä-päähän ilmoitus tarvitaan sanomanohjaustoiminnallisuutta . varten, koska, kuten aikaisemmin selitettiin, vastaanottava päätelaite tarvitsee j '·· tiettyä, suoratoistettavaa mediasisältöön liittyvää informaatiota ottaakseen *:··: 25 osaa suoratoistoistuntoon. Nykyisten multimediasanomanvälitysspesifikaatioiden mukaisesti mediasisältöä kuvaava informaatio on kapseloitu yhteen itse mediasisällön kanssa ja täten sitä ei voida erikseen lähettää vastaanottavalle päätelaitteelle. Tällaisen informaation puuttuessa vastaanottava päätelaite ei kykene lataamaan mediasisältöä alas L.! 30 suoratoistolla. Aikaansaamalla mediaesitysinformaation erillinen päästä- päähän siirto esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä antaa v,: vastaanottavalle päätelaitteelle informaatiota, jota se tarvitsee ladatakseen mediasisällön alas suoratoiston avulla. Lisäksi olemassa olevalla suoratoistoa ,··, käyttämättömällä (non-streaming) MMS-protokollalla on kattavuus, joka sallii 35 mediaesitysinformaation välittämisen käyttäen päästä-päähän 16 112307 sanomanvälitystä MMS-palvelimen kautta, mikä tekee keksinnön mukaisen menetelmän yhteensopivaksi nykyisten MMS-suositusten kanssa.
Kuvio 5 esittää lohkokaavion matkaviestinpäätelaitteesta 50, joka sisältää solukkoradiopuhelimen. Matkaviestinpäätelaite 50 käsittää näytön 51, 5 lähetys- ja vastaanottovälineet 52 radiosignaalien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, digitaalisen signaaliprosessorin (DSP) 50 datan ja äänen prosessoimiseksi radiosignaaleiksi ja päinvastoin, käyttäjän syöttölaitteen, kuten näppäimistön 54, keskusyksikön 55, jonka toimintaa ohjaa ohjelmisto, sekä muistivälineet 56 sen datan ja ohjelmiston tallentamiseksi, joka 10 mahdollistaa laitteen toiminnan. Muistivälinettä käyttää DSP 53 ja CPU 55. Ohjelmisto käsittää käyttöjärjestelmän ja sovellukset, jotka ohjaavat matkaviestinpäätelaitteen toimintaa ja ajavat tiettyjä sovelluksia, kuten MMS. Matkaviestinpäätelaite käsittää myös irrotettavan älykortin, kuten SI M 57, tilaajan tunnistusta varten. Muistin 56 se osa, joka on varattu sovellusten 15 tallentamiseen, on niin kutsuttu haihtumaton muisti, joka säilyttää sisältönsä jopa kun matkaviestinpäätelaite menettää käyttöjännitteensä. Sovellukset voidaan tallentaa millä tahansa tunnetulla tavalla, mukaan lukien tehdasasennuksen, tallennuksen henkilökohtaiselta tietokoneelta tai alaslatauksen ilmateitse, esimerkiksi viestintäverkossa olevalta palvelimelta. 20 Kaikki nämä tekniikat ovat tunnettuja esimerkiksi Nokia® 9110 kommunikaattorista.
Kuvio 6 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen radiosovitinkortin (radio adapter card) 61 kannettavaa henkilökohtaista ·.. tietokonetta 62 varten. Radiosovitinkortti on sovitettu kannettavan 25 henkilökohtaisen tietokoneen 62 PCMCIA-korttipaikkaan (PCMCIA, Personal : Computer Memory Card International Association).
··. Keksinnön sisällä on erilaisia suoritusmuotoja. RTSP-protokollan uskotaan edustavan parasta tapaa mahdollistaa ja ohjata suoratoistoa ; vaiheissa 1 ja 3. Tietynasteista kompromissia suorituskyvyssä vaaditaan, jos 30 käytetään RTP/UDP:tä tai TCP:tä mediansiirtoprotokollana. Erityisesti •: · * sovellukset, jotka käyttävät TCP-protokollaa eivät aikaansaa multicasting- ttoiminnallisuutta, koska TCP on yhteydellinen protokolla. TCP edustaa kuitenkin todellista vaihtoehtoista siirtoprotokollaa, jota voidaan käyttää esillä olevan keksinnön yhteydessä. Sen yhteydellinen luonne voi todellakin 35 aikaansaada etuja tietyissä tilanteissa, erityisesti jos halutaan turvallisempi • *’ suoratoistoyhteys. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti olemassa 17 1 12307 olevaa MMS-protokollaa käytetään aikaansaamaan esityskuvausinformaation päästä-päähän ilmoitus lähettävältä päätelaitteelta vastaanottavalle päätelaitteelle MMSC:n kautta vaiheessa 2.
Vaikka keksintö on kuvattu liittyen sen toteutukseen 5 viestintäverkossa, jossa ainakin osa verkosta käsittää radioliikennelinkin, pitäisi painottaa, että sen käyttö ei ole millään tavalla rajoitettu tämän tyyppiseen verkkoon. Keksintö voidaan aivan yhtä hyvin toteuttaa verkoissa, joissa fyysiset yhteydet verkon eri elementtien (lähettävä päätelaite, vastaanottava päätelaite ja verkkopalvelimet) välillä on toteutettu osittain tai kokonaan 10 kiinteälinjaisten yhteyksien avulla.
Yllä on kuvattu keksinnön tiettyjä toteutuksia ja suoritusmuotoja. Alan ammattilaiselle on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu yllä esitettyjen suoritusmuotojen yksityiskohtiin, vaan että se voidaan toteuttaa muilla suoritusmuodoilla, jotka käyttävät vastaavanlaisia välineitä, ilman että 15 poiketaan keksinnön ominaispiirteistä. Keksinnön suojapiiriä rajoittavat ainoastaan oheiset patenttivaatimukset.
• · « I t » · • 1 · * * · · • · I · · * · ! · * % » • I » · I t > » > » » I · » > I I » » ( 1 » t