Bara Naasii (Afaan Ingiliffaan:Bronze Age ) yeroo seenaa ilma namaa keessatti sadarkaa guddina tekinooloojii guddaa agarsiisu yoo ta'u, yeroo kanatti aadaawwan adda addaa meeshaalee fi mi'a aartii hojjechuuf irra caalaattinaasii (bronze) fayyadamuu jalqaban.Naasiin sibiil-makaa (alloy) kan irra caalaattigirjaa (copper) fiqorqorroo (tin) walitti makameen uumamuudha. Kalaqni naasii jijjiirama guddaa fide, sababni isaas naasiin dhagaa fi girjaa qofa caalaa cimaa, itti fayyadamuuf salphaa, fi yeroo dheeraa kan turu ture. Yeroon kunBara Dhagaa booda kan dhufu yoo ta'u,Bara Sibiilaan dura dhufa. Yeroon jalqabbii fi xumura Bara Naasii naannoo addunyaatti garaagarummaa qaba. Baha Giddugaleessaa keessatti naannoo 3300 Dh.K.D. jalqabee, hanga 1200 Dh.K.D. tura.[ 1]
Ceumsi gara Bara Naasiitti battalumatti hin taane. Inni sadarkaa ce'umsaa kanBara Girjaa (Copper Age ykn Chalcolithic) jedhamu keessa darbe. Yeroo kana, namoonni girjaa qofaatti fayyadamuu jalqaban. Girjaan sibiila laafaa yoo ta'u, hoo'isuun bocuu fi tumannee qopheessuun ni danda'ama. Haa ta'u malee, meeshaaleen girjaa salphaatti waan caphaniif ykn dabamaniif, meeshaalee dhagaa guutummaatti bakka bu'uu hin dandeenye. Dandeettiin girjaa baqsuu (smelting) fi sibiilota biroo wajjin walitti makuu yaaluun, kalaqa naasiitiif karaa bane.
Babal'ina meetaalaarjii (ogummaa sibiil-baasuu)Awurooppaa fi Eeshiyaa Xiqqoo keessatti. Bakkeewwan dukkanaa’oo ta’an kanneen durii dha. Namoonni durii akka tasaa ykn yaaliidhaan girjaan yeroo qorqorroo (tin) wajjin walitti makamu, sibiila haaraa cimaa, salphaatti baqee supheetti naqamuu (casting) danda'u, fi qara isaa yeroo dheeraaf eeggatu akka uumamu hubatan. Kun naasii ture. Barbaachisummaan isaa guddaan:
Cimina Ol'aanaa: Meeshaaleen naasii (qottoo, billaa, eeboo) warra dhagaa ykn girjaa caalaa waan cimaniif, hojii qonnaa, ijaarsaa, fi waraanaaf filatamaa turan.Baqsuu fi Bocuu Salphaa: Naasiin girjaa caalaa sadarkaa hoo'a gad-aanaatti baqa. Kunis ibidda xiqqoodhaan baqsuu fi suphee (mold) keessatti naquun boca barbaadan kennuuf salphaa taasise.Irra-deebiin Fayyadamuu: Meeshaaleen naasii yoo caban ykn moofa'an, salphaatti deebisanii baqsuun meeshaa haaraa hojjechuun ni danda'ama ture.Barri Naasii meeshaa haaraa qofaan osoo hin taane, jijjiirama hawaasummaa, dinagdee, fi siyaasaa gurguddaan beekama.
Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) dagaage. Namoonni bifa sibiilaa dhagaa keessaa baasuu (mining), baqsuu (smelting), fi sibiil-makaa (alloys) uumuu baran. Dandeettiin kun ogummaa addaa kan gaafatu waan ta'eef, gareen ogeeyyii haaraa kansibiil-tumtuu (metalworkers) jedhaman uumaman.
Qottoon naasii lafa qotiyyoo caalaatti gadi fageenyaan waan qotuuf, oomishni qonnaa ni dabale. Nyaanni gahaan argamuun baay'ina ummataa dabale, kunis guddina magaalotaatiif sababa ta'e. Magaalonni kun giddugala daldalaa, bulchiinsaa, fi amantaa ta'an. Hawaasni walxaxaa ta'aa dhufuun, bulchiinsi giddugaleessaa barbaachisee, mootummoonni fi impaayeronni jalqabaa uumaman.
Girjaan fi qorqorroon bakka hundatti hin argaman. Bakki argama isaanii adda adda. Fakkeenyaaf, naannoon Saayipires (Cyprus) girjaadhaan beekama yoo ta'u, qorqorroon immoo naannoo Afgaanistaan fi Ingilaand har'aa keessatti argama ture. Kun hawaasota adda addaa gidduutti shabakaa daldalaa fageenya dheeraa uume. Daldalli kun naasii qofarratti osoo hin taane, mi'a gatii guddaa qaban kan akka warqee, faaya, fi huccuu irrattis geggeeffama ture.
Meeshaalee waraanaa naasii irraa tolfaman kanneen Bara Naasii Dhumaa keessa Awurooppaatti babal'atanii turan. Kalaqni billaa (sword), eeboo qara naasii qabu, fi gaachana naasii waraana guutummaatti jijjiire. Loltoonni meeshaalee kanatti fayyadaman warra meeshaa dhagaa ykn girjaa qaban caalaa aangoo qabu turan. Kunis gareen loltootaa cimaan akka uumamu fi waraanni qindaa'aa ta'e akka babal'atu taasise. Impaayeronni gurguddoon humna waraanaa kanaan naannoo bal'aa to'achuu danda'an.
Meeshaaleen naasii oomishuun ogummaa fi qabeenya waan gaafatuuf, namni hundi argachuu hin danda'u ture. Kunis hawaasni addaan akka qoqqoodamu taasise:
Gita Ol'aanaa: Mootota, luboota, fi ajajjoota waraanaa kanneen meeshaalee naasii, faaya, fi qabeenya biroo to'atan.Gita Giddugaleessaa: Ogeeyyii akka daldaltootaa fi sibiil-tumtoota.Gita Gad-aanaa: Qonnaan bultoota fi hojjettoota humnaa.Bara Naasii yeroo fi akkaataa adda addaatiin naannoo garaagaraatti mul'ate.
Awurooppaan dhuma Bara Naasii keessa ture (ca. 1300 Dh.K.D.). Naannoon kun, keessattuuMesopotaamiyaa (Suumeer, Akkaad, Baabiloon) fiIjiiptii Durii , bakka jalqaba itti naasiin babal'ateedha. Sirna barreeffamaa, seera, fi ijaarsa magaalaa guddaa kan akka Uruk fi Baabiloon yeroo kanatti dagaagan.
Aadaa Eejiyaan (Aegean Cultures): Qaroominni Minoo'aan (Minoan) Kireetee irratti fi Maayiseenaa'aan (Mycenaean) Giriik irratti beekamoodha. Isaan kun daldaltoota cimaa fi daandii galaanaa irratti beekamoo turan.Awurooppaa Giddugaleessaa: Aadaan Unetice (Unetice culture) fi boodarra Aadaan Urnfield (Urnfield culture) meeshaalee naasii qulqullina olaanaa qaban oomishuun beekamu.Qaroomina Sulula Indus (Indus Valley Civilization): Har'a Paakistaan fi Indiyaa Kaaba-dhihaa keessatti, magaalonni qindaa'oo kan akka Harappaa fi Mohenjo-Daro ni turan.Chaayinaa: Lafeen mootummoota Shang fi Zhou meeshaalee naasii aartiidhaan miidhagan, keessattuu mi'a sirna amantaaf oolan, hojjechuun beekamu. Tooftaan supheetti naquu isaanii kan adda tureedha.Bara Naasii Afrikaa keessatti caalaattiIjiiptii Durii fi naannoo ishee kan akka Nubia (Mootummaa Kush) keessatti mul'ate. Naannoowwan Afrikaa Sahaaraa Gadii hedduun, sibiilli argamuun isaa yeroo dheeraa waan turaniif, yeroo baayyee Bara Dhagaa irraa kallattiin garaBara Sibiilaatti ce'an.
Naannoo 1200 Dh.K.D., impaayeronnii fi aadaawwan gurguddoon Baha Giddugaleessaa fi baha Galaana Meditiraaniyaanii keessatti turan hedduun tasa diigaman. Kufaatiin kun sababa hedduu qabaachuu danda'a jedhamee amanama:
Jijjiirama qilleensaa (hongee yeroo dheeraa). Weerara "Ummata Galaanaa" (Sea Peoples) jedhamanii. Fincila hawaasummaa. Shabakni daldalaa addaan cituu. Dhibeewwan babal'atan. Erga shabakni daldala qorqorroo diigamee booda, naasiin qaala'aa fi argamuun isaa rakkisaa ta'e. Kun karaa sibiila biraatiif bane:sibiila (iron). Sibiilli lafa keessatti baay'inaan argama, garuu baqsuuf hoo'a guddaa barbaada. Yeroo dandeettiin sibiila baasuu babal'atetti, meeshaaleen sibiilaa warra naasii caalaa salphaatti argamuu fi oomishamuu jalqaban. Kunis dhuma Bara Naasii fi jalqabbiiBara Sibiilaa tiif sababa ta'e.
↑ Pernicka, E., et al. (2003). "Early Bronze Age metallurgy in the northeast Aegean".The synchronisation of civilisations in the eastern Mediterranean in the second millennium B.C. II , pp. 415-430. 
