IgliqqaqNiġrutit atiqaqtuatigliqqanik, naaggaeuphausids-nik one inchmiñ mikirutiḷagigait naulayuurat. Iḷagiiksilaaŋit nalunaitchuq niugukkaqhutiŋ, uatiŋit takivḷutiŋ suli siugugauraqaqhutiŋ anisuuruanik. Igliqqat iḷaŋat atautchimuktuni 500 billion ton-tun uqumaisilaaqaqtut, malġuktun qulaułługu nunam iñusalaŋi.
Paqinnaqtut taġiupayaani. Iḷaŋit sauniŋiññiñ anisuurut Bering Sea-mi aasiiñAlaaskaġmi qulaanun saġvaqługit tikiłłutiŋUtqiaġvium qaniŋanun ukiaġmi iukkuksat nalaułługitaġviġit iglauruat.
Kisiisa igliqqat niqigiŋitkait aġviġit. Aġviġit niqiqaġmiut suli copepod-nik, niġrugaurakuluurapiat mikiłhaat igliqqaniñ. Copepod-git iñugiaŋniqtaurut niġrugaurakuluurani, aġviġit atqunaqługit niġisuugait.
Aġviqtuttauq copepod-git upinġisuurut niġiñiaqhutiŋ patiġiksiaqhutiŋ. Upinġaaġuiġmagu uqsruqaqtuq timaa iluġaatkavsak. Tainnamik niqigiksut igliqqatun.[1]
- ↑https://www.boem.gov/sites/default/files/boem-newsroom/Video/Inupiaq-Translation.pdf
Una makpiġaaq mikiruq, aglaanagliḷaaġlugu nakuuniaqtuq.
